Vuoden viimeinen

Kulunut vuosi on ollut mukava.
Paljon nopeita, helppoja käsitöitä.
Lisäksi jokunen haastava työ lisämaustetta antamassa
- vaikkapa viheliäinen jumppapallon päällinen,
jota piti purkaa ja tehdä kolme kertaa, jotta tulisi hieno.
Kyllä tulikin, lopulta.

Into sukkien tekemiseenkin löytyi.
Puikoilla on edelleen yhdet raitasukat,
niistä toivottavasti lisää lähipäivinä.
Ja seuraavat jo suunnitelmissa:
tekisinkö tulevalla pitkällä junamatkalla Piirakka-sukat vaiko ryppyvarsisukat?
Puikot ovat muuten sukanteossa se avain-juttu minulle:
ihanat neliskanttiset tai sellaiset KnitPron kirjavat puiset,
niillä niitä syntyy kuin huomaamatta.

Syntyi myös yksi matto,
se ensimmäinen itse kutomani.
Se, joka vieläkään ei ole lattialla kun ei raaski.
Mitä jos siihen vaikka heti kaatuu punajuurta?!

Kaksi Kässänaisten Lankamatkaa teimme Tallinnaan.
Ihastuttavia reissuja, ihastuttavampia naisia!
Suunnitelma kevään reissusta elää jo,
täytynee tehdä matkalle tarvittavat valkoiset villaleggarit nopeasti valmiiksi ...

Keskeneräisiä töitä löytyy lankakorista, edelleen.
Se taitaa olla tavaramerkkini:
monta käsityötä tulossa samanaikaisesti.
Kirjojakin minulla on yleensä monta menossa.
Kun ei voi tietää millä tuulella on,
mikä parhaiten ilahduttaa, rauhoittaa kulloisellakin hetkellä.

Uuden tekniikankin taisin huomaamattani oppia,
nimittäin tunisialaisen virkkaamisen kaksipäisellä koukulla.
Joku kiva työ siihen pitäisi keksiä ...

Tulevalle Uudelle Vuodelle on haaveita.
Haluaisin tehdä Haapsalun huivin.
Lisäksi langat sellaiseen petrolin siniseen tunikaan ovat odottamassa.
Ihana retrovihreäraidallinen Seiskaveikka saattaa päätyä hihattimeksi,
pehmoisesta alpakasta haluan ranteenlämmittimet,
Kälylle pitäisi tehdä pannumyssy synttärilahjaksi ....
ihania hetkiä käsitöiden merkeissä siis edessä.

Lämmin halaus kaikille täällä piipahtavaille ja
Mukavaa tulevaa Uutta Vuotta 2013!
Olkoon se täynnä ilahduttavia asiota!

Kiepsautushuiveja

Täällä tehtaillaan huiveja.
Ensin tein ihanalle työkaverille J:lle pyynnöstä pipon,
samalla mallilla kuin tämä omani on.
Lankaa jäi ja
tein sitten superhelpon kiepsautushuivin tai tuubihuivin,
miten sitä nyt haluaakaan kutsua, loppulangoista virkkaamalla.
Lankahan on tietenkin tuttu Novitan Puro ja väri on kaunis Ilo.

Tein heti perään toisen kiepsautuksen Novitan Kelo-langasta.
Tämä menee nuoremman tyttäreni kummitädille joululahjaksi.
Tilasi uuden toppatakkinsa kaveriksi vitivalkoisen,
kapean kiepsautushuivin. Sitä saa mitä tilaa!

Lankaa jäi, joten tein sitten vielä siitä ja eräästä vaalenapunasävyisestä langasta
sille nuoremmalle tyttärellekin oman kiepsautuksensa.
Ihana kuulemma tuli,
se oli tänään heti koekäytössä uuden Ella-elokuvan ensi-illassa.
Olivat molemmat kuulemma hyvät, elokuva ja huivi.

Koukulla on myös tutusta Esteri-ontelokuteesta jotakin ...
katsotaan koska on kuvia näyttää.
Luvassa saatta olla lupaamani kuutio ...

Joulukuu

Jestas,
olen aivan vallan unohtanut kirjoittaa tänne mitään.
Pahoitteluni.
Joulukuu on meillä töissä vuoden toinen sesonkiaika,
joten hieman kiirettä on pitänyt.

Kotosalla olen myös ollut ahkera.
Joulukuun aloitti adventti ja
tänä vuonna adventtikynttilät näyttävät tältä.
Kolmostakin on jo poltettu, eikä se enää ole vinossa!

Joulukortit lähtivät (75 kpl postitse ja 25 kpl viemällä)
tänä vuonna pari päivää etuajassa.
Ihmeiden aika ei siis ole ohi!
Kiva, mutta monivaiheinen kortti.
Pidän itse kortista kovasti.
Malli jostakin töihin tulleesta lehdestä,
ehkäpä uusimmasta Taika-lehdestä?

Joululahjoja olen toki tehnyt myös.
Eräälle ihastuttavalle ja rakkaalle läheiselle lähti tällainen tuubihuivi.
Muhkea lanka, muhket puikot, muhkea neule.
Varmasti lämmittää talvea vihaavaa omistajaansa.

Kummitytölle tein ikioman kässäpussin.
Kuva jäi ottamatta,
mutta pussi Sinellistä ja kangasvärit laatikon kätköistä.
Kirjoitin pussiin saajan nimen ja sanan kässäpussi ja
piirsin pari lankakerää ja puikot ja neulan.
Sisälle pari-kolme paksuhkoa puuvillalankaa Hemtexistä.
Neitokainen on innostunut tekemään neulenukella nauhoja.
Lisäksi pakettiin sujahti tällainen röyhelöhuivi:

Kummitytön äidille, rakkaalle ystävälle lähti myös röyhelöhuivi.
Molemmat langat olen ostanut Karnaluksista.
Ostin langan ensin tyttärellensä,
mutta huivi suorastaan huusikin äitinsä nimeä.
Ei auttanut, oli pakko sitten tehdä kummitytölle uusi ja
antaa tämä äidille.

Ihastuttava kampaajani ihastui joogasukkiini ja
tilasi joulupukilta punaiset samanlaiset itselleen.
Pitihän sitten minun tietenkin Pukin apulaista leikkiä ja sellaiset tekaista.

 
Ja sitten vielä Kälyn huivi.
Olen aiemmin tehnyt itselleni tällaisen kirjavan huivin ja
nyt Käly löytää paketistaan musta-valkoisen samalaisen,
tuosta Camillan vieressä olevasta langasta tehtynä.
Taatusti lämmin.

Että tämmöisiä täällä.
Kaikki hyvin ja lisää tekeleitä tulossa näytille pian,
kiitos kärsivällisille kurkkaajille!
Ja rauhaa jouluvalmisteluihin!

Tähtiä

Ihanat naiset töissä innostuivat paperitähdistä.
Pitihän sitä sitten kokeilla ja jo ekan jälkeen peli oli menetetty!
Ohje löytyy Strömsön sivuilta täältä ja
on oikeasti helppo. Ja siis äärimmäisen koukuttava, varoitan.

Kannattaa kokeilla erilaisilla papereilla,
aloita vaikka sanomalehdellä ja siirry sitten kauniiseen naistenlehtipaperiin,
tapetti toimii myös, samoin kaikki käsintehdyt ihanuudet.
Kauniista origamipaperista tulee oikeita herkkupaloja,
alin, sinisävyinen tähti on tehtu n 10 x 10 cm origamipaperista.
Tee isoja ja pieniä ja vaikka keskikokoisia.
Paperiliima toimii sakaroiden liimaamisessa normipaperilla,
kahden osan yhteen liimaaminen kannattaa tehdä tukevamalla pulloliimalla.
Samoin tapettitähtiä tehdessä kannattaa koko ajan käyttää tuhdimpaa liimaa.

Kokoa on helppo muuttaa, teet vain aloitusneliöistä halutun kokoisia.
Kokeilemalla näet.
Laita ohuella ompelulangalla roikkumaan ikkunaan, lamppuun.
Vie tuliaiseksi joulukukan sijaan allergiaperheeseen.

Ja näistä kyllä voi helposti sanoa että
meni niin kuin Strömsössä,
tuli jopa kauniimpia!

Sohvalla

Löysin mielenkiintoisen ja insiroivan tekstin Harmaata arkea-blogista.
Tekstin ideana on siis se oma rakas neulonta-nurkkaus.

Minun paikkani ei ole nojatuoli,
tai en juurikaan käytä sitä neulomiseen,
sillä yleensä parkkeeraan kimpsuineni samaan kohtaan sohvalla.
Teemukin saa viereen näppärästi,
jalat ylös rahille,
telkkari on sopivalla etäisyydellä ja
läheisyyteen mahtuu useita muitakin perheenjäseniä.
Meillä on iso sohva ja
näin ollen sillä mahtuu hienosti tikuttelemaan,
vaikka vieruskaverin seuraksi saisikin.

Itse lankavarasto luuraa sohvan takana olevan ison puuarkun päällä.
Siellä on pari pienempää koria ja valtava kankainen kori,
josta löytyy jokunen metri lankaa.
Ja muutama (todellakin!) käsityö-kirja!

Yleensä tekeillä oleva käsityö on sohvannurkassa odottamassa.
Tällä hetkellä työn alla on joululahja rakkaalle ystävälle.
Valkoisessa pussukassa on pari pienempää hommaa odottamassa.
Sieltä pussukasta löytyy myös elintärkeä peltinen sydänpurkki,
jossa on päättelyneuloja, sakset, apupuikkoja, hakaneuloja, nappeja,
kangasmerkkejä, silmukkamerkkejä, puiccomitta ...
Pussukan päällä kaksi esikoistypyn päättelyä vailla olevaa joululahjaa.

 

Typyt ovat vahvasti seuranneet äidin jalanjäljissä:
sohvalla on myös esikoisen tekeillä oleva tuubikauluri ja
nuoremman typyn virkkaustyö ja piirrustusvälineet.

Ja sille isolle rahille on kiva silloin tällöin nostaa tällaisia käsillätekijöiden virvokkeita.
Pysyy virkeänä ja ravittuna. Myös sisäisesti,
sillä itse tekeminen hoitaa kuitenkin mieltä ja sielua niin paljon.
Joskus voisikin sitten tehdä jutun omituisimmista ja erikoisimmista neulontapaikoista.
Minun listalle pääsisivät ainakin perinteiset julkiset kulkuvälineet, kahvilat, hiekkaranta, Tallinnan laiva, puisto, työpalaverit ...
mutta palataan tähän ehkä toisella kertaa!

Ottelu ja eräpallo!

Olen voittanut ottelun.
Jumppapallo on vihdoinkin saannut uudet vaatteet.
Kolmas kerta toden sanoi
- aika monta purkausta ja uutta yritystä.
Lopputulos on kyllä vaivan arvoinen.
Pallo on hieno ja
sopii nyt loistavasti olohuoneen muuhun sisustukseen.
Kirkkaan sinisessä ja harmaassa on hieman eroa!

Ohje oli siis aikanaan Suuri Käsityölehti 1/2012 numerossa.
Virkkuukoukku 10mm ja kude on Esteri-ontelokudetta,
jota saa mm. Kauhavan Kangas-aitasta tilattua.
Ihan perushelppo ohje,
haastetta tuli siitä että palloni on pienempi kuin ohjeen pallo,
siksi piti säveltää.
Lisäksi ontelokude on aika raskasta (ranteille) virkata.
Mutta kuten sanottu,
on se hauska.
Mies tosin  keksi että pallolle pitää tehdä kaveriksi kuutio ...

Tein eräänä päivänä myös korun,
pitkästä aikaa.
Olen kahdessa eri liikkeessä nähnyt ns. chakra-koruja.
Idea miellytti silmää,
rakastan luonnonkiviä materiaalina koruissa.
Valmiissa koruissa oli hieman liikaa hintaa, bling-blingiä ja sälää minun makuuni,
niinpä mietin ja piirtelin ja tilasin hieman helmiä Helmi Q:sta ...
ja aika kauniin ja yksinkertaisen korun sain tehtyä.
Ja helposti!
Nauha on 1mm nahkanauhaa, lisäksi pieniä hopeapalleroita,
vuorikristalli, ametisti, lapis lazuli, sammalakaatti ja erilaisia muita akaatteja.
Tätä käytän varmasti paljon.

Hämärän hyssy

Täällä vihreässä talossa on ollut tahmeaa.
Käsityörintamalla siis.
Keskeneräisiä on puikoilla ja koukuilla
(mm. todella erityinen ja erityisen haastav jumppapallon päällinen, unohdetut raitapolvarit, punaiset joogasukat, isoäidinneliöistä keinutuolin peitto),
mutta mikään ei nyt innosta pitkään eikä valmistu.
Työ ja arki ja harrastukset (tyttöjen ja omat) vievät valveillaolon ajan ja
käsityöt ja kirjojen lukeminen eivät nyt innosta.
En silti huolestu:
mieli on levollinen ja hyvä ja
ehkä nyt on aika tankata energiaa uimahallilta, joogasalilta ja kahvakuulan ääreltä.

Kohta lähdemme sytyttämään kynttilät poisnukkuneiden rakkaiden muistoksi.
Ainoa myönnytykseni sille kaupallisemmalle juhlapäivälle ( alkaa h:lla ja loppuu n:ään) alla,
leivoimme hieman herkkuja äskeiseen kahvipöytään.

Pienen, hassun virityksen tein äsken.
Idean nappasin mukaani jostakin matkani varrelle osuneesta blogista.
Aika kiva ja piristävä,
silti sopiva hämärän hyssyyn!