Pikkupipoja Jorviin

Kevään mittaan Suomessa virkkailtiin turvalonkeroita sairaaloihin vastasyntyneille,
pienille keskosvauvoille.
Siihen hommaan en valitettavasti ehtinyt mukaan,
mutta kun Jorvin sairaalasta tuli viestiä että ne peruspipot vastasyntyneille olisivat myös kivoja,
lähdimme yhdessä meidän Marttojen kanssa haasteeseen mukaan.
Neuloimme ja virkkasimme yhdessä reilut 50 pipoa, minä taisin tehdä niistä 5.

Kivaa, nopeaa hommaa, joka kuluttaa kivasti langan loppuja.
Ja hyvä mieli, se vasta kivaa onkin.
Joissain päin pääkaupunnkia voi olla pieni ihminen,
jolla on minun tekemäni pipo pääsään. Voi rakkaus!

Virkatut lippunauhat

Rakas ystäväni Fredrika lähetti taannoin kuvan virkatusta lippunauhasta.
Oli löytänyt sen mistä lie netin kätköistä ja
mietti nyt että olisiko sellainen kiva.
Kun sattuu niin että hänen tyttärensä on kummityttöni,
päätin sitten tehdä sellaisen heidän perheeseensä.

Helppoa ja kivaa ja varsin koukuttavaa tekemistä,
kolmioita valmistui kuin huomaamatta.
Lankana Novitan Cotton Bamboo, koukku 3,5mm.
Helppo ohje virkattuihin lippuihin löytyy täältä.
Kymmenen lippua ja toisiinsa ne kiinnitin virkkaamalla
kolmion yläreunaan kiinteitä silmukoita ja aina väliin kolme ketjusilmukkaa.
Pelkillä ketjusilmukoilla nauha meni hieman rullalle,
joten virkkasin sitten vielä koko matkalle toisen kerroksen, kiinteitä silmukoita.
Toimii!

Yllättäen kävi niin että Esikoistypy 14-v. ihastui lippunauhaan niin,
että halusi sellaisen omaan huoneeseensa, omilla väreillään.
Lankana Novitan Aalto ja Samos, koukkuna 3,5mm.
Siellä sekin lippunauha jo paikoillaan roikkuu (kuvassa tosin takaterassilla keinussa)
ja ihan kyllä tekijänkin silmää miellyttää.
Kivaa "aivot narikkaan" virkkausta tämä.

Farkkuhame

Ostin kirpparilta itselleni farkkuhameen.
Ostaessani ajattelin sen päätyvän pesun jälkeen käyttöön,
mutta kuinkas kävikään.
Novita päätti lähettää tilaajilleen yllätyslehden ja
siellä on ohje pyyhe- tai pöytäliinan reunapitseihin.
Päätin hieman tuunata hameenhelmaa ja tartuin neulaan.
Ensin siis piti reunaan ommella miljoona ja yksi pykäpistoa,
sitten vasta pääsi virkkaamaan.
Sormet olivat hieman koetuksella paksuhkon farkun kanssa,
mutta  pistourakan jälkeen virkkaaminen oli lastenleikkiä.
Nopeasti tuo sitten valmistuikin,
kahta eriväristä puuvillalankaa ja 2,5mm koukkua käyttäen.
Ja aika kiva kesähamonen siitä sitten kuoruituikin,
tykkään kovasti!

Virkatut villasukat

Minne hävisi huhtikuu?!
Työ vei taas mennessään, tahti on aika tiukkaa aina näin keväisin.
Mukavia asioita, juu, mutta myös niitä aikaa vieviä pakollisia, tylsiäkin.
Käsitöitä olen kuitenkin koko ajan tehnyt,
en vain ole (mukamas) ehtinyt niitä tänne asti näytille saattaa.

Huhtikuinen Lankalauantai sai tämänkin tytön hieman villiintymään,
ohhoh ja hups!
Muutama sukkalanka, huivilanka ja hieman ihastuttavia uusia
ja tarpeellisia Zing-puikkoja sekä yksi puuttuva virkkuukoukku,
Novitalta ja Lankamaailmasta tilattuina.

Novitan Nalle Garden päätyi virkatuiksi kesäsukiksi,
sillä en ollut ikinä aikaisemmin virkannut sukkia.
Pakko oli kokeilla tuo hauska (uusi) tekniikka,
tuskin jää viimeisiksi virkatuiksi sukiksi.
Ohje oli Novitan uusimmassa sukkalehdessä, malli Päiväunia.

Kelpaa näillä kesäunia katsella!

Hiirenloukko ja Saran sukkispussukka

Blogihiljaisuus ei ole ollut käsityöjumi, onneksi,
sillä pieniä virkkaushommia on täällä valmistunut useita.

Kännykälle tein (taas) uuden pussukan,
kyllähän sekin voi uudessä värissä keväästä nauttia.

Tiskirättjä tein veljen perheeseen muutaman,
edelliset kuulemma olivat aivan jo rispaantuneet.

Puhelinpussukan vihreä lanka on joku nopeasti napattu sekoitelanka Lankamaailmasta,
tiskirättien lanka on Schachenmayr Multicoloria.

Työläppärini sai kaverikseen langattoman hiiren.
Tiskirättilankaa jäi hieman ja siitä sitten syntyi iltasella ajatus ...
hiirenloukko tai hiirenpesä hiirulaista suojaamaan!
Voiko hassumpaa asiaa virkata?!
Sinne tuo hiirulainen nyt kuitenkin asettui ja toivottavasti seuraa läppäriä uskolliseti mukana.

 
Rakas ystäväni Saara ihasteli hiirenloukkoa ja kertoi tarvitsevansa samanlaisen varasukkiksiaan käsilaukussa suojaamaan.
Värillä ja mallilla ei ollut väliä.
Virkkuukoukku viuhasi ja syntyi peruspussukka pitsikukalla.
Lankana Schachenmayr Sun City, koukku 3,5mm.

Hieman näyttää hampaattomalta hirviöltä,
mutta toivottavasti pitää sukkiksista hellää huolta
Kuvat muuten kaikki kännykällä räpsästyjä,
iso kamera ei aina pysy perässä tässä tahdissa.
Pahoittelut jos kuvien laadussa säröjä.

Virkattu vauvanpeitto ja pienet sukat

Sain ihanalta Heleniltä (hän laittaa kynsiäni)
pussillisen pehmeää vauvanlankaa ja
luvan tehdä mitä vaan.
Päädyin nopeasti peittoon ja
hetkein googlailtuani tähän malliin.
Eli siksak-peitto pienlle neidille,
lanka varmaankin akryyliä, koukku taisi olla 4mm.
Kivaa, helppoa ja nopeaa tehdä, ei murheita matkalla.

Riemunkirjavaa, mutta vallan sopivaa vaikkapa autoilupeitoksi.
Ja valokuva on ... hmmm ... tammikuiset kuvausilmat huomioon ottaen siedettävä.
Oi olisipa jo ihana valo!

Tein Pikku-neidille myös sukat.
Taas hieman etsimistä (kiitos avusta marttaystäväni K!) ja
internetinwebistä löytyivät suloiset Lise-Loten sukat.
Ihanat neuloa, helppo ja koukuttava malli.
Lankana Vikingin Baby ull,
puikkoina ihanat 15cm 3,5mm KnitPron Zing-puikot.
Kevyet, soljuvat, ihastuttavat!

Ja ne sukat ...
syötävän ihanat!

Nättiä kukkaa sukkiin virkkailin;
tästä tuli liian iso sukkiin mutta varmasti kelpo johonkin muuhun.
Nopea ja helppo tehdä ja opinpahan idean.

Puhdistuslaput

Lisää juttuja liittyen marttailuun.
Järjestimme omissa martoissamme illan pienten nysväilyjen merkeissä.
Pieniä turhakkeita, pienellä rahalla ja vaivalla.

E virkkautti hassunhauskoja patasuteja.
Tarlatania leikataan suikaliksi ja virkatan sitten tuollaiseksi palluraksi.

Minä virkkautin puuvillaisista jämistä puhdistuslappuja,
tiedättehän, kestäviä ja pestäviä vanulappuja.
Helppo ohje löytyy täältä.

Lisäksi neuvoin miten voi väänellä rautalangasta, kivistä ja helmistä hassuja pöytäliinan painoja terassin liinaa paikoillaan pitämään.
Ihan tuskaisia tehdä, rautalanka luisuu ja on ärsyttävä työstää ...
kuumaliimaakin piti käyttää. Pöh.
Kiva idea, mutta ei oikein mielestäni toiminut.
Ihan hauskan näköinen kuitenkin tästä mallista tuli.

Ilta oli hauska, täynnä tekemistä ja tohinaa.
Naurua ja ihania tuoreita pullia kera kaffen tai teen ...
mitä muuta voisi arki-illalta toivoa!

Mihin se meni?!

Se loppuvuosi 2015 nimittäin?!
Ihan kamalaa että blogiin jäi noin iso tyhjyys,
ihan vahingossa.
Syksy oli sanalla sanoen hengistyttävä. Ja tolkuttoman nopea.
Ei erityisemmin ikävä tai vaikea,
mutta ohikiitävä. Ja hengästyttävä.

Välillä tein käsitöitä marras- joulukuussakin. Onneksi.
Ne kun ovat lukemisen ohella henkireikä kaikkeen arkeen ja hoppuun.

Punaiset valepalmikolla (uusi, ihana tuttvuus!) varustetut sukat tein Marttojen langoilla
Aurorakotiin jotakuta mummelia ilahduttamaan.
Lankana seiskaveikka, puikot 3,5mm Cubicksit.
On muuten sellainen kantapää että vanhat sukankutoja-Martat olivat ihan liekessä.
Kovasti sain kehuja! Ja ihan itse kehittelin sen tehdessäni.
Wow, hyvä minä!

Tein myös hilpeän amigurumi-mustekalan,
hän päätynee erääseen lehteen ...
sitä sitten aikanaan myöhemmin!

Siskolle tein pyynnöstään joululahjaksi pitkät polvisukat.
Perusohjeena käytin takuuvarmaa Novitan pitkien polvisukkien ohjetta,
joka löytyy täältä blogistakin jostain.
Lankana Novitan Aapo ja Regian Fluormanian loput,
omista sukista jäännyt lanka.
Resorissa ja koko matkan jalassa takana kulkee valepalmikkoa.
Kivat sukat ja mieluisat saajalle, ovat kuulemma päivittäisessä käytössä.

Niin ja tietenkin oli pakko kokeilla The Valopalloa ...
koska Fb:ssä kaikki muutkin.


Lankalaareilta löytyi vain Kotiväkeä valkoisena,
hieman ehkä turhan paksu lanka palloon,
mutta tein sitte vain yhden isohkon pallon ja se riittää.
Ja täytyy itsekin myöntää:
on se uskomattoman hieno!

Lisäksi tietenkin väkkäsin n. 100 joulukorttia itse,
joten ei se loppuvuosi ihan löysäillessä mennyt.
Hyvillä mielin vuosi vaihtui,
kohti uusia seikkailuja ja ennen kaikkea uusia käsityöhaasteita!

En kehtaa tunnustaa ...

... että tulin taas tehneeksi pussukan.
Perusteluna se että käsilaukussa ollut pussi
oli kiinnitykseltään huono, aina auki.
Martta-ystävä K toi tuliaseksi ärpäkän vihreää puuvillaa,
napit Lankamaailmasta, koukku 3,5mm.
Ihan normipussukka,
suljettuna spiraalina kiinteitä, napinreiät ja pieni lenkku.
Siinä se.
Nyt pysyvät mittanauha, huulirasva, tukkapompulat sun muut
ojennuksessa laukunpohjalla.
Ja ennen kaikkea pussi pysyy kiinni!

Piirakkaa

Tämä on taas niin näitä,
hassuja härpäkkeitä,
joiden käytöstä ei ole mitään takeita.
Mutta pakko se oli tehdä,
koska kaikki muutkin.

Kälyltä perittyä trikookudetta,
ärpäkän turkoosia, koukku 8mm.
Peruspyörylää pylväillä,
reunaan eka kerros pylväitä, sitten kiinteitä silmukoita.
Pienet kahvat ja sininen kudenauha koristeeksi: se on siinä.
Pyöreälle Pyrex piirakkavuoalle alunen, suoja,
tarjoilupesä ... jestas mikä sana!
Saa nauraa (:

Pussukka olkahihnalla

Rakas työkaveri H pyysi minua tekemään avaimille ja kännykälle
hihnallisen peruspussukan.
Jossain fb:n ryhmässä oli hauska tapa kiinnittää vetoketju pussukkaan:
vetoketjun ympäri ensin tikattiin peruspistoja ja
niistä poimittiin sitten virkkuukoukulla silmukat.
Sitä oli pakko kokeilla ja
sehän toimi vallan mainiosti!
Eli Catanian puuvillalankaa kolmessa eri värissä, 3,5mm koukku,
langan laitoin kaksinkertaisena jotta tuli riittävän napakka.
Lähes kolme kerää meni ja
palvelee kuulemma hyvin tarkoituksessaan
eli pussukka uudella omistajallaan on jo ollut testauksessa.
Kiva ja helppo tehdä,
ei näihin pussukoihin taida ikinä kyllästyä ...

Tulossa - menossa

Muutama työ taas samaan aikaan tulossa,
miten yllättävää.

Nuorempi Typy kaipaili koria huulirasvoilleen (jepjep, niitä on useita!)
ja kysyi nerokkaasti että voisinko sen virkata vaikka jostain kuteista.
No ei ihan sitä mieluisinta väriä (lilaa!) löytynyt varastosta,
mutta tummansininen lähes valmis kori kyllä löytyi.
Se kelpasi yllättäen, joten pari pylvästä, päättely ja
niin pääsi kori heti käyttöön.

Esikoistypyn villasukat ovat lähes valmiit ...
tarvitaan leffa tai muutaman tunnin koulutus (viimeistään ensi viikolla!)
ja sukat ovat valmiit varpaita tennareihin lämmittämään.

Lisäksi koukulla on pienehkö kännykkä- /avainpussukkka rakkaalle työkaverille H:lle.
Catania puuvillaa tuplana, 3,5mm koukku.
Uutuutena tässä pussukassa oli vetoketju, johon ommeltiin perus tikkipistoa ja
siitä lähdettiin sitten virkkaamaan kiinteitä silmukoita.
Hieman raitaa tulossa ja riittävän pitkä hihna,
tässä hommassa ei kovin kauaa enää mene!

Täysin koskemattomana odottaa ihanan Martta-ystävän K:n tuliaiseksi tuoma puuvillalanka:
miten herkullinen väri!
Tästä saattaa tulla soma käsilaukkupussukka,
ihan kuin sellaiselle olisi vielä tilaa, saati tarvetta (:
No, täytyy nyt katsoa.

Oravannahkoja ja hyväntekeväisyyttä

Tein tilaustyönä avainnauhan.
Mustaa kuminauhaa tuplana,
mustia, harmaita ja valkoisia puuhelmiä ja
metallinen avainrengas-härpäke.

(Järkyttävän huono, nopea puhelinkuva, sorry!)

Palkkioksi ehdotin pipoa,
koska tiesin että A on taitava ompelija.
Sain ihastuttavan pipon pian alkaville viileille lenkeille,
sekä ylllätyksenä suloisen froteisen rätin.
Ihan parhaita nämä tällaiset oravannahkakaupat!

Meidän Martat osallistuvat vuosittain myyntipöydällään SyysMatin Markkinoille .
Itse enä mukaan myyntipöydän taakse päässyt tänä vuonna(kaan),
mutta osallistuin virkkaamalla tapahtumaan muutaman myytävän.
Novitan Kotiväli-langasta tein kolme tiskirättiä sekä
pari settiä mukinalusia puuvillalangoista.
Toivottavasti löytävät uude kodin sateisesta säästä huolimatta.

Pussukkamania ...

... meinasi niellä koko naisen,
mutta täällä taas ollaan,
ihan liian pitkän tauon jälkeen!

Sain kesällä muovikassillisen ylijäämälankaa
(as if olisin yhtään lisää lankaa tarvinnut!)
ja siitä se pussukkavimma sitten jatkuikin.

Hauskasta räsymattomaisesta langasta tuli yllättäen
suojapussi tabletille.
Nappi Tallinnasta, muistaakseni omenapuuta,
koukku taisi olla 3,5mm.
Pitsikukka kierrätyskeskukssesta.

Persikan värinen pussukka on Novitan Miami Lollipopia,
koukku 3,5mm.
Nappi omasta kätköstä,
pitsikukka edelleen kierrätyskeskuksesta.
Näitä tein itse asiassa kaksi, lähes identtistä.
Toinen meni rakkaalle Martta-ystävälle K:lle synttärilahjaksi ja
toisen lähetin entiselle työkaverille erään fb:n Ilahdutus-kampanjan myötä.

Nuoremman Typyn kummitäti O sai myös itselleen pussukan,
koska on osasyyllinen siihen että meillä on nykyisin upea, uusi kirjahylly.
Lankana se sama räsymattomainen ylijäämälanka

Nuorempi Typy tahtoi sitten myös pussukkansa.
Siihen lanka löytyi Vihdin kirkonkylältä Pienen lankapuodin alekorista.
Paksuhko puuvilla, Tigerin ihanat kukkanapit.
Eikä pitsiä, ihan peruspussukka vain.

Jemmasta löytyy vielä ihanaa myrkynvihreää luksuspuuvillaa
sekä langat tilaustyönä tehtävään kännykkäpussukkaan,
joten pelkään pahoin että ei tämä vimma tähän lopu.
Lisäksi kierrätyspitsejä on kesän reissuilta vielä aika paljon jäljellä,
eli perästä kuuluu.

Pussukat kierrätystwistillä

Täällä ollaan ja jotain pientä on saatu aikaankin.
Kirppareilla kierrellessäni
(sadekesän suurinta hupia?!)
olen pelastanut pieniä virkattuja pitsiliinoja.
Kotona sitten kaivelen lankalaareja ja virkkaan pienehköjä pussukoita.
Niihin pari nappia ja pitsiliina kiinni ja kas:
- hauska pussukka vaikkapa käsilaukkuun järjestystä pitämään on valmis.

Sininen meni syntymäpäivälahjaksi ystävälleni M:lle,
siinä lankana Bamboo Jazz Fibranatura,
koukku muistaakseni 3mm, napit omasta nappilaatikosta,
pitsin sain lahjan saajalta ;-)

Vihreän lanka jäi yli omista unisukistani,
on siis Schachenmayrin Catania Denim,
koukku 3mm, nappeina puuhelmet ja pitsi kirppikseltä.
Tämä pussukka jäänee minulle,
värikin on juuri passeli.

Kaivoin muuten pitkästä aikaa korupakkini esille ja
korjasin kasan kaikkia rikkinäisiä koruja.
Innostuin samalla ja tein parit korvakorut lahjoiksi ja
myös yhden kirjanmerkin ja nilkkakorun.
Tietenkään kamera ei osunut juuri silloin käteen,
joten kuvia ei nyt valitettavasti ole.
Olen myös aloittanut hopealusikoiden metsästyksen:
tarkoituksena on syksyllä mennä hopealusikkakurssille,
jos vaikkapa saisi hauskan sormuksen sormeensa!

Puhdistusliina

Tabletin uudet vaatteet.
No, ei ihan uudet vaatteet vaan uusi puhdistusliina.
Edellinen oli niin ruma että piti (tietenkin!) kauniinpi tehdä.
Lisäksi kun satuin vielä löytämään hauskoja virkkausohjeita
Johkunlaiset askareet-blogista,
päätin kokeilla myös muutamaa ohjetta sieltä.
Juhannusruusun jo esittelin aiemmin,
tämä toinen tässä.

Lankana Karnaluksista ostettua puuvillaa,
koukku muistaakseni 3,5mm.
Kiva malli tämäkin ja
älyttömän hyvin saa kaikki klähmät pois näytöltä.

Huomion arvoista yläkuvassa on myös ihastuttava tabletin pussukka,
sehän on Muumit Rivieralla elokuvan kuvalla varustettu,
Moomin Shopista hankittu.

Hu-huuu ...

Lankalaareilla hengaillessa sain idean.
Kaivoin käyttämättömiä Huopanen-jämiä,
Tallinnasta tuliaisiksi aikaa sitten saamani hahtuvavillaa,
paksun 10 mm koukun ja sitten vain menoksi.
Aluksi mukailin vanhan Novita-lehden ohjetta ja
tulossa oli pupu ...
mutta kyllähän se niin on että pöllö sen olla pitää, tietenkin!
Hieman purkamista ja uudelleen ideointia,
luovaa soveltamista, muovipussia ja pesukonetta ...
sekä vielä hieman harjaamista ja neulahuovuttamista ...
Ja lopulta:
sateenkaaren kirjava pöllöhän se sieltä tupsahti teepannua lämmittämään!

Aika hupaisa,
ei ehkä pysty murheellisena teetä juomaan jos pannu on tuon alla piilossa.
Alla vielä kuva ennen pesukonetta:

Vieressä minun Lumia-luurini,
jotta kokoa hahmottaa paremmin.
Tiivistyi toki pesukoneessa,
mutta myös sen suurin teepannuistani mahtuu alle mainiosti.

Loma on näemmä tuotteliasta aikaa,
mitähän sitä seuraavaksi keksisi?!  

Pikkuruisia

Pieniä hommia täällä tehtynä!
Nuorempi Typy sai tänään vihdoinkin kauan haluamansa amigurumi-lepakon.
Jostain syystä tyyppi oli pitkään alaosaa vajaana ja
muutoinkin keskeneräisenä, vaan eipä ole enää.

Ohje on kirjasta Virkkaa amigurumi! 25 söpöä eläinmaskottia ja
lankana taitaa olla sellaisen Novitan pikkukerä paketin ruskeat.
Koukku 2,5mm, helmet silminä, muut osat huopaa.
Söpöysvaroitus lähtee nyt,
tämä tyyppi on melkein liian suloinen ollakseen totta!
Tässä vielä niin että huopaosat eivät olleet ommeltuina...

ja tässä jo valmiina yöllisiin seikkailuihin.

Tein myös vielä pienemmän tyypin,
Martta-ystävä E:n tilauksesta.
Koristamaan teepannumyssyä.

Lankana samat pikkukerät,
puikkoina (kyllä, tämä on neulottu!) 2,5mm lyhyet Ponyt.
Ohjeen koko ihanaan teepannumyssyyn löydät tästä.