Burn

Viime vuoden keväällä piipahdin Dublinissa.
Reissuun oli erityinen syy, rakkaan ystävän synttärit.
Dublin oli haave, ollut jo vuosia, ja nyt haaveen toteutumiselle oli loistosauma.

Dublin lumosi täysin.
Reissu oli mahtava, ihan parhaalla reissuporukalla, mahtifiiliksissä.
Dublin poltti jäljen sydämeeni.

 

Olin etukäteen kuukkeloinnut atk:n internetistä lankakaupan (This is Knit) Dublinista ja
etsin sen ... ja ostin langan. Kaupan toiseksi kallein lanka, tietenkin.
Bongasin sen jo ovelta ja se oli menoa heti kun koskin siihen.
Uusi tuttavuus, Hedgehog Fibresin Sock Yarn, värinä Swamp.
Jumalainen, täyteläinen vihreä lanka, kuin itse Irlanti.

Hillosin ja paijasin lankaa puolitoista vuotta.
En vaan raaskinut, en millään.
En löytänyt oikeaa mallia. Eräänä päivänä kerin langan.
Aloitin ja purin. Varovasti, ettei lanka kärsi. Etsin oikeaa mallia.
Ja sitten.
Heidi Alanderin "Burn"-huivi täräytti tajunnan mäsäksi.
Huh.
Mikä langan ja mallin täydellinen liitto.
Neulomista hellällä kädellä, jokaista silmukkaa rakastaen.
Mikä lanka, voi tytöt mikä lanka!

Ja valmis huivi ... saako itkeä?!
Hiukka ehkä itkinkin kun pingotus oli valmis ja näin huivin.
It burnt my heart!

Nurmilintu

Nurmilintu on valmis.
Vihdoinkin.
Päättelyreunaa vajaana se odotteli pitkään
- Picot-reuna ei meinannut millään onnistua.
Eikä oikein ollut insiraatiota tehdä sitä loppuun ...
kunnes koitti toukokuu ja lähestyvä juhlapäivä!
Onneksi on YouTube ja videot,
niiden avulla se reunakin sitten sujui ihan helposti.
Ja sohvan taus oli taas juuri sopiva paikka pingotukselle,
se kyllä ehdottomasti tässäkin huivissa kannattaa tehdä kunnolla.
Ja jokainen picot-nypykkä yksitellen!

Huivi lähti tänään postissa omalle Äidille Äitienpäiväksi,
toivottavasti ilahduttaa ja lämmittää.

Nätti ja helppo huivi,
saatan jopa tehdä itselleni joskus.
Ohje siis löytyy ilmaiseksi Ravelrystä,
tarkemmin tämän linkin takaa.
Lankana minulla oli Novitan Huurre,
puikot muistaakseni 4,5mm.
Itselle jos teen, neulon ehdottomasti isoimmilla puikoilla.
Nyt huivi on sellainen helposti kaulan ympärille, takin sisälle sujautettava,
kun taas itse pidän enemmän sellaisista isoista hartiahuiveista.
Mutta uskoisin että Äiti kyllä ilahtuu tästä!

Menossa

Tällä hetkellä puikoilla vain kaksi työtä,
Hämmentävää, kerta kaikkiaan.
Suunnitelmia kyllä on monta,
mutta juuri nyt tuntuu hyvältä tehdä vain kahta työtä samanaikaisesti.
Tosin molemmat ovat sellaisia ajatusta ja läsnäoloa vaativia,
joten saattaa olla että se kolmas "aivoton työ" vielä ilmaantuu rinnalle.

Äidille on tulossa Novitan Huurre-langasta ihastuttava ja helppo Nurmilintu-huivi.
Ohje löytyy täältä.
Ihanan keveää neulottavaa ja
kovin helppo, kivasti vireessä pitävä ohje.

Puikoilla myös Eiran Langat-lehden bloginumerosta Korsi-kämmekkäät.
Lankana Regian Design Line by Kaffe Fasset,
jumalaisen värisenä.
Ihastelin lankaa jo viime vuonna, tai oikeastaan siitä neulottua mallitilkkua
ja kun nyt sain sitä yllättäen käsiini,
oli se pakko ostaa pois.
Ja nimenomaan kynsikkäisiin.

Muutama hauska juttu täällä onkin jo valmistunut,
mutta niistä pian oma juttunsa.

Jalkapallokentällä, niityllä ... nurmella!

Valmis!
Ihastuttava Meadow Grass on vihdoinkin valmis!
Pääteltynä ja pingotettuna se tosiaan on kuin niityn nurmi.
Kevyt, kaunis ja herkkä.
Ehkäpä hivenen jo pakkasen purema nurmi?!

Tosin ...
minulle tulee tästä varmaankin aina mieleen viime kesän jalkapallon MM-kisat.
Ja se, kuinka koukutuin peleihin ja
tikuttelin samalla huivia eteenpäin.
Kuinka en ensin voinnut tajuta koko touhua ja
kerros kerrokselta kuitenkin koukutuin.
Lopulta seurasin innolla, yökaudet.

Huivi on 100% alpakkaa, Dropsin Alpaca,
puikkoina 3,5mm pyöröt.


Seuraava iso huivi on jo muuten suunnitteilla!

Matkalla Tylypahkaan

Rohkelikko-kaulaliina valmistui.

Täytyy sanoa että on se hieno,
sekä tyttären että äidin mielestä.
Koulussa tänään joku oli kysynyt että onko se Lontoosta studioilta ostettu!
Pituutta on hapsujen kanssa 2m 10cm,
värit kohdillaan, hapsutkin tarkkaan mietityssä järjestyksessä.
Pääteltyjä lankoja oli tsiljoona,
mutta kyllä kannatti.

Huivi ja kaapu ovat jo kunnossa,
nyt odotellaan enää sitä kutsua Tylypahkaan,
11-v. synttärit näet lähestyvät ...
Potter-fanit tietänevät mitä tarkoitan (:

Revontuli

Se on valmis!
Raskin neuloa ne viimeisetkin todella piiiiitkät kerrokset.
Sitten maltillinen liotus haaleassa Fairy-vedessä
- kyllä, Fairy toimii mielestäni paremmin kuin huuhteluaine!

Yön yli pingotus sohvan taustassa
- ei, ei mennyt Aviomiehellä hermo tässäkään toimenpiteessä!

Ja sitten aamulla kameran kanssa ulos:

Onhan se ihan jumalaisen kaunis,
ehkä kauneinta mitä olen neulonut!
Olen niin ylpeä huivista ja itsestäni,
tuntuu että ensimmäisen pitsihuivin jälkeen voin jo sanoa itseäni käsityöläiseksi.
Oi onnea!

Väliaikatietoja

Revontuli edelleen puikoilla.
On se hieno, on se niin kauniin värinen.
Aikaa vievää ja keskittymistä vaativaa, kyllä,
(eräät kun ovat hieman pedantteja),
mutta oikeasti mukavaa ja koukuttavaa.

Menossa kerroksella 104,
edessä vielä 38 kerrosta + päättelykerros.
Ja pingotus. Tuskin maltan odottaa.
Ja silti huomaan hidastelevani, nautiskelevani.
Kyseessä kuitenkin yksi "unelmien neule".

Ihanaa!
Ei minulla muuta!

Pieni pakko?

Kuulun Fb:ssä muutamaan eri neulonta aiheiseen ryhmään,
mm. Hurmaavat huivit, Huivit, Neulonta ja Jämälankaideoita.
Huivi-ryhmissä vilahtelee säännöllisesti ihana Revontuli-huivi,
jonka ohje löytyy nettilehti Ulla-neuleen sivuilta.
Minulla on ohje ollut printattuna vuodesta 2008 ja
eilen vihdoinkin tuntui siltä että NYT!

Miehen avustuksella kerin ison vyyhdin Vironvillaa,
etsin sopivat pyöröpuikot (5mm) ja loin silmukat.
Tein ensimmäisen mallikerran kaavion kokonaan ja purin.
Aloitin tänä aamuna uudestaan ja nyt menen toisessa kaaviossa.
Fiilis on hyvä, työ suorastaan huutaa luokseen,
helppolukuinen ohje, tosin luen ohjetta englanniksi, on mielestäni selkeämpi!
Kiva ja tuttu lanka neuloa,
taisin jäädä tähän koukkuun kertarysäksellä.
Jälki on mielenkiintoista, väri erityisesti:
alun sinertävää on tooosi pitkään,
mutta alta paljastuu kohta marjapuuroa, kavervaa ja ihanaa vihreää ...
Villa tuo omaa epätasaisuuttaa työhön,
mutta uskoisin että kunnon liotus huuhteluaineessa ja
pitkä pingotus korjaavat tilannetta sopivasti.
Saa nähdä!

Tuliaistuubi

Löysin lankalaareiltani Kauhavan Kangas-Aitan
turkoosin sinistä Silo silkkivillaa lähes kolme kerää.
Ajattelin niistä koukutella huomiseksi tuliaisiksi ihanalle pomolleni
lahden toiselle puolelle perustuubin kevätviimoilta suojaamaan.

Virkkasin ensin halutun pituisen ketjusilmukkajonon,
tässä niin että se menee jouhevasti kaksi kertaa kaulan ympäri.
Sitten käännökseen 2 kjs, yhden silmukan yli hyppäys, ks seuraavaan kjs:n.
Sitten taas 1 kjs, hyppäys yhden yli, ks seuraavaan  jne, jne.
Ihana E kutsuu tätä virkatuksi helmineuleeksi,
siltä se muuten hieman näyttääkin.
Tätä haluttu korkeus,
eli tässä tuubissa niin kauan kuin lankaa riitti.
Sitten päät yhteen ja lankojen päätely ja
valmista tuli.
Tein pienenä tvistinä tuollaiset pidemmät ulokkeet toisiin reunoihin,
jotka sitten on solmittu kiinni.

Ihanaa,
tuntuu että jumitus on selätetty.
Ja ihanaa että taas on pari kerää pois lankalaareilta!
Ja seuraavaksi tilaustöiden kimppuun ...

Siksak-kauluri

Pikaisesti piipahdimme Rakkaan E:n kanssa
Novitan LankaDelissä Helsingissä torstaina,
ekaa kertaa ikinä.
Kiva pikkuruinen lankakauppa,
mukava ja avulias myyjä,
perus Novitaa myynnissä, lankaa ja välineitä.

"En tarvitse lankaa"-mantra ei auttanut,
oli ihan pakko (!!) ostaa MyBoshi-lankaa.
Myymälässä näet oli mallineuleina sellaisia hauskoja siksak- kaulureita,
jonka tekemisellä ajattelin avaavani neulejumini.
Malli löytyy Novitan Talvi 2013 lehdestä.
Kahta eri väriä MyBoshia ja sävyyn sopivaa Teddyä,
7mm pyöröt ja kauluri syntyi hujauksessa.
Helppo ja koukuttava malli,
pienellä vaivalla kivaa ja näyttävääkin.
Tykkään kovasti.

Jumi toivottavasti hellittää,
ainakin intouduin taas lankalaariani penkomaan ja hieman suunnittelemaan.
Josko aloittaisin erään tunikan kahdesta ihanasta petroolin värisestä langasta
tai vihdoinkin ensimmäisen Revontuli-huivini yllättävän värisestä Vironvillasta
ja siinä sivussa tekisin keskeneräisiä ...
tai ehkä kuitenkin ensin kaulurin väreihin sopivan beanien MyBoshi-langasta ... ?!

Väriä elämään!

Puikoilla pyörähti väriä,
paksua lankaa, lämpöä.

 
Hauska Red Heartin Vivid- lanka neuloutui 15mm puikoilla.
7 silmukkaa, aina oikein,
niin pitkään kuin 1½ kerää riitti.
Joutuisaa, ihan kuin haloilla olisi neulonut.

 
Lankojen päättely, ompelu päistä yhteen.
Valmis: nuoremmelle typylle tuubihuiviksi.
Vanhempi typy teki itselleen tuosta kirjavasta ja yksivärisestä turkoosista.
Namu sekin.

On ollut tarpeen,
pakkanen on paukkunut jopa - 20 asteessa.

Kauluri

Kätköistä löytyi Novitan paksua Rustika-lankaa.
Sellaista,
joka suorastaan huutaa pääsyä kauluriksi, tuubihuiviksi.
Ohje (maailman helpoin!) löytyi Novitan syksy 2013 lehdestä.
132 silmukkaa 7mm pyöröpuikolla,
suljettuna neuleena 3 kerrosta oikeaa, sitten yksi nurin.
Taas kolme oikeaa kerrosta ja taas yksi kerros nurin.
Tätä haluttu korkeus,
ohjeessa muistaakseni 30cm,
minä taisin tehdä vajaa 20 cm.
Sitten päättely löysästi,
langan päät nurjalla piiloon ja
valmista tuli.
Sopii kaikille neulojille, aloittelijoillekin.
Tehosteeksi voi muuten sen nurjan kerroksen tehdä halutessaan eri värillä.
Huivi ei sitten jäännytkään muuten itselle,
vaan meni Nuoremmalle typylle.

Ellan kauluri

Tein nuoremalle Typylle taannoin tuubihuivin.
Hänen Ella-ystävänsä ihastui siihen ja
on siitä lähtien pyytänyt omaa.
Ellan synttäreitä juhlitaan ensi viikolla ja
Typy ehdotti kauluria lahjaksi.
Etsin Karnaluksista viikko sitten langat,
kaivoin Novita-lehden (syksy 2013) ohjeen ja sovelsin.
Austermannin Soft Wool lanka kahdessa eri värissä,
Bambupyöröt kokoa 7mm.
Silmukoita suljettuna neuleena 132,
kaksi kerrosta oikein vaaleammalla värillä ja
yksi kerros nurin tummemmalla värillä,
tätä n. 16cm ja päättely löysästi.
Lahja valmistui ihan muutamassa tunnissa.

Luovuushaaste

Fb:ssä oli tosiaan joskus alkuvuodesta taas sellainen luovuushaaste.
Teksti kopioitiin omalle seinälle ja viidelle ekalle
komentoijalle annettiin lupaus tehdä itse jotain,
he kopiovat tekstin omalle seinälleen ja myös lupasivat tehdä jotain kommentoijille jne.
Tänään toimitin ensimmäisen tekeleeni Kirkkonummelle,
ihastuttavaan HUONEettRUM -lifestylepuotiin.
Sen yksi kolmesta pitäjästä on Vireahon Johanna, vanha tuttuni,
oikeastaan se ihminen, joka on minut opettanut koruja tekemään.
Johanna on kirjoittanut useita ihastuttavia kirjoja,
kannattaa vaikka kirjastossa kysellä.
Puoti on ihastuttava pieni puoti täynnä toinen toistaan kauniimpia asioita:
koruja, metallitöitä, tauluja, tekstiilejä, huonekaluja ...
kannattaa käydä paikan päällä ihastelemassa!

Johanna tykkäsi kovasti hänelle tekemästäni tuubihuivista.
Tein sen 6mm puikollla virkaten,
Novitan harmaasta Silmu-langasta,
jossa on vaaleanpunaisia, punaisia ja vihreitä pilkkuja.
Lisäksi vein mukanani harmaan helmineuleisen tiskirätin Hanko-langasta.

Samalla hain kotiin tilaamani iki-ihanat Tallan lehmä-hollannikkaat.
Oi mitkä ihanuudet,
kelpaa niillä kopistella syksyllä töissä!

Luovuushaasteeseen vastasi samalla myös Johanna ja
minä sain mukaani ihastuttavat korvakorut.
Pienet antiikkiavaimet ja savukvartsia ja hopeaa.
Onnentyttö!

Emman kesätuubi

Ihana pyyntö:
Tekisitkö tyttärelleni sellaisen kesäisen tuubihuivin?
Pyytäjänä rakas opiskelukaverini kahdenkymmenen vuoden takaa,
joten tietenkin vastaus oli kyllä.
Lanka ja malli oli minun päätettävissä,
vain väriin sain hieman neuvoa: harmaata ja harmaata.
Sitä langasta löytyy, mutta kauniin murretun sinisen ja beigen kera.

Malli on Novitan kevät 2010 lehdestä,
kaulaliina pudotetuilla silmukoilla.
Lankaa käytin vain puolet ohjeesta eli
100g Puro Batikia.
Puikot 5mm bambut, koukku 5,5mm bambu.
Ohjeesta poiketen ompelin huivin päät yhteen,
jolloin sain aikaan kesätuubin.
Aika kiva tuli,
toivottavasti lahjan saaja tykkää ja
ennen kaikkea käyttää!

Hiljaista eloa muutoin täällä blogin suunnalla:
työn alla juuri nyt suuritöinen, hidas ihanuus.
Lisäksi pihahommat vievät nyt aikaa.
Mutta pysykää kuulolla,
palaan kyllä pian.

Kiepsautushuiveja

Täällä tehtaillaan huiveja.
Ensin tein ihanalle työkaverille J:lle pyynnöstä pipon,
samalla mallilla kuin tämä omani on.
Lankaa jäi ja
tein sitten superhelpon kiepsautushuivin tai tuubihuivin,
miten sitä nyt haluaakaan kutsua, loppulangoista virkkaamalla.
Lankahan on tietenkin tuttu Novitan Puro ja väri on kaunis Ilo.

Tein heti perään toisen kiepsautuksen Novitan Kelo-langasta.
Tämä menee nuoremman tyttäreni kummitädille joululahjaksi.
Tilasi uuden toppatakkinsa kaveriksi vitivalkoisen,
kapean kiepsautushuivin. Sitä saa mitä tilaa!

Lankaa jäi, joten tein sitten vielä siitä ja eräästä vaalenapunasävyisestä langasta
sille nuoremmalle tyttärellekin oman kiepsautuksensa.
Ihana kuulemma tuli,
se oli tänään heti koekäytössä uuden Ella-elokuvan ensi-illassa.
Olivat molemmat kuulemma hyvät, elokuva ja huivi.

Koukulla on myös tutusta Esteri-ontelokuteesta jotakin ...
katsotaan koska on kuvia näyttää.
Luvassa saatta olla lupaamani kuutio ...

Ketju kaulassa

Ihana työkaveri oli tehnyt ihanan huivin.
Malli löytyy Novitan syksyn 2011 lehdestä.
Oli ihan pakko matkia.
Taas perushelppo ja nopea tekele.

Kas näin:
Novitan Isoveli-lankaa 3 kerää,
minulla siis kolmea eri väriä.
Totisemmat voivat tehdä yksivärisen,
värikkäämmät kirjavan.
Ja kahlehditut vaikkapa harmaan :-)
Puikot 6mm.
Luo 20 silmukkaa,
neulo oikealla oikein,
nurjalla nurin.
Neulo n. 30cm,
päättele sitten.
Jätä aika pitkä langanpätkä odottamaan.
Tee näitä pötkylöitä 12 kappaletta
tai halutessasi enemmän.
Minulla on 13 pötkylää, joista yksi on tosi lyhyt,
sillä käytin aivan kaiken langan loppuun.

Päättele kaikista pötkylöistä toinen langanpätkä,
jätä toinen yhteenompelua varten.
Ompele sitten pötkylä päästä yhteen,
niin että muodostuu ketjun yksi lenkki.
(Sivureunat rullaavat automaattisesti,
joten niitä ei tarvitse yhdistää.)
Ota seuraava pötkylä ja
pujota valmiin lenkin läpi, ompele lenkiksi sekin.
Ja seuraava samoin ja seuraava.
Muista ennen viimeisen lenkin yhteenompelua pujottaa pötkylä myös ensimmäisen lenkin läpi,
näin saat suljetun huivin!

Ihana ja ilahduttava huivi!
Nyt tarvitsen vain ihanan, uuden(!) talvitakin!

U.F.O uunista ulos

Lankasiivousta tehdessä löytyi tämä.
Keskeneräisenä, viittä vaille valmiina.
Yksi UnFinished Object,
jota en kuitenkaan purkanut.
Istahdin eilen sohvalle ja tein valmiiksi,
ilman ohjetta, näppituntumalla.
Aloitin opiskellessani työn ohessa vuonna 2006.
Taisi olla silloin muutakin tekemistä kun jäi kesken.
Nyt isompi Neito sai itselleen kivan huivin.
Kehui sitä kauniiksi.

Lanka on jotain Novitan ohutta virkkauslankaa,
koukkukin oli säälittävä 2mm.

Jättipuikot

Täällä ei kuulu tällä hetkellä mitään bambupuikkojen kepeää napsetta,
vaan suorastaan kunnon kolinaa.
Tikuttelen menämään 20 millisillä puupuikoilla
- tai ehkäpä jopa puukepeillä -
ja kolina on sen mukaista.
Löysin Karnaluksin-reissulla heinäkuun alussa
ihanaa Austermannin Subito-lankaa,
löytyy mm. täältä.
(Tallinassa lanka oli n. 7€ halvempaa!)
Tein itselleni ihanan, paksun tuubihuivin.
Siihen tarvitsee kaksi kerää lankaa,
ohje on vyöteessä.
Helppoa, naurettavan helppoa ja nopeaa.
Vaikeaa oli vain päiden yhteen silmukoiminen, huh!
Onneksi on olemassa Käspaikka,
josta apu löytyy useisiin käsityöongelmiin ja kysymyksiin.
Toinen, tuo mustavalkoharmaa,  tulee päätymään joulupukin konttiin.
Mikäli maltan innostukseltani siihen saakka odottaa!

Valmiita töitä ja ajatuksia

Pari viikkoa sitten lähti maailmalle valmis työ.
Käsin tehty sekin, aivan omaa designia,
tosin sellainen koneella naputeltu.
Olen opiskellut työni ohessa kohta kaksi vuotta johtamista
ja päivää ennen Dead linea palautin siihen liityvän kehittämishankkeen.
Mielenkiintoinen ja haastava koulutus.
Työn ohella opiskeleminen on vaativaa,
siitä minulla on tosin aikaisempaakin kokemusta,
parikin pidempää pohjakoulutustani täydentävää koulutusta.
Opiskelijana olen sellainen "paineessa syntyy timantteja"-tyyppi:
ankaraa ajatustyötä ja materiaalin keräämistä ja selaamista kuukausitolkulla
ja sitten "edellisenä" yönä tiukkatahtista kirjoittamista ja rutistamista ja - plops -
ulos putkahtaa valmis työ, timantti.
Tai tässä tapauksessa helmi,
koska meillä on viimeisellä lähijaksolla hanketori,
jossa kaikki työt käydään läpi ja esitellään ja sen lisäksi
jokaisella on joku opiskelijakaveri helmenkalastajana.
Tarkoituksena on siis löytää 1-2 kaksi ydinoivallusta - helmeä- prosessista

Kyseisiin opiskeluihin liittyen on myös oppimispäiväkirja ollut työn alla.
Itselläni se on sellainen leikekirja,
johon keräilen johtamiseen liittyvää materiaalia lehdistä;
haastatteluja, artikkeleita ja kirjavinkkejä.
Isompi osa oppimispäiväkirjaani on kuitenkin iso huivi.
Kerrankin ohjeistuksessa luki että oppimispäiväkirja saa olla muodoltaan mikä tahansa,
kunhan se palvelee oppijaa.
No, minun kohdallani lienee epäselvää ei ole muoto:
huivintekele on kulkenut koko opiskelun ajan matkassa mukana,
luennoilla ja yhteisissä tapaamisissa.
Nyt se on vihdoin valmis ja täytyy myöntää:
olen siihen kovin tyytyväinen.
Se on yksinkertainen, mutta näyttävä
ja siitä löytyy minulle merkityksellistä symboliikkaa.
Ja kyllä,
oikein tarkkaan kun katsoo,
niin löytyy sieltä pari helmeäkin!