Pikkupipoja Jorviin

Kevään mittaan Suomessa virkkailtiin turvalonkeroita sairaaloihin vastasyntyneille,
pienille keskosvauvoille.
Siihen hommaan en valitettavasti ehtinyt mukaan,
mutta kun Jorvin sairaalasta tuli viestiä että ne peruspipot vastasyntyneille olisivat myös kivoja,
lähdimme yhdessä meidän Marttojen kanssa haasteeseen mukaan.
Neuloimme ja virkkasimme yhdessä reilut 50 pipoa, minä taisin tehdä niistä 5.

Kivaa, nopeaa hommaa, joka kuluttaa kivasti langan loppuja.
Ja hyvä mieli, se vasta kivaa onkin.
Joissain päin pääkaupunnkia voi olla pieni ihminen,
jolla on minun tekemäni pipo pääsään. Voi rakkaus!

Rikke 2

Uusi toppapuku,
uusi pipo. Tietenkin.
Varsinkin kun Louhittaren Luolan sport-lanka Weekend-värissä oli jotain sietämättömän ihanaa.

Ohjeena hyväksi havaittu Perusmösä.
joka siis mukailee maailman villinneen Rikke-pipon ohjetta.

Ei kaipaa sen kummempia selittelyjä,
sillä onhan se nyt aivan ihana.
Jo käytetty ja toimivaksi todettu.

Pikkuruisia

Neuloin elämäni pienimmät villasukat!
Ihan ovat seiskaveikkaa ja 3mm Cubicseilla tehdyt,
9 silmukkaa ja periaatteessa kantapäätäkin tein.
Seuraavat teen hieman ohuemmalla langalla ja pienillä muutoksilla,
mutta kyllä nämä silti käyttöön pääsevät.

Saajana siis nuoremman Typyn Pullip-nukke, Veronica nimeltään.
Sellainen "ei-leikittävä" nukke, vaan puettava ja kuvailtava.
Japanilainen keräilynukke periaatteessa.
Hauskaa hommaa on,
sivusta kun olen Typyn touhuja seurannut.
Piti äidinkin hieman osallistua ...
ja nyt on Veronicalla siis villasukat.
Ja pipo.
Ja kaulaliina.
Ja lapaset.
Ja nyt mietin jo villapaitaa ...
ja jopa ompelukoneen esiin kaivamista ...

Uusi Kustoo-pipo

Tein kolmannen Jacques Cousteau-pipon,
tällä kertaa hyvälle ystävälleni M:lle.
Lankana Novitan Nalle,
puikot 3mm pyöröt ja sukkapuikot.

Lyhensin mallia hieman,
tein suoraa osuutta vain 15cm ja
aloitin sen jälkeen ohjeen mukaisesti kavennukset.
Kokonaiskorkeus pipolla n. 25cm.
Luulen että istuu saajan päähän hyvin
ja toivottavasti lämmittää töissä ja reissuissa.

Edelleen tuo kavennuksen muodostama kuvio on minusta järjettömän hieno,
kerta kaikkiaan nerokas yksinkertaisuudessaan.
Pitäisiköhän sitä joskus itsellekin tällainen tehdä
-kunhan osaisi vain päättää värin ...

Rikke-love

Rikke-piposta on kohistu käsityöblogeissa jo pitkään.
Etsin oikeaa lankaa aika kauan ja vihdoin se sitten löytyi.
Tilasin Titityystä hurmaavaa Louhittaren Luolan Pohjan Akkaa,
joka on käsin värjättyä, paksuhkoa villalankaa.
Voi että miten pehmeää ja kauniin väristä,
sävynä Metsä.
Rakkautta ensi kosketuksella.

 
Ohjeen mukaisesti puikot ensin 3,5mm ja sitten 4,5m.
KnitPicksin vaihtokaapeli-pyöröpuikot, kavennusten loppupuolella ruusupuiset Ponyt.
Seurasin ohjetta tarkasti ja
jännitin kovasti langan riittämistä.
Riittihän se, pieni nöttönen jäi jopa jäljelle.
Tupsu - heh!? Ei ehkä kuitenkaan ...

Lanka on upea,
pipo on yksinkertaisuudessaan nerokas.
Ja niin hassu,
sellainen suloinen lörppäpipo.
On jo käytössä todettu ihanksi!

Hääpäivänä omalle Rakkaalle

Pakko se oli omalle Miehelle pipo tehdä,
vanha pipo (kaupasta) oli kummasti pesussa kutistunut,
korvat vilkkuivat viime talvena pakkasessa.
Pyöröt vain suhisemaan ja
tuttu Cousteau tuloilleen.
Kipeä käsi viivästytti valmistumista,
mutta onneksi pipo lopulta valmistui juuri hääpäiväksi!

 
Lankana testasin Vikingin Wilmaa mustana.
Hyvin Novitan Nallen oloinen,
välillä vähän meinasi säikeet erottua ikävästi
ja oli paikoitellen aikamoista piiperrystä kolmosen puikoilla,
mutta mitäpä ei rakkaansa eteen tekisi.
Kärsivällisyysharjoituksia, sitähän nämäkin hetkittäin ovat.

Hieno siitä kuitenkin tuli,
kärsivällisyys palkittiin ja
mieskin taisi tykätä kun niin äsken virnisteli pipo päässään.

Tuo kavennus on vaan niin huippu tuossa pipossa,
ilahduttaa ja sykähdyttää aina uudelleen.
Ja istuu tajuttoman hyvin päässä.

Varoitus: väripläjäys!!

Työkaverini J sattui olemaan samaan aikaan kanssani lankakaupoilla.
Hän löysi itselleen ihanaa lankaa ja
siihen mieluisan pipon ohjeen ja
siitä se sitten taas lähti.
Lupasin tehdä hänelle tuon loistavan pipon
ja niin sitten teinkin.

Lanka on tuttu Red Heartin Vivid räikyvän oranssina ja
virkkuukoukku oli muhkea 12mm.
Muutaman tunnin se otti ja pipo oli valmiina
 - vaikkapa talviloman mutkamäkiin tai
luistinkentälle loistamaan.
Ei varmasti mene nainen hukkaan!

Pipo

Vanhemman typyn huopapipo ei enää sopinut hänen väreihinsä,
joten sain kauniin pyynnön uudesta piposta.
Mallin typy oli jo löytänyt:
Myssystä sukkiin-kirjassa oleva Perulaispipo.
Langat ostin taas Vihdin Pienestä lankakaupasta,
valkoista ja mustaa Dropsin Eskimoa ja ihanaa turkoosi-musta-kirjavaa Katian Capia.
Puikot taisivat olla 8mm.
Ohjetta mukaillen tein sitten tällaisen:

Kuvassa myös lapaset,
valitettavasti ei ihan samaa sävyä,
mutta typylle mieluisat kuitenkin.
Lanka niissä SandnesGarnin Robust,
Porvoon-reissulta viime kesänä ostettu,
hauska uusi tuttavuus.
3,5mm lempparisukkapuikot ja
silmukat suorastaan lensivät puikoilla.
Nuoremmalle typylle tulossa siitä myös lapaset,
eri värissä tietenkin.

Beanie

Tein sitten minäkin itselleni tuo kuuluisan Beanien eli
ihastuttavan Kalastajan vaimon ohjeistaman pipon.

Langan ostin Karnaluksin reissulla,
puikkoina oli 60cm bambu-pyöröt.
Helppo ohje, helppo malli.
Yllättävän napakka piposta tuli,
itse asiassa enemmän sellainen "munapääpipo" kuin sellainen lötkö.
Ehkäpä pienemmät puikot ja mahdollisesti tiukempi käsiala
ovat siihen syynä,
mutta en ole kovin huolissani.
Pipo tosiaan tuntuu siltä että se venyy aivan passeliksi käytössä,
siitä Kalastajan vaimo varoittelikin ohjeessa.
Laitoin omaan pipooni sellaisen heijastinkukkasen piristykseksi,
kaipasin eteen jotain lisuketta.
Kiva pipo,
olen sitä jo käyttänytkin.
Eikä kutita yhtään.
Niin ja lanka, Rowanin Angora Haze on aivan jumalainen ...
mietin kuumeisesti mitä siitä tekisin,
jos raaskisin sitä ostaa johonkin isompaan työhön!

Raide-pipo

Virkkasin itselleni pipon.
Tämä liittyi oleellisesti viime perjantain Seinäjoen messureissuun,
josta kirjoittelen enemmän piakkoin.

Raide-pipon idea on junalla matkustamisen ja käsitöiden yhdistäminen
eli helppo matkaneule junakyyttin, reissun päälle.
Messureissulla mukava Marja Taito Etelä-Pohjanmaasta myi junassa
lankapakettia ja koukkua ja
pakkohan se oli ostaa matkatekeleeksi.
Lanka Outlast-lankaa,
100% akryylia.
TeeTeen-sivuilla lankaa kuvaillaan näin:

"Langassa on Outlast™ –käsittely, joka on yksilöllisesti lämpöä säätelevä ollen kylmällä lämmin ja lämpimällä viileä. Tätä käsittelyä käytetään myös urheiluvaatteissa ja huippulaadukkaissa vuodevaatteissa. Outlast™ käsittely on alkujaan kehitelty Nasan astronauttien pukuihin."

Koukku oli Prymin 5mm.
Ohje helppo ja nopea;
menomatkalla sain pipon lähes valmiiksi.
Paluumatkalla meni hetki ja jo valmistui.

Ohje löytyy Kerinlehdestä,
joka on Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n asiakas- ja jäsenlehti.

Tervetuloa viileät säät,
olen varustautunut uudella pipolla!

Jack Cousteau pipo

Valmistuin (ensimmäiseen) ammattiini 90-luvun alkupuolella.
Viimeiset vuodet kurssiamme valvoi maailman viisain ja lempein jumppaope L.
Kurssini oli jo hieman tuhoon tuomittu;
meidät tiedettiin kaikki (ihmiset ja asiat) kyseenalaistavana joukkona.
Vaikeita ja haasteellisia.
Kunnes tuli ihana L ja
luotsasi meidät kunnialla ja tyylillä loppuun asti.
Ilman sen suurempia haasteita.

Hiljattain L täytti mahtavat 60-v. ja
kokoonnuimme häntä joukolla juhlistamaan.
Lahjaksi hankimme matkalahjakortin,
mutta halusin toki tehdä jotain itsekin.
Päädyn kuuluisaan Jack Cousteau pipoon,
joka pyöri kaikissa blogeissa joitakin vuosia sitten.
L lienee edelleen kova urheilemaan ja valmentamaan,
siksi tämä pipo tuntui passelilta.
Ohje oli hieman kiven takana,
mutta löysin sen lopulta täältä.

Lanka Novita Nalle,
puikot bambupyöröt 3,5mm.
Hauska malli tehdä.

Kiepsautushuiveja

Täällä tehtaillaan huiveja.
Ensin tein ihanalle työkaverille J:lle pyynnöstä pipon,
samalla mallilla kuin tämä omani on.
Lankaa jäi ja
tein sitten superhelpon kiepsautushuivin tai tuubihuivin,
miten sitä nyt haluaakaan kutsua, loppulangoista virkkaamalla.
Lankahan on tietenkin tuttu Novitan Puro ja väri on kaunis Ilo.

Tein heti perään toisen kiepsautuksen Novitan Kelo-langasta.
Tämä menee nuoremman tyttäreni kummitädille joululahjaksi.
Tilasi uuden toppatakkinsa kaveriksi vitivalkoisen,
kapean kiepsautushuivin. Sitä saa mitä tilaa!

Lankaa jäi, joten tein sitten vielä siitä ja eräästä vaalenapunasävyisestä langasta
sille nuoremmalle tyttärellekin oman kiepsautuksensa.
Ihana kuulemma tuli,
se oli tänään heti koekäytössä uuden Ella-elokuvan ensi-illassa.
Olivat molemmat kuulemma hyvät, elokuva ja huivi.

Koukulla on myös tutusta Esteri-ontelokuteesta jotakin ...
katsotaan koska on kuvia näyttää.
Luvassa saatta olla lupaamani kuutio ...

Pipopäät

 
Esittelyssä tänään Esikoistypyn eka itse tekemä pipo!
Hieno kun mikä!
Ylpeä tyttö - ja ylpeä äiti.
Lila pipo on se Typyn tekemä,
tuo vaaleampi on minun tekemä Nuoremmalle typylle.
Ja tuo vihreä taas on Esikoistypyn uusin tekele;
siitä tulee kummitädille pipo joululahjaksi!

Tupsuja tulossa - ja lisää pipoja!

Lanka on Vikingin Odin,
puikot 40cm 5mm pyöröt.
Yhdestä kerästä koko pipo,
ei paha.

Ohje helppoakin helpompi:
Luo 80 silmukkaa.
Neulo 2o, 2n suljettuna neuleena n. 26,5cm.
Päättele sitten seuraavasti:
neulo oikeat silmukat oikein yhteen, neulo välikerros normaalisti.
Neulo nurjat silmukat nurjasti yhteen, sitten taas välikerros.
Neulo aina kaksi silmukkaa oikein yhteen ja taas välikerros.
Neulo vielä aina kaksi silmukkaa oikein yhteen,
vedä lanka jäljelle jääneiden silmukoiden läpi, kiristä kunnolla ja
päättele nurjalle.
Tee lopusta langasta iso tupsu,
kiinnitä pipon päälle.

Saatan vielä lisätä kuvat pipoista tupsujen kanssa,
oli ihan pakko näytttää nämä jo raakileina.

Hattutehtaalta, Päivää!

Nuoremmalla typyllä oli myös tilaus vetämässä
äidin hattutehtaalla.
Novitan Huopanen, 8mm pyöröpuikot, ikivanha
- ja hyväksi havaittu-
Pirkka-lehden huopahattu-ohje ja pari iltaa siinä tarvittiin.
Nyt päässä keikkuu lämmin ja hassu hattu!
Ja uusia tilauksia satelee:
Typy oli luvannut eskarikaverilleen että meidän äiti tekee sinullekin oman hatun!
Äiti kylläkin on suunnitellut joululomalla tekevänsä
samasta langasta teepannulle ikioman lämmittimen ...
katsotaan, kuinka käy!

Yhden illan pipo

Kaupassa esikoistypyni sovitteli palmikkopipoa.
Ei ollut hyvää väriä, eikä oikeaa kokoa.
Ehdotin että minä tekisin sen hänelle.
"Äiti, osaisitko?!"
Löytyi ohje, löytyi typyn itse valitsema lanka.
Sävy sävyyn uusien talvivaatteiden kanssa.
Lankana Novitan Jambo, puikot 10mm bambut, ohje Novitan uusin lehti.
Yksi ilta hujahti kaulimilla (!) neuloessa.
Helppoa, mukavaa ja nopeaa.
Ja tupsu piti vielä tehdä,
se oli se haastavin.
Mallina kuvassa nuorimman typyn Camilla,
maailman ensteks ihanin nukke!