Farkkuhame

Ostin kirpparilta itselleni farkkuhameen.
Ostaessani ajattelin sen päätyvän pesun jälkeen käyttöön,
mutta kuinkas kävikään.
Novita päätti lähettää tilaajilleen yllätyslehden ja
siellä on ohje pyyhe- tai pöytäliinan reunapitseihin.
Päätin hieman tuunata hameenhelmaa ja tartuin neulaan.
Ensin siis piti reunaan ommella miljoona ja yksi pykäpistoa,
sitten vasta pääsi virkkaamaan.
Sormet olivat hieman koetuksella paksuhkon farkun kanssa,
mutta  pistourakan jälkeen virkkaaminen oli lastenleikkiä.
Nopeasti tuo sitten valmistuikin,
kahta eriväristä puuvillalankaa ja 2,5mm koukkua käyttäen.
Ja aika kiva kesähamonen siitä sitten kuoruituikin,
tykkään kovasti!

Vuoden 2015 ensimmäinen

Uusi vuosi ja uudet kujeet.
Tai sitten vanhoilla, hyväksi havaituilla mennään ja
uusiin tartutaan matkan varrella.
Se kuulostaa kivemmalta kuin pakonomaiset rutiinit, suorittamiset.

Asetin uudelle vuodelle muutaman kivan tavoitteen.
Mainitsemisen arvoinen on lukeminen.
Viime vuoden kirja-tavoite oli 52 luettua kirjaa ja ylitin sen.
Yhdellä, jahuu, eli luin huimat 53 kirjaa.
Tämän vuoden tavoite on 60 luettua kirjaa.
Jännää taas nähdä onnistuuko se.

Tavoitteena on myös tänä vuonna kirjata joka päivä ylös yksi
mukava, postiivinen asia.
Päiväkirjan kirjoittaminen ei ole minun juttuni,
mutta näin tallentuu ainakin yksi asia joka päivältä.

Katselin siis tänään sitä perinteistä Uuden vuoden konserttia Wienistä ja
se kyllä oli taas takuuvarmaa viihdettä.
Kerta kaikkiaan huikaisevaa musiikkia ja
silmälle monenlaisia iloja.

Käsitöiksi valikoitui pari vanhaa korjattavaa sekä ikuisuuden puikoilla ollut
Meadow grass-huivi.
Huivi eteni mukavasti yhden pitsisen mallikerran verran.

Lisäksi korjasin nämä pesussa (60 asteessa, pesukoneessa, vahingossa!!) olleet kämmekkäät,
joista irtosivat puiset pienet napit ja toiseen tuli sen myötä pieni reikä.
Kovin on kestävää tuo lanka kun ilman sen kummempia vaurioita kesti tuon myllytyksen.
Kynsikkäät ovat taas kuin uudet, entistä pehmeämmät vain.

Uudistin myös erään ikivanhan kaulaliinan.
Varmaankin seitsemän vuotta sitten neuloin itselleni Sivilla-langasta kaulaliinan.
Kovin on se jäännyt vähälle käytölle,
on kiusallisesti hieman liian lyhyt kaulaliinaksi.
Päätin että ompelen sen päistä kiinni ja
nyt minulla on näppärä oloinen tuubihuivi.
Uskon että se pääsee kovaan käyttöön.

Mukava vuoden ensimmäinen päivä täällä siis takana,
toivottavasti sielläkin!

Kaunotar

Muutama vuosi sitten töissä törmäsin the kynttilänjalkaan.
Iso,puinen rotisko,
joka oli ottanut steariiniosumia ja muutekinkin ehkä nähnyt parhaat päivänsä.
Minä näin siinä kuitenkin potentiaalia täydelliseksi kaunottareksi.
Polttelin siinä aikani kynttilöitä työpäivieni iloksi ja
suunnittelin ehostusta.
Viime viikolla se sitten matkusti kanssani kotiin ja
tänään koitti uudistuminen.

Raaputin steariinin irti,  hioin sen kunnolla hiekkapaperilla,
harjasin pölyttömäksi ja
maalasin puolihimmeällä Helmillä valkoiseksi.

Ja sitten maltoin hetken, annoin sen kuivua,
etsin sopivia helmiä ...
pujottelin helmet kumilankaan ja
vihdoin puin sen juhla-asuun.
Mikä Kaunotar!
Vai mitä olette mieltä?

Keskeneräisiä osa 407

Tällä hetkellä elämässä tapahtuu.
Syksy on imaissut mukaansa ja
siitä imusta on vaikea irrottautua.
Työ on vaatinut aika paljon viime aikoina,
samoin harrastukset, omat ja lasten.
Ja arki - kodin pyörittäminen. Huh.
No, en valita, on ollut silti hyvä syksy.

Kirjoja on tuttuun tapaan kesken monta.
Siis yhtä aikaa.
Olen vuoden alusta merkinnyt ylös kaikki lukemani kaunokirjalliset kirjat ja
tilanne on samalla kertaa hyvä ja huono.
Luettuja kirjoja on 34 ja
vuoden viikoissa mennään viikossa 42.
Ei ihan ole se kirja per viikko-tahti pysynyt,
mutta onneksi on vielä monta viikkoa aikaa kiriä.
Käsityökirjoja olen selaillut läpi vähintään tuon määrän tuplana,
mutta niitä ei viitsi laskea saati ylös kirjata.

Käsitöitä on tietenkin myös menossa monta,
yhtä aikaa siis.
Tässäpä listaa:

*Kämmekkät itselle
*Konnarin sukat, selityksen nimelle saatte sitten aikanaan
*Virkatun kuution päällinen Esteristä
*Satunnaisia sakareita-tilkut
*Virkattu iso huivi
*Pieneiä virkattuja neliöitä erääseen salaiseen projektiin
*Joululahjalapaset eräille maailman ihanimmille Typyille
*Ystävälle ranteenlämmittimet kipeäitä käsiä lämmittämään

... voi hengästys,
joko saa lopettaa?!
No ei,
mukavaahan tällainen touhotus on.

Kuvassa pari nopeaa mutta sitäkin hauskempaa tuunausta;
tarvitset vain pestyn, tyhjän lasipurkkin,
sakset, paperinarua ja Washi-teippiä.
Aika helppoa ja koukuttavaa.

Valoa päiviinne!

Lisää kierrätystä

Sinellin sähköisessä uutiskirjeessä oli hauska tuunaus.
Vanha lasipurkki pestynä,
ilman etikettejä. Lisäksi joku kovamuovinen hahmo,
esimerkiksi eläin tai vaikkapa pääsiäismunan yllätysukkeli!

Maalaa kansi haluamasi väriseksi hyvällä akryylivärillä,
itse käytin Sinellin myymää Plus Color-askaretlumaalia.
Maalaa myös hahmo, samalla tai toisella värillä.
Anna kuivua.
Liimaa kuumaliimalla hahmo kanteen kiinni.
Anna lahjaksi, vie tuliaisiksi teellä täytettynä,
täytä namusilla tai napeilla,
säilytä sormuksia tai vanulappuja!

Kierrätystä

Olin viikko sitten viikonlopun työni puolesta leirillä.
Aiheena kierrätys,ainakin askartelujen aiheena siis.
Muutoin mukavaa oleilua lasten ja aikuisten kesken.
Uimista, laulamista,hyvää ruokaa ja rentoa meininkiä.
Paljon hyvää palautetta saimme, eikä ihme,
itselläkin oli työviikonlopun jälken hyvä ja positiivinen mieli.

Mutta voi mitä kaikkea teimmekään,
toinen toistaan hienompia ja kekseliäimpiä juttuja.
Askartelua "vanhasta" materiaalista, eri asioiden tuunausta,
robotteja, soittimia, koruja, kaikkea mahdollista.
Hain Kierrätyskeskuksen Helsingin Lönnrotinkadun toimipisteestä
ison kassillisen ilmaista askartelumateriaalia meille,
lisäksi kaivelimme omia ja työpaikkamme vanhoja varastoja ja kätköjä.
Todellisia aarteita löysimme,
tai ainakin lopputulokset sellaisia olivat.

Itse tein mm.
korvakoruja (vanhoja pallopalapelin paloja ja jonkun pienen tyypin saappaat)

Kaulakorun palapelin palasta ja puuhelmestä nahkanyöriin

Kaulakorun kravaatista ja auton istuinsuojan helmistä

 Valtavan antoisaa ja rentouttavaa puuhaa,


olen jo suunnitellut syksyksi vastaavanlaista Tuunauspajaa töihin.
Ja nyt kesällä vaikka ihanan E-ystävän ja hänen tyttöjensä kanssa toteutettavaksi!
Suosittelen katsomaan askarteluvinkkejä Kierrätyskeskuksen sivuilta ja
keksimään luovasti uusia juttuja!

Messu-juttuja

Piipahdimme Esikoistypyn kanssa muutama viikonloppu sitten
Kädentaito-messuilla Helsingin Wanhassa Satamassa.
Paljon ihmisiä, paljon myyntipisteitä ja
paljon ihasteltavia asioita.
Ostimme kuiten vain pieniä, hassuja asioita,
niistäkin valtaosan Kierrätyskeskuksen "romulaatikoista".
Toisen romu, toisen aarre.
Vai mitä sanotte minun uudesta, ihanasta kananmuna-leikkurista?
Totaali-retro.

Tai näistä tilpehööreistä,
joissa me näimme tulevia kaula- ja korvakoruja?
Ihanat, pikkuruiset sienet ovat lasia,
niistä ehdottomasti teen korvakorut.
Ja chilit menevät aikanaan työkaverin korviin synttärilahjana.

Yhdessä pöydässä myytiin tyttärelle mieluisia kännykkäkoruja,
mutta ostimme kuitenkin toisesta pöydästä irtomyyntinä vain nuo puput ja
niistä sitten kotona syntyi tytön näppärissä käsissä nämä:

Hauska reissu,
joka päättyi herkutteluun sushi-ravintolassa.
My kind of girl!

Hämärän hyssy

Täällä vihreässä talossa on ollut tahmeaa.
Käsityörintamalla siis.
Keskeneräisiä on puikoilla ja koukuilla
(mm. todella erityinen ja erityisen haastav jumppapallon päällinen, unohdetut raitapolvarit, punaiset joogasukat, isoäidinneliöistä keinutuolin peitto),
mutta mikään ei nyt innosta pitkään eikä valmistu.
Työ ja arki ja harrastukset (tyttöjen ja omat) vievät valveillaolon ajan ja
käsityöt ja kirjojen lukeminen eivät nyt innosta.
En silti huolestu:
mieli on levollinen ja hyvä ja
ehkä nyt on aika tankata energiaa uimahallilta, joogasalilta ja kahvakuulan ääreltä.

Kohta lähdemme sytyttämään kynttilät poisnukkuneiden rakkaiden muistoksi.
Ainoa myönnytykseni sille kaupallisemmalle juhlapäivälle ( alkaa h:lla ja loppuu n:ään) alla,
leivoimme hieman herkkuja äskeiseen kahvipöytään.

Pienen, hassun virityksen tein äsken.
Idean nappasin mukaani jostakin matkani varrelle osuneesta blogista.
Aika kiva ja piristävä,
silti sopiva hämärän hyssyyn!

Ulko-oven kranssi

Meillä on aina ollut tässä kodissa ulko-oven vieressä kranssi.
Kranssin keskus on pieni, vihreä nalle,
joka saa uuden ympäristön vuodenaikojen mukaan.
Tällainen ilme tuli syyskuussa.

Hassu pieni huomio on muuten se,
että pikkulinnut eivät voi jostain syystä sietää tätä nallea.
Ovat parikin kertaa käynneet hieman nokkimassa kaveria niin että täyttteet pursuavat.
Kovaa peliä omakotitalon kuistilla!

Karkkityynyt

Typyt muuttivat meidän entiseen makuuhuoneeseen.
Ensin sitä toki hieman maalailtiin,
laitettiin värimaailma täysin uusiksi.
Päätyseinä on Renesanssia ja sivuseinät Hyasinttia.
Rakennettiin parvi, Mies teki valtavan koulupöydän,
ostettiin uusi matto, koululaistuolit,päiväpeitto ja tyynyjäkin,
jotta vanhemman Typyn sänky olisi sohvamaisempi.
Kesällä näimme suuren ruotsalaisen huonekaluliikkeen hyllyissä sellaisia karkkipötköjä muistuttavia vaaleanpunavalkoisia tyynyjä.
Niitä piti myös ostaa,
mutta olivat harmiksemme loppuneet.
Eipä hätää,
ostin kaksi ylimääräistä tyynyliinaa,
samaa kuosia kuin kolme uutta nojailutyynyä
ja tein ne itse.
Aika hienot,
päihittävät kyllä ne kaupan tyynyt mennen tullen.
Nyt koululaisten kelpaa!

Tuunausta

Olipa kerran innokas kesäkerholainen.
Oli ihania akryylivärejä ja kivaa askarreltavaa.
Oli jalassa ne lempparit, ne farkkucaprit ja
päällä se uusi, ihana Hello Kitty-paita, se jossa on ne paljetit.
Kotiin tuli hauska naulakko ja ei niin hauskat maaliset vaatteet.
Äiti tykkäsi - tai sitten ei.
Ne ei sitten enää olleet ihan lempparit ne caprit ...
kun ei se sitten irronnut yhdessä eikä edes kahdessa pesussa se maali.
Kunnes äiti vihdoinkin tänään oivalsi:
otetaan kangasvärit, pensseli ja peitetään hieman sotkua.
Ei paha lopputulos,
vai mitäs sanotte?