Farkkuhame

Ostin kirpparilta itselleni farkkuhameen.
Ostaessani ajattelin sen päätyvän pesun jälkeen käyttöön,
mutta kuinkas kävikään.
Novita päätti lähettää tilaajilleen yllätyslehden ja
siellä on ohje pyyhe- tai pöytäliinan reunapitseihin.
Päätin hieman tuunata hameenhelmaa ja tartuin neulaan.
Ensin siis piti reunaan ommella miljoona ja yksi pykäpistoa,
sitten vasta pääsi virkkaamaan.
Sormet olivat hieman koetuksella paksuhkon farkun kanssa,
mutta  pistourakan jälkeen virkkaaminen oli lastenleikkiä.
Nopeasti tuo sitten valmistuikin,
kahta eriväristä puuvillalankaa ja 2,5mm koukkua käyttäen.
Ja aika kiva kesähamonen siitä sitten kuoruituikin,
tykkään kovasti!

Peppi-sukkien paluu

Muistattekos nämä rakkaat?
Pitkään himotusta langasta rakkaudella tehdyt.
Paljon, mutta maltilla käytetyt.
Aina sama ilo mielessä.

Vaan huonostihan siinä kävi.
Pohjat puhki, harmitus mielessä.
Kokeilin parsimista, kokeilin paikkaa pohjaan.
Ei hyvä.
Lopulta Novitan Nalle pelasti.
Tein kahdesta eri sävystä lisää iloa sukkiin,
lisää mukavia päiviä yhteiseloon.

Peppi-sukat ovat taas täällä!

Puhdistuslaput

Lisää juttuja liittyen marttailuun.
Järjestimme omissa martoissamme illan pienten nysväilyjen merkeissä.
Pieniä turhakkeita, pienellä rahalla ja vaivalla.

E virkkautti hassunhauskoja patasuteja.
Tarlatania leikataan suikaliksi ja virkatan sitten tuollaiseksi palluraksi.

Minä virkkautin puuvillaisista jämistä puhdistuslappuja,
tiedättehän, kestäviä ja pestäviä vanulappuja.
Helppo ohje löytyy täältä.

Lisäksi neuvoin miten voi väänellä rautalangasta, kivistä ja helmistä hassuja pöytäliinan painoja terassin liinaa paikoillaan pitämään.
Ihan tuskaisia tehdä, rautalanka luisuu ja on ärsyttävä työstää ...
kuumaliimaakin piti käyttää. Pöh.
Kiva idea, mutta ei oikein mielestäni toiminut.
Ihan hauskan näköinen kuitenkin tästä mallista tuli.

Ilta oli hauska, täynnä tekemistä ja tohinaa.
Naurua ja ihania tuoreita pullia kera kaffen tai teen ...
mitä muuta voisi arki-illalta toivoa!

Pussukkamania ...

... meinasi niellä koko naisen,
mutta täällä taas ollaan,
ihan liian pitkän tauon jälkeen!

Sain kesällä muovikassillisen ylijäämälankaa
(as if olisin yhtään lisää lankaa tarvinnut!)
ja siitä se pussukkavimma sitten jatkuikin.

Hauskasta räsymattomaisesta langasta tuli yllättäen
suojapussi tabletille.
Nappi Tallinnasta, muistaakseni omenapuuta,
koukku taisi olla 3,5mm.
Pitsikukka kierrätyskeskukssesta.

Persikan värinen pussukka on Novitan Miami Lollipopia,
koukku 3,5mm.
Nappi omasta kätköstä,
pitsikukka edelleen kierrätyskeskuksesta.
Näitä tein itse asiassa kaksi, lähes identtistä.
Toinen meni rakkaalle Martta-ystävälle K:lle synttärilahjaksi ja
toisen lähetin entiselle työkaverille erään fb:n Ilahdutus-kampanjan myötä.

Nuoremman Typyn kummitäti O sai myös itselleen pussukan,
koska on osasyyllinen siihen että meillä on nykyisin upea, uusi kirjahylly.
Lankana se sama räsymattomainen ylijäämälanka

Nuorempi Typy tahtoi sitten myös pussukkansa.
Siihen lanka löytyi Vihdin kirkonkylältä Pienen lankapuodin alekorista.
Paksuhko puuvilla, Tigerin ihanat kukkanapit.
Eikä pitsiä, ihan peruspussukka vain.

Jemmasta löytyy vielä ihanaa myrkynvihreää luksuspuuvillaa
sekä langat tilaustyönä tehtävään kännykkäpussukkaan,
joten pelkään pahoin että ei tämä vimma tähän lopu.
Lisäksi kierrätyspitsejä on kesän reissuilta vielä aika paljon jäljellä,
eli perästä kuuluu.

Paperiaskartelua

Syyslomalla olin työni puitteissa leirillä.
Askarteluna oli perinteisesti jotakin kierrätykseen tai tuunaukseen liittyvää.
Tällä kertaa mukana oli paljon kirjoja
ja niistä syntyi vaikka mitä.

Itse tein kirjasiilejä (ihania pikku veijareita!) ja
tuollaisen hauskan roikkuvan pallon.

Siili on tehty laulukirjasta,
jonka toimituskunnassa olen v. 2002 ollut mukana ja
pallo on tehty Leo Tolstoin Valituista kirjoituksista.
Pallon alla roikkuu keraaminen sydän.
Painava pallo ja painavaa asiaa!
Kärsivällisyysharjoituksia kerrassaan:
pallossa on taiteltuna lähes 500 sivua.
Mutta hauskaa oli ja
samalla kirjankierrätysidealla taidetaan täällä tänä vuonna mennä
joulukorttienkin suhteen
- materiaalit jo hankittuna ja ensimmäinen vaihe tehtynä!

Kaunotar

Muutama vuosi sitten töissä törmäsin the kynttilänjalkaan.
Iso,puinen rotisko,
joka oli ottanut steariiniosumia ja muutekinkin ehkä nähnyt parhaat päivänsä.
Minä näin siinä kuitenkin potentiaalia täydelliseksi kaunottareksi.
Polttelin siinä aikani kynttilöitä työpäivieni iloksi ja
suunnittelin ehostusta.
Viime viikolla se sitten matkusti kanssani kotiin ja
tänään koitti uudistuminen.

Raaputin steariinin irti,  hioin sen kunnolla hiekkapaperilla,
harjasin pölyttömäksi ja
maalasin puolihimmeällä Helmillä valkoiseksi.

Ja sitten maltoin hetken, annoin sen kuivua,
etsin sopivia helmiä ...
pujottelin helmet kumilankaan ja
vihdoin puin sen juhla-asuun.
Mikä Kaunotar!
Vai mitä olette mieltä?

Kämmekkäät

Purkasin siis nämä.
Jatkoin puhelinpussukoiden inspiroimana virkkaamista:
koukku 3mm,
alkuu 40 ketjusilmukkaa,
sitten suljettuna spiraalina kiinteitä silmukoita.
Päätin tehdä ylhäältä alas eli
tein niin pitkään (9 kerrosta tarkkaanottaen)
että peukku tuli vastaan.
Peukun kohdalla tein 7 ketjusilmukkaa,
jotka liitin taas kiinteällä lähtökohdasta kahdeksanteen kiinteään,
siten että muodostui kolo peukulle.
Taas suljettuna kiinteää silmukkaa spiraalina,
muistaakseni reilusti yli 30 kerrosta.
Sitten lennossa sävelletty rimpsukerros:
samaan silmukkaan 1 kiinteäsilmukka + 4 pylvästä,
1 kiinteä väliin, yli hypäten siis ja seuraavaan kiinteään äskeisen toisto,
tätä kerros loppuun.

Lanka riitti juuri kahteen,
sitä jäi varmaankin sellaiset 30cm.
Ei paha!
Aika sievät näistä tuli,
ovat kaiketi kierrätystä parhaimmillaan?!

Vinyylit

Työpaikallani oli perjantaina ihana kollega keksinyt hauskan tavan kierrättää vinyylejä:
niitä oli laitettu seinälle esiintymislavaa kiertämään.
Halpaa ja helppoa ja ihan vinkeän näköistä.
Mieleeni juolahti sitten vinyyleistä "sulatetut" kulhot ja
päädyin etsimään ohjetta niiden tekemiseen ihan siltä istumalta.
Sain mukaani pari vanhaa levyä kokeiltavaksi.
Eilen aamulla oli kollega jo ehtinyt ennen minua ja
laittoi hauskoja kuvia fb:hen.
Oli pakko itsekin testata ...
muutama yritys ja uudelleen sulatus
(100 astetta uunissa n. 10 minuuttia)
ja löytyihän lopulta se haluttu muoto sieltä,
ainakin melkein.
Nopea saa olla ja ylösalaisin muotoilu on mielestäni helpointa,
hanskatkin auttavat kummasti.
Kivat karkkikipot tai vaikka avainten säilytyskulhot.

Lisää kierrätystä

Sinellin sähköisessä uutiskirjeessä oli hauska tuunaus.
Vanha lasipurkki pestynä,
ilman etikettejä. Lisäksi joku kovamuovinen hahmo,
esimerkiksi eläin tai vaikkapa pääsiäismunan yllätysukkeli!

Maalaa kansi haluamasi väriseksi hyvällä akryylivärillä,
itse käytin Sinellin myymää Plus Color-askaretlumaalia.
Maalaa myös hahmo, samalla tai toisella värillä.
Anna kuivua.
Liimaa kuumaliimalla hahmo kanteen kiinni.
Anna lahjaksi, vie tuliaisiksi teellä täytettynä,
täytä namusilla tai napeilla,
säilytä sormuksia tai vanulappuja!

Kierrätystä

Olin viikko sitten viikonlopun työni puolesta leirillä.
Aiheena kierrätys,ainakin askartelujen aiheena siis.
Muutoin mukavaa oleilua lasten ja aikuisten kesken.
Uimista, laulamista,hyvää ruokaa ja rentoa meininkiä.
Paljon hyvää palautetta saimme, eikä ihme,
itselläkin oli työviikonlopun jälken hyvä ja positiivinen mieli.

Mutta voi mitä kaikkea teimmekään,
toinen toistaan hienompia ja kekseliäimpiä juttuja.
Askartelua "vanhasta" materiaalista, eri asioiden tuunausta,
robotteja, soittimia, koruja, kaikkea mahdollista.
Hain Kierrätyskeskuksen Helsingin Lönnrotinkadun toimipisteestä
ison kassillisen ilmaista askartelumateriaalia meille,
lisäksi kaivelimme omia ja työpaikkamme vanhoja varastoja ja kätköjä.
Todellisia aarteita löysimme,
tai ainakin lopputulokset sellaisia olivat.

Itse tein mm.
korvakoruja (vanhoja pallopalapelin paloja ja jonkun pienen tyypin saappaat)

Kaulakorun palapelin palasta ja puuhelmestä nahkanyöriin

Kaulakorun kravaatista ja auton istuinsuojan helmistä

 Valtavan antoisaa ja rentouttavaa puuhaa,


olen jo suunnitellut syksyksi vastaavanlaista Tuunauspajaa töihin.
Ja nyt kesällä vaikka ihanan E-ystävän ja hänen tyttöjensä kanssa toteutettavaksi!
Suosittelen katsomaan askarteluvinkkejä Kierrätyskeskuksen sivuilta ja
keksimään luovasti uusia juttuja!

Vihreät helmet

Piipahdin ensimmäistä kertaa elämässäni uuden myymälän avajaisissa;
oikein jonotin vihreällä matolla että ovet vihdoin aukeaisivat.
Kulttuuritantat jonossa, tokaisi joku kanssajonottaja!
Kyseessä oli tietenkin Suomen ensimmäinen Gudrun Sjödenin myymälä.
Jokainen kävijä sai mukaansa pienen kassin,
josta löytyi ihan käyttökelpoinen ja vieläpä minulle oikean värinen huivi.
Olin toki pukeutunut vihreään, kuten avajaiskutsussa toivottiin,
mutta asussani jujuna oli heidän uusimman kuvaston sivuista tehdyt
paperiset helmet.
Vihreät helmet, jotka ovat siniset.

Esikoistypy pyöritteli innolla helmet,
minä lakkasin ne ja pujottelin vuorikristallirondellien kanssa vaijeriin.

Meillä oli tällaiset yhteistyöhelmet aikaisemminkin,
myös Gudrunin kuvastosta (kivaa paperia, jumalaiset värit!) leikatut,
mutta niille helmille kävi hieman köpelösti:
päätyivät pesukoneeseen ja sitä myötä roskikseen.
Paperhielmi kun ei oikein kestä vettä!
Mutta näille toivomme pidempää elämää kanssamme.

Mukava avajaishässäkkä, kaunis ja värikäs myymälä,
ostoksille tosin aion mennä avajaisuhuuman hieman rauhoituttua.
 

Avaimenperät

Tällaisia täällä:

Ovat malliaskarteluja työpaikkani kesäleireille.
Etusormi kipeänä tunnustan ihan itse poraneeni noin 150 reikää.
Kivaa oli.

Ja kivaa oli leirilläkin,
hienoja avaimenperiä syntyi!
Helppo toteuttaa ja kovin erinäköisiä syntyi,
vaikka idea onkin kovin yksinkertainen.

Korupuu

Talvivaaterumban keskeltä löysin yllätyksen:
Vuosia sitten saamani "valokuva-puun",
josta ilman valokuvamedaljonkeja tulikin
korvakoru-puu!

Jakojäännöksenä minulla on 12 pientä valokuvakehystä ...
mitäköhän kivaa niistä keksisi?!

Toisen romu, toisen aarre!

Eilen vierailimme esikoistypymme iki-ihanan kummisedän rakenteilla olevalla talolla.
Komialta näytti, sekä mies että torppa.
Vaan vanhan varaston kupeessa lojui aarteita,
kerta kaikkiaan!
Luvan kanssa mukaan lähti kaksi emaliämpäriä ja
tänään mies tuo sieltä vanhan, komean potkukelkan.
Oranssin punertava ämpäri sai heti sisäänsä kesäkukkia
ja sinisestä ämpäristä tuli meille kauan kaipaamani kaivoämpäri.
Kaivolla on kököttänyt kammottava vihreä kantikas muoviämpäri,
vaan ei kökötä enää!
Potkukelkan kimppuun käyn kesän kuumimpina päivinä ja
tuunaan siitä itselleni talveksi kulmakunnan kadehdittavimman menopelin.
Tänään on totisesti ollut ihana pihapäivä,
ensimmäiset rakkulat haravoinnista jo peukalon kupeessa
ja pihasta on vasta murto-osoa haravoitu!

Latvatähden uusi elämä

Hyvin palvellut, yksinkertaisen kaunis
joulukuusen latvatähti tuli tiensä päähän
toissa jouluna.
Kiinnitysosa murtui ja irtosi kokonaan.
Viime jouluna oli käytössä pussinsulkija
ja tähti sai yhden lisäjoulun.
Tänä vuonna piti hankkia uusi ... mutta ...
kaivoinkin rautalangan ja helmet esille.
Hyvää seuraa ja hyvää kahvia
ja latvatähden uusi elämä alkoi.
Tänä vuonna kuusi saa oksilleen myös valot,
meillä kun joka toinen vuosi on valoton ja joka toinen valollinen.
Tämä vuosi on siin minun ja valojen,
oi iloa!!

Kuvassa tähti keikkuu työpaikkani Rouvilta saamani kauniin lyhdyn päällä!

Vilma Mansikka ja Aura Koipeli

Esikoistypy selaili Suuri Käsityölehti 9/2010
ja kysyi, että voisimmeko tehdä sivun 74 kierrätyslelun.
Kyllähän se sopi,
joten aloitin pesemällä vihreät lasten villahousut ja kirjavan lasten villapaidan
liian kuumassa pesuohjelmassa.
Vaatteiden kuivuttua piirsimme kaavat,
leikkasimme, nuppineuloitimme,
etsimme nappilaatikosta silmät ja muut tarvittavat,
ompelimme osat oikeille paikoille sekä tarvittavat saumat ompelukoneella,
täytimme vanulla ja ompelimme täyttöaukot kiinni.
Sitten vielä pari rusettia koristamaan ...
ja uudet perheenjäsenet olivatkin valmiit.
Hienot neidot istuvat muuten Miehen roskalavalta pelastamalla vanhalla tuolilla.
Se saa uuden elämän meidät tulevassa, uudessa makuuhuoneessa
minun yöpöytänäni.

Rahin uusi elämä

Aikanaan hyvin palvellut vihreä rahi
on koko tämän kodin ajan ollut alakerrassa hyvin vähäisellä käytöllä.
Nojatuolin viereen päätyneen pikkupöydän ansiosta
rahi tuntui ansaitsevan uuden elämän,
ihan yläkerrassa.
Onneksi nojatuolia ostettaessa
ostettiin myös lattiatyynyjä varten sen verhoilukangasta.
Aikansa palvelleet lattiatyynyt siirrettiin alakertaan
ja niiden kangas sai uuden elämän ...
syntyi aika kiva pari.
Enää kunnon jalkalamppu
ja maailman paras luku-/kutomispaikka on valmis!

Varaslähtö Jouluun?

Olen istunut mielenkiintoisessa koulutuksessa kolme päivää
ja aloittanut joululahjoja.
Tulossa on tiskirättejä.
Lankana kierrätettyä hamppu-puuvilla,
puikot 4mm bambut.
Osa räteistä on helmineuletta,
osa aina oikein neuletta.
Osa kulmasta aloitettua, lisäämällä molemmissa reunoissa tehtyä,
osa perinteisesti 36:lla silmukalla riittävän isoksi neulottua.
Lanka löytyy Kiertin sivuilta.
Käytössä testattua tämä lanka;
tiskirätit tehokkaita, toimivia, miellyttäviä.
Kaveriksi pakettiin ajattelin laittaa palan saippuaa,
ehkäpä Soap Factoryn ihanuuksia..
Tämä myös testattua,
pysyy hyvin kasassa, ei pahemmin valu,
kestää kauan ja käsille miellyttävää.
Itseksini mietin:
Mitä on tapahtunut?
Yleensä en näin aikaisin joulua vielä mieti ...
mukavaa tämä kuitenkin on!

Ranteenlämmittimet

Lankalaatikkoa siivoillessa löysin typyjen hyvin palvelleet, liian pienet villasukat.
Kaunis, kirjailtu varsi,
karheaa vironvillaa,
pohjasta kahden jäljiltä puhkikuluneet.
Ei haitannut,
leikkasin varren irti sukkaosasta.
Laatikosta pari nöttöstä sopivan vahvuista lankaa (Seiskaveikkaa, tietenkin, sitähän löytyy)
ja neuloin jokusen kerroksen varren kuviota,
kahdella eri värillä, nelosen bambuilla.
Sitten päättelin ja
virkkasin erillisen peukalonlenkin.
Ideaparkissa samalla idealla kierrätysmateriaaleista tehdyt lämmittimet maksoivat 20€.
Itse viihdyn 3/4 hihaisissa paidoissa,
joten käyttöä on kylmillä keleillä.
Testasin jo:
hyvin toimii!