Burn

Viime vuoden keväällä piipahdin Dublinissa.
Reissuun oli erityinen syy, rakkaan ystävän synttärit.
Dublin oli haave, ollut jo vuosia, ja nyt haaveen toteutumiselle oli loistosauma.

Dublin lumosi täysin.
Reissu oli mahtava, ihan parhaalla reissuporukalla, mahtifiiliksissä.
Dublin poltti jäljen sydämeeni.

 

Olin etukäteen kuukkeloinnut atk:n internetistä lankakaupan (This is Knit) Dublinista ja
etsin sen ... ja ostin langan. Kaupan toiseksi kallein lanka, tietenkin.
Bongasin sen jo ovelta ja se oli menoa heti kun koskin siihen.
Uusi tuttavuus, Hedgehog Fibresin Sock Yarn, värinä Swamp.
Jumalainen, täyteläinen vihreä lanka, kuin itse Irlanti.

Hillosin ja paijasin lankaa puolitoista vuotta.
En vaan raaskinut, en millään.
En löytänyt oikeaa mallia. Eräänä päivänä kerin langan.
Aloitin ja purin. Varovasti, ettei lanka kärsi. Etsin oikeaa mallia.
Ja sitten.
Heidi Alanderin "Burn"-huivi täräytti tajunnan mäsäksi.
Huh.
Mikä langan ja mallin täydellinen liitto.
Neulomista hellällä kädellä, jokaista silmukkaa rakastaen.
Mikä lanka, voi tytöt mikä lanka!

Ja valmis huivi ... saako itkeä?!
Hiukka ehkä itkinkin kun pingotus oli valmis ja näin huivin.
It burnt my heart!

Avaruussukat

Regian "avaruuslanka" lienee kaikille aktiivineulojille tuttu,
jo vanha käsite.
Ostin aikoinaan lankaa kaksi kerää ja odottelin sopivaa mallia.
Rakas villasukka-kirjasta se sitten löytyi:
kokeilin vaihteeksi sukkien tekemistä tasona, kahdella puikolla.
Jujuna näissä sukissa on tuo alareunan raita,
sillä sukat liitetään kokonaiseksi.
Käytännössä nämä on siis ensin neulottu tasona,
sitten virkkuukoukulla on reunustettu pohja ja varren reuna ja
lopuksi virkattu-osa silmukoidaan yhteen ja virkataan pieni lenkki varren yläreunaan.
Paitsi että minä virkkasin yhteen, sillä silmukointi on .. öööh ... ärsyttävää.
Tietenkin tein sukat eri väreillä ja
ja vielä sitten tuon alasauman sillä toisen sukan värillä.
Miten niin vinksinvonksin-sukat?!

Kiva malli, helppo tehdä.
Virkkaus- ja muu yhteenkiinnitys-homma oli hiukka puuduttavaa,
lisäksi tällä tavalla ei välttämättä ihan ensimmäisellä kerralla saa täydellisesti istuvaa sukkaa ...
mutta silti ovat hauskat sukat ja
tulevat varmasti käytettyä.

Pikkupipoja Jorviin

Kevään mittaan Suomessa virkkailtiin turvalonkeroita sairaaloihin vastasyntyneille,
pienille keskosvauvoille.
Siihen hommaan en valitettavasti ehtinyt mukaan,
mutta kun Jorvin sairaalasta tuli viestiä että ne peruspipot vastasyntyneille olisivat myös kivoja,
lähdimme yhdessä meidän Marttojen kanssa haasteeseen mukaan.
Neuloimme ja virkkasimme yhdessä reilut 50 pipoa, minä taisin tehdä niistä 5.

Kivaa, nopeaa hommaa, joka kuluttaa kivasti langan loppuja.
Ja hyvä mieli, se vasta kivaa onkin.
Joissain päin pääkaupunnkia voi olla pieni ihminen,
jolla on minun tekemäni pipo pääsään. Voi rakkaus!

Virkatut lippunauhat

Rakas ystäväni Fredrika lähetti taannoin kuvan virkatusta lippunauhasta.
Oli löytänyt sen mistä lie netin kätköistä ja
mietti nyt että olisiko sellainen kiva.
Kun sattuu niin että hänen tyttärensä on kummityttöni,
päätin sitten tehdä sellaisen heidän perheeseensä.

Helppoa ja kivaa ja varsin koukuttavaa tekemistä,
kolmioita valmistui kuin huomaamatta.
Lankana Novitan Cotton Bamboo, koukku 3,5mm.
Helppo ohje virkattuihin lippuihin löytyy täältä.
Kymmenen lippua ja toisiinsa ne kiinnitin virkkaamalla
kolmion yläreunaan kiinteitä silmukoita ja aina väliin kolme ketjusilmukkaa.
Pelkillä ketjusilmukoilla nauha meni hieman rullalle,
joten virkkasin sitten vielä koko matkalle toisen kerroksen, kiinteitä silmukoita.
Toimii!

Yllättäen kävi niin että Esikoistypy 14-v. ihastui lippunauhaan niin,
että halusi sellaisen omaan huoneeseensa, omilla väreillään.
Lankana Novitan Aalto ja Samos, koukkuna 3,5mm.
Siellä sekin lippunauha jo paikoillaan roikkuu (kuvassa tosin takaterassilla keinussa)
ja ihan kyllä tekijänkin silmää miellyttää.
Kivaa "aivot narikkaan" virkkausta tämä.

Unisukat

Katian Cotton Stretch-lankaan törmätessäni oli sitä pakko saada.
Silmukat Zing-puikoille ja unisukat tulemaan.
Lyhyellä varrella siinä ei kauan nokka tuhissut eivätkä puikot kilkanneet,
vaan sukat putkahtivat puikoilta nopeasti pois.
Ihan perussukkaa, ihan kurillani lisäsin jalkapöydän päälle palmikon,
tein kantapään ainaoikein-neuleella ja
kärkeen ihmeellisen (?) nauhakavennuksen nurjilla silmukoilla.
Paljon käytetyt ja useasti pestyt nämä jo ovat,
erittäin miellyttävät jalassa yöaikaan kesäkuumalla.
Ehkäpä joskus pujotan varteen sen ohuen kuminauhan,
sen verran venähtävät vauhdikkaita unia katsellessa ...
tai sitten vain pesen niitä hieman useammin.

Farkkuhame

Ostin kirpparilta itselleni farkkuhameen.
Ostaessani ajattelin sen päätyvän pesun jälkeen käyttöön,
mutta kuinkas kävikään.
Novita päätti lähettää tilaajilleen yllätyslehden ja
siellä on ohje pyyhe- tai pöytäliinan reunapitseihin.
Päätin hieman tuunata hameenhelmaa ja tartuin neulaan.
Ensin siis piti reunaan ommella miljoona ja yksi pykäpistoa,
sitten vasta pääsi virkkaamaan.
Sormet olivat hieman koetuksella paksuhkon farkun kanssa,
mutta  pistourakan jälkeen virkkaaminen oli lastenleikkiä.
Nopeasti tuo sitten valmistuikin,
kahta eriväristä puuvillalankaa ja 2,5mm koukkua käyttäen.
Ja aika kiva kesähamonen siitä sitten kuoruituikin,
tykkään kovasti!

Lankakulho

Joku aika sitten törmäsin Instassa ihanuuteen nimeltä lankakulho - yarn bowl.
Tuollainen puinen tai keraaminen pyöreä kulho,
johon on näppärä laittaa lankakerä pyörimään, pois lattialta.
Pienellä googlailulla päädyin johonkin tee-se-itse-ohjeeseen ja
siitä se ajatus sitten taas lähti.

Ikeaan päädyin kulho-ostoksille ja
kotona piirtelin tussilla kulhoon kuvion.
Mies sai kunnian hieman sahailla ja
minä sitten hioin ja pyöristin. Ja hioin. Ja hioin.
Pois terävät kohdat ja pois kaikki lakka.
Nopea hiontapölyn pois putsaaminen ja
pellavaöljyä pintaan ..

Voi että minä tykkään, lopputulos on kyllä varsin suloinen.
Kelpaa tällaisen ihanuuden kanssa työskennellä!