Burn

Viime vuoden keväällä piipahdin Dublinissa.
Reissuun oli erityinen syy, rakkaan ystävän synttärit.
Dublin oli haave, ollut jo vuosia, ja nyt haaveen toteutumiselle oli loistosauma.

Dublin lumosi täysin.
Reissu oli mahtava, ihan parhaalla reissuporukalla, mahtifiiliksissä.
Dublin poltti jäljen sydämeeni.

 

Olin etukäteen kuukkeloinnut atk:n internetistä lankakaupan (This is Knit) Dublinista ja
etsin sen ... ja ostin langan. Kaupan toiseksi kallein lanka, tietenkin.
Bongasin sen jo ovelta ja se oli menoa heti kun koskin siihen.
Uusi tuttavuus, Hedgehog Fibresin Sock Yarn, värinä Swamp.
Jumalainen, täyteläinen vihreä lanka, kuin itse Irlanti.

Hillosin ja paijasin lankaa puolitoista vuotta.
En vaan raaskinut, en millään.
En löytänyt oikeaa mallia. Eräänä päivänä kerin langan.
Aloitin ja purin. Varovasti, ettei lanka kärsi. Etsin oikeaa mallia.
Ja sitten.
Heidi Alanderin "Burn"-huivi täräytti tajunnan mäsäksi.
Huh.
Mikä langan ja mallin täydellinen liitto.
Neulomista hellällä kädellä, jokaista silmukkaa rakastaen.
Mikä lanka, voi tytöt mikä lanka!

Ja valmis huivi ... saako itkeä?!
Hiukka ehkä itkinkin kun pingotus oli valmis ja näin huivin.
It burnt my heart!

Avaruussukat

Regian "avaruuslanka" lienee kaikille aktiivineulojille tuttu,
jo vanha käsite.
Ostin aikoinaan lankaa kaksi kerää ja odottelin sopivaa mallia.
Rakas villasukka-kirjasta se sitten löytyi:
kokeilin vaihteeksi sukkien tekemistä tasona, kahdella puikolla.
Jujuna näissä sukissa on tuo alareunan raita,
sillä sukat liitetään kokonaiseksi.
Käytännössä nämä on siis ensin neulottu tasona,
sitten virkkuukoukulla on reunustettu pohja ja varren reuna ja
lopuksi virkattu-osa silmukoidaan yhteen ja virkataan pieni lenkki varren yläreunaan.
Paitsi että minä virkkasin yhteen, sillä silmukointi on .. öööh ... ärsyttävää.
Tietenkin tein sukat eri väreillä ja
ja vielä sitten tuon alasauman sillä toisen sukan värillä.
Miten niin vinksinvonksin-sukat?!

Kiva malli, helppo tehdä.
Virkkaus- ja muu yhteenkiinnitys-homma oli hiukka puuduttavaa,
lisäksi tällä tavalla ei välttämättä ihan ensimmäisellä kerralla saa täydellisesti istuvaa sukkaa ...
mutta silti ovat hauskat sukat ja
tulevat varmasti käytettyä.

Pikkupipoja Jorviin

Kevään mittaan Suomessa virkkailtiin turvalonkeroita sairaaloihin vastasyntyneille,
pienille keskosvauvoille.
Siihen hommaan en valitettavasti ehtinyt mukaan,
mutta kun Jorvin sairaalasta tuli viestiä että ne peruspipot vastasyntyneille olisivat myös kivoja,
lähdimme yhdessä meidän Marttojen kanssa haasteeseen mukaan.
Neuloimme ja virkkasimme yhdessä reilut 50 pipoa, minä taisin tehdä niistä 5.

Kivaa, nopeaa hommaa, joka kuluttaa kivasti langan loppuja.
Ja hyvä mieli, se vasta kivaa onkin.
Joissain päin pääkaupunnkia voi olla pieni ihminen,
jolla on minun tekemäni pipo pääsään. Voi rakkaus!

Virkatut lippunauhat

Rakas ystäväni Fredrika lähetti taannoin kuvan virkatusta lippunauhasta.
Oli löytänyt sen mistä lie netin kätköistä ja
mietti nyt että olisiko sellainen kiva.
Kun sattuu niin että hänen tyttärensä on kummityttöni,
päätin sitten tehdä sellaisen heidän perheeseensä.

Helppoa ja kivaa ja varsin koukuttavaa tekemistä,
kolmioita valmistui kuin huomaamatta.
Lankana Novitan Cotton Bamboo, koukku 3,5mm.
Helppo ohje virkattuihin lippuihin löytyy täältä.
Kymmenen lippua ja toisiinsa ne kiinnitin virkkaamalla
kolmion yläreunaan kiinteitä silmukoita ja aina väliin kolme ketjusilmukkaa.
Pelkillä ketjusilmukoilla nauha meni hieman rullalle,
joten virkkasin sitten vielä koko matkalle toisen kerroksen, kiinteitä silmukoita.
Toimii!

Yllättäen kävi niin että Esikoistypy 14-v. ihastui lippunauhaan niin,
että halusi sellaisen omaan huoneeseensa, omilla väreillään.
Lankana Novitan Aalto ja Samos, koukkuna 3,5mm.
Siellä sekin lippunauha jo paikoillaan roikkuu (kuvassa tosin takaterassilla keinussa)
ja ihan kyllä tekijänkin silmää miellyttää.
Kivaa "aivot narikkaan" virkkausta tämä.

Unisukat

Katian Cotton Stretch-lankaan törmätessäni oli sitä pakko saada.
Silmukat Zing-puikoille ja unisukat tulemaan.
Lyhyellä varrella siinä ei kauan nokka tuhissut eivätkä puikot kilkanneet,
vaan sukat putkahtivat puikoilta nopeasti pois.
Ihan perussukkaa, ihan kurillani lisäsin jalkapöydän päälle palmikon,
tein kantapään ainaoikein-neuleella ja
kärkeen ihmeellisen (?) nauhakavennuksen nurjilla silmukoilla.
Paljon käytetyt ja useasti pestyt nämä jo ovat,
erittäin miellyttävät jalassa yöaikaan kesäkuumalla.
Ehkäpä joskus pujotan varteen sen ohuen kuminauhan,
sen verran venähtävät vauhdikkaita unia katsellessa ...
tai sitten vain pesen niitä hieman useammin.

Farkkuhame

Ostin kirpparilta itselleni farkkuhameen.
Ostaessani ajattelin sen päätyvän pesun jälkeen käyttöön,
mutta kuinkas kävikään.
Novita päätti lähettää tilaajilleen yllätyslehden ja
siellä on ohje pyyhe- tai pöytäliinan reunapitseihin.
Päätin hieman tuunata hameenhelmaa ja tartuin neulaan.
Ensin siis piti reunaan ommella miljoona ja yksi pykäpistoa,
sitten vasta pääsi virkkaamaan.
Sormet olivat hieman koetuksella paksuhkon farkun kanssa,
mutta  pistourakan jälkeen virkkaaminen oli lastenleikkiä.
Nopeasti tuo sitten valmistuikin,
kahta eriväristä puuvillalankaa ja 2,5mm koukkua käyttäen.
Ja aika kiva kesähamonen siitä sitten kuoruituikin,
tykkään kovasti!

Lankakulho

Joku aika sitten törmäsin Instassa ihanuuteen nimeltä lankakulho - yarn bowl.
Tuollainen puinen tai keraaminen pyöreä kulho,
johon on näppärä laittaa lankakerä pyörimään, pois lattialta.
Pienellä googlailulla päädyin johonkin tee-se-itse-ohjeeseen ja
siitä se ajatus sitten taas lähti.

Ikeaan päädyin kulho-ostoksille ja
kotona piirtelin tussilla kulhoon kuvion.
Mies sai kunnian hieman sahailla ja
minä sitten hioin ja pyöristin. Ja hioin. Ja hioin.
Pois terävät kohdat ja pois kaikki lakka.
Nopea hiontapölyn pois putsaaminen ja
pellavaöljyä pintaan ..

Voi että minä tykkään, lopputulos on kyllä varsin suloinen.
Kelpaa tällaisen ihanuuden kanssa työskennellä!

Virkatut villasukat

Minne hävisi huhtikuu?!
Työ vei taas mennessään, tahti on aika tiukkaa aina näin keväisin.
Mukavia asioita, juu, mutta myös niitä aikaa vieviä pakollisia, tylsiäkin.
Käsitöitä olen kuitenkin koko ajan tehnyt,
en vain ole (mukamas) ehtinyt niitä tänne asti näytille saattaa.

Huhtikuinen Lankalauantai sai tämänkin tytön hieman villiintymään,
ohhoh ja hups!
Muutama sukkalanka, huivilanka ja hieman ihastuttavia uusia
ja tarpeellisia Zing-puikkoja sekä yksi puuttuva virkkuukoukku,
Novitalta ja Lankamaailmasta tilattuina.

Novitan Nalle Garden päätyi virkatuiksi kesäsukiksi,
sillä en ollut ikinä aikaisemmin virkannut sukkia.
Pakko oli kokeilla tuo hauska (uusi) tekniikka,
tuskin jää viimeisiksi virkatuiksi sukiksi.
Ohje oli Novitan uusimmassa sukkalehdessä, malli Päiväunia.

Kelpaa näillä kesäunia katsella!

Risusydän kämmekkäät

Ihana K teki ystävälleen kauniit Risusydän lapaset.
Kaunis, yksinkertainen ja kiehtova malli se risusydän.
Sain ihanalta E:lta synttärilahjaksi Pirtin Kehräämön harmaata kampalankaa
ja siitä se sitten taas ajatus lähti liikkeelle.
Ei lapasia, koska niitä ei enää tänä keväänä kauaa tarvita,
mutta josko kämmekkäät ...
ja vaikkapa kokeilun vuoksi intialaisella peukalokiilalla.
Suunnitelma valmis,
46 silmukkaa luontiin, puikot 3,5,mm Zingit,
risusydän-mallia kämmenen yläpuolelle,
alapuolella sileää oikeaa neuletta.
Nurjat kerrokset alkuun ja loppuun.

Ihana lanka, pehmeä kuin mikä.
Mallikuvio mielenkiintoinen ja helppo,
samoin uuden peukalon tekeminen mukavaa.
Tästä saattaa hyvinkin tulla lempparipeukku lapasiin!

Kivat kämmekkäät, perussettiä,
nämä raaskii ottaa heti käyttöön.

Peppi-sukkien paluu

Muistattekos nämä rakkaat?
Pitkään himotusta langasta rakkaudella tehdyt.
Paljon, mutta maltilla käytetyt.
Aina sama ilo mielessä.

Vaan huonostihan siinä kävi.
Pohjat puhki, harmitus mielessä.
Kokeilin parsimista, kokeilin paikkaa pohjaan.
Ei hyvä.
Lopulta Novitan Nalle pelasti.
Tein kahdesta eri sävystä lisää iloa sukkiin,
lisää mukavia päiviä yhteiseloon.

Peppi-sukat ovat taas täällä!

Matkalla kevääseen

Piipahdin Lankamaailmassa puikkoja ja koukkuja ostamassa.
Piti saada myös 3,5mm Zingit, koska  Zingit ovat omassa käytössä ihaniksi todetut.
Ne lyhyemmät, ovat ihanan keveät ja käteen sopivat.
Lämpenevät sopivasti käytössä.

Varastoista puuttui myös Cloverin 5,5mm Amour-koukku,
sekin löytyi Oulunkylästä.
Lankaakin löytyi, yllättäen.
Olen nimittäin pari viimeistä kertaa piipahdellut Lankamaailmassa muutaman kerran niin
ettet ole ostanut grammaakaan lankaa.
Pelottavaa, mutta totta.

Mutta nyt ...
oli pakko ostaa Hjertegarnin Extra Fine Merino 120:a kaksi kerää ...
katsokaa nyt mitkä jumalaiset värit.
Huusivat kevättä ja kämmekkäitä.
Ilman muuta akuutti tarve!
Mielen kätköistä löytyi vanha ohje yksinkertaisin Matkaajalle-kämmekkäisiin ...
perus kämmekkäsiin raidoilla ...
ne sitten tuli toteutettua.
Aikas namut, eikö?!

Rikke 2

Uusi toppapuku,
uusi pipo. Tietenkin.
Varsinkin kun Louhittaren Luolan sport-lanka Weekend-värissä oli jotain sietämättömän ihanaa.

Ohjeena hyväksi havaittu Perusmösä.
joka siis mukailee maailman villinneen Rikke-pipon ohjetta.

Ei kaipaa sen kummempia selittelyjä,
sillä onhan se nyt aivan ihana.
Jo käytetty ja toimivaksi todettu.

Hiirenloukko ja Saran sukkispussukka

Blogihiljaisuus ei ole ollut käsityöjumi, onneksi,
sillä pieniä virkkaushommia on täällä valmistunut useita.

Kännykälle tein (taas) uuden pussukan,
kyllähän sekin voi uudessä värissä keväästä nauttia.

Tiskirättjä tein veljen perheeseen muutaman,
edelliset kuulemma olivat aivan jo rispaantuneet.

Puhelinpussukan vihreä lanka on joku nopeasti napattu sekoitelanka Lankamaailmasta,
tiskirättien lanka on Schachenmayr Multicoloria.

Työläppärini sai kaverikseen langattoman hiiren.
Tiskirättilankaa jäi hieman ja siitä sitten syntyi iltasella ajatus ...
hiirenloukko tai hiirenpesä hiirulaista suojaamaan!
Voiko hassumpaa asiaa virkata?!
Sinne tuo hiirulainen nyt kuitenkin asettui ja toivottavasti seuraa läppäriä uskolliseti mukana.

 
Rakas ystäväni Saara ihasteli hiirenloukkoa ja kertoi tarvitsevansa samanlaisen varasukkiksiaan käsilaukussa suojaamaan.
Värillä ja mallilla ei ollut väliä.
Virkkuukoukku viuhasi ja syntyi peruspussukka pitsikukalla.
Lankana Schachenmayr Sun City, koukku 3,5mm.

Hieman näyttää hampaattomalta hirviöltä,
mutta toivottavasti pitää sukkiksista hellää huolta
Kuvat muuten kaikki kännykällä räpsästyjä,
iso kamera ei aina pysy perässä tässä tahdissa.
Pahoittelut jos kuvien laadussa säröjä.

Säärystimet

Työkaverini H esitti hauskan pyynnön:
voisinkö tehdä hänen kääpiösnautserilleen säärystimet tassuihin
- talvella kuulemma lumi tuppaa ikävästi kertymään palleroiksi tassujen karvoihin.
Fb:n käppänä-ryhmän mukaan säärystimillä ikävä vaiva helpottaa.

Tottahan toki, hauska homma, joten tuumasta toimeen.
Seiskaveikan jämiä, 3mm Zing-sukkapuikot 15senttisinä,
5 silmukkaa per puikko, 1o 1n-neuletta ja pituutta 10 cm.
Nopeaa ja helppoa ja lopputulos on hauska.
Toivottavasti toimivat myös käytössä.

Virkattu vauvanpeitto ja pienet sukat

Sain ihanalta Heleniltä (hän laittaa kynsiäni)
pussillisen pehmeää vauvanlankaa ja
luvan tehdä mitä vaan.
Päädyin nopeasti peittoon ja
hetkein googlailtuani tähän malliin.
Eli siksak-peitto pienlle neidille,
lanka varmaankin akryyliä, koukku taisi olla 4mm.
Kivaa, helppoa ja nopeaa tehdä, ei murheita matkalla.

Riemunkirjavaa, mutta vallan sopivaa vaikkapa autoilupeitoksi.
Ja valokuva on ... hmmm ... tammikuiset kuvausilmat huomioon ottaen siedettävä.
Oi olisipa jo ihana valo!

Tein Pikku-neidille myös sukat.
Taas hieman etsimistä (kiitos avusta marttaystäväni K!) ja
internetinwebistä löytyivät suloiset Lise-Loten sukat.
Ihanat neuloa, helppo ja koukuttava malli.
Lankana Vikingin Baby ull,
puikkoina ihanat 15cm 3,5mm KnitPron Zing-puikot.
Kevyet, soljuvat, ihastuttavat!

Ja ne sukat ...
syötävän ihanat!

Nättiä kukkaa sukkiin virkkailin;
tästä tuli liian iso sukkiin mutta varmasti kelpo johonkin muuhun.
Nopea ja helppo tehdä ja opinpahan idean.

Pöllösukat

Edellinen toimintailta martoissa liittyi siis siihen että
innostuin suorittamaan seuraavan opintokokonaisuuden eli
tällä kertaa Harrastusmerkin käsitöistä.
Siinä piti annetun ohjeistuksen mukaan tutustua valittuun aiheeseen ja tehdä joku askartelu.
Tutustuin helmitöihin ja toisena tehtävänä kokeilin helmien käyttämistä neuleissa.
Oi ihan pakko,
sillä ihanat pöllösukat ovat minua huhuilleet jo kauan.

Ohjeen löysin näppärästi täältä,
lankana ihastuttava Austermann Step 6 Scotland Colors, Loch Ness sävyssä,
suikot 3,5mm Caspian Woodit.
Helmisilmät ovat ruskeita pieniä puuhelmiä.

Lanka, puikot ja sormet juoksivat kolmen päivän koulutuksessa;
onneksi piti matkustaa Jyväskylään asti opimaan eli junamatkaakin riitti.
Helppo ja kiva malli, ohjeet selkeät ja
helmien pujottaminen koruvaijerinpätkän avulla onnistui tosi vaivattomasti.

Ihanat sukat,
ei voi muuta sanoa!
En kyllä ole varma raaskiiko näitä ikinä käyttää!

Virkattu vauvanpeitto (siitä lähipäivinä lisää) on loppusuoralla,
seuraava nopea neule saattaa olla tässä:



Uusi ulkolupuku sisältää hieman pinkkiä - kyllä, minulla!! -
mikä ihana tekosyy tehdä uusi pipo!
Eikö?!

Puhdistuslaput

Lisää juttuja liittyen marttailuun.
Järjestimme omissa martoissamme illan pienten nysväilyjen merkeissä.
Pieniä turhakkeita, pienellä rahalla ja vaivalla.

E virkkautti hassunhauskoja patasuteja.
Tarlatania leikataan suikaliksi ja virkatan sitten tuollaiseksi palluraksi.

Minä virkkautin puuvillaisista jämistä puhdistuslappuja,
tiedättehän, kestäviä ja pestäviä vanulappuja.
Helppo ohje löytyy täältä.

Lisäksi neuvoin miten voi väänellä rautalangasta, kivistä ja helmistä hassuja pöytäliinan painoja terassin liinaa paikoillaan pitämään.
Ihan tuskaisia tehdä, rautalanka luisuu ja on ärsyttävä työstää ...
kuumaliimaakin piti käyttää. Pöh.
Kiva idea, mutta ei oikein mielestäni toiminut.
Ihan hauskan näköinen kuitenkin tästä mallista tuli.

Ilta oli hauska, täynnä tekemistä ja tohinaa.
Naurua ja ihania tuoreita pullia kera kaffen tai teen ...
mitä muuta voisi arki-illalta toivoa!

Pikkuruisia

Neuloin elämäni pienimmät villasukat!
Ihan ovat seiskaveikkaa ja 3mm Cubicseilla tehdyt,
9 silmukkaa ja periaatteessa kantapäätäkin tein.
Seuraavat teen hieman ohuemmalla langalla ja pienillä muutoksilla,
mutta kyllä nämä silti käyttöön pääsevät.

Saajana siis nuoremman Typyn Pullip-nukke, Veronica nimeltään.
Sellainen "ei-leikittävä" nukke, vaan puettava ja kuvailtava.
Japanilainen keräilynukke periaatteessa.
Hauskaa hommaa on,
sivusta kun olen Typyn touhuja seurannut.
Piti äidinkin hieman osallistua ...
ja nyt on Veronicalla siis villasukat.
Ja pipo.
Ja kaulaliina.
Ja lapaset.
Ja nyt mietin jo villapaitaa ...
ja jopa ompelukoneen esiin kaivamista ...

Piirakkasukat

Neuloin elämäni ensimmäiset piirkkasukat.
Mielestäni omalla tavallaan kaunis malli,
jotenkin perinteitä ja vanhaa aikaa huokuva.
Lankana Novitan seiskaveikka,
puikkona taas luotettavat Knit Picksin Rainbow Woodit ja Caspian Woodit.
Ohjeen nappasin täältä,
kun en löytänyt Novitan ensimmäistä Sukkalehteä sopivasti.

Neuloin sukat näppärästi samaan aikaan, molemmat omilla puikoillaan:
ensin ensimmäiseen varren, sitten toiseen varren,
sitten ensimmäinen kantapää, toinen kantapää ...
näin pysyin koko ajan omissa sävellyksissäni mukana,
eikä tarvitse sitten tuijotella valmista sukkaa ja
miettiä epätoivoisena että miten minä tämän silloin oikein teinkään.

Aika nätit perusharmaat sukat sain.
Luulen että näistä tulee uudet unisukat.
Testaan ne tulevalla viikolla työreissulla Jyväskylässä, hotellissa yöpyessäni.
Muuten, ensimmäinen asia jonka tuolle reissulle mukaan huolella pakkasin,
oli kässäkassi. Tietenkin!

Lukemisesta

Käsitöiden ohella rakas harrastukseni on lukeminen.
Voiko lukemista mielestäsi sanoa harrastukseksi?
Olen sitä miettinyt viime aikoina ja
tullut tulokseen että varmaankin voi.
Jos vaikkapa lukee paljon ja jopa tavoitteellisesti.
Mitä se sitten tarkoittaa?
Minun kohdallani se tarkoittaa vähintään 52 kirjaa vuodessa.
Kokonaisia, läpi luettuja kirjoja.
En koskaan laske mukaan niitä kirjoja jotka aloitan,
mutta jotka sitten syystä tai toisesta jäävät kesken.
Saako niin tehdä? Jättää kirjan kesken?
Kyllä mielestäni saa.
Mikäli kirja ei kulje tai sen kieli on huonoa,
mikäli siitä tulee lukijalle ylipääsemättömän paha tai huono mieli.
Saahan radiostakin valita toisen kanavan mikäli musiikki on huonoa
tai lopettaa elokuvan kesken mikäli se ei miellytä.
Miksei siis kirjaa?!

Viime vuonna luin 51 ja puoli kirjaa.
Viimeisimmän aloitin pari päivää ennen vuoden vaihtumista ja
ehdin reilusta 300 sivusta lukea n. 180.
Aika loppui kesken. Aloitin siis tämän vuoden listan puolikkaalla kirjalla (:
Pääsin mielstäni maalin suht kunnialla.
Tai no, onhan tuo 51 ja ½ kirjaa aika hyvä.
Siis tosi hyvä. Kaiken muun ohella.
Perheen. Työn. Harrastusten. Käsitöiden. Ja sen sellaisen.

 
Viime vuonna ryhdyin jossain kohti kahlaamaan läpi täällä ollutta lukuhaastetta.
Aika pitkälle sain rasteja listalle,
mutta sitten iski turtumus.
Lukeminen ei enää huvittanut, maistui tympeältä.
Haluan lukea sitä mikä huvittaa, sitä mitä suositellaan.
Sitä mitä tarttuu mukaan kirjastosta, sitä mistä mainitaan lehdissä, blogeissa.
Unohdin listan ja taas alkoi lukeminen maistua.
Mutta. Voi se lista silti olla hyvä, en sitä täysin tyrmää.
Vaikkapa sellaiselle joka ei oikein tiedä mistä aloittaisi.
Tai joka on jo lukenut tositosi paljon.
Jos et tiedä mistä aloittaa,
kurkistapa tämän vuoden listaa täältä.

Tämä vuosi on siis jo korkattu.
1 ja ½ luettu ja kolmaskin jo aloitettu.
Tästä tulee hyvä lukuvuosi,
tuskin maltan odottaa.
Ainakin se 52 kirjaa.
Sovitaanko niin?!

Mihin se meni?!

Se loppuvuosi 2015 nimittäin?!
Ihan kamalaa että blogiin jäi noin iso tyhjyys,
ihan vahingossa.
Syksy oli sanalla sanoen hengistyttävä. Ja tolkuttoman nopea.
Ei erityisemmin ikävä tai vaikea,
mutta ohikiitävä. Ja hengästyttävä.

Välillä tein käsitöitä marras- joulukuussakin. Onneksi.
Ne kun ovat lukemisen ohella henkireikä kaikkeen arkeen ja hoppuun.

Punaiset valepalmikolla (uusi, ihana tuttvuus!) varustetut sukat tein Marttojen langoilla
Aurorakotiin jotakuta mummelia ilahduttamaan.
Lankana seiskaveikka, puikot 3,5mm Cubicksit.
On muuten sellainen kantapää että vanhat sukankutoja-Martat olivat ihan liekessä.
Kovasti sain kehuja! Ja ihan itse kehittelin sen tehdessäni.
Wow, hyvä minä!

Tein myös hilpeän amigurumi-mustekalan,
hän päätynee erääseen lehteen ...
sitä sitten aikanaan myöhemmin!

Siskolle tein pyynnöstään joululahjaksi pitkät polvisukat.
Perusohjeena käytin takuuvarmaa Novitan pitkien polvisukkien ohjetta,
joka löytyy täältä blogistakin jostain.
Lankana Novitan Aapo ja Regian Fluormanian loput,
omista sukista jäännyt lanka.
Resorissa ja koko matkan jalassa takana kulkee valepalmikkoa.
Kivat sukat ja mieluisat saajalle, ovat kuulemma päivittäisessä käytössä.

Niin ja tietenkin oli pakko kokeilla The Valopalloa ...
koska Fb:ssä kaikki muutkin.


Lankalaareilta löytyi vain Kotiväkeä valkoisena,
hieman ehkä turhan paksu lanka palloon,
mutta tein sitte vain yhden isohkon pallon ja se riittää.
Ja täytyy itsekin myöntää:
on se uskomattoman hieno!

Lisäksi tietenkin väkkäsin n. 100 joulukorttia itse,
joten ei se loppuvuosi ihan löysäillessä mennyt.
Hyvillä mielin vuosi vaihtui,
kohti uusia seikkailuja ja ennen kaikkea uusia käsityöhaasteita!