Pikkupipoja Jorviin

Kevään mittaan Suomessa virkkailtiin turvalonkeroita sairaaloihin vastasyntyneille,
pienille keskosvauvoille.
Siihen hommaan en valitettavasti ehtinyt mukaan,
mutta kun Jorvin sairaalasta tuli viestiä että ne peruspipot vastasyntyneille olisivat myös kivoja,
lähdimme yhdessä meidän Marttojen kanssa haasteeseen mukaan.
Neuloimme ja virkkasimme yhdessä reilut 50 pipoa, minä taisin tehdä niistä 5.

Kivaa, nopeaa hommaa, joka kuluttaa kivasti langan loppuja.
Ja hyvä mieli, se vasta kivaa onkin.
Joissain päin pääkaupunnkia voi olla pieni ihminen,
jolla on minun tekemäni pipo pääsään. Voi rakkaus!

Pöllösukat

Edellinen toimintailta martoissa liittyi siis siihen että
innostuin suorittamaan seuraavan opintokokonaisuuden eli
tällä kertaa Harrastusmerkin käsitöistä.
Siinä piti annetun ohjeistuksen mukaan tutustua valittuun aiheeseen ja tehdä joku askartelu.
Tutustuin helmitöihin ja toisena tehtävänä kokeilin helmien käyttämistä neuleissa.
Oi ihan pakko,
sillä ihanat pöllösukat ovat minua huhuilleet jo kauan.

Ohjeen löysin näppärästi täältä,
lankana ihastuttava Austermann Step 6 Scotland Colors, Loch Ness sävyssä,
suikot 3,5mm Caspian Woodit.
Helmisilmät ovat ruskeita pieniä puuhelmiä.

Lanka, puikot ja sormet juoksivat kolmen päivän koulutuksessa;
onneksi piti matkustaa Jyväskylään asti opimaan eli junamatkaakin riitti.
Helppo ja kiva malli, ohjeet selkeät ja
helmien pujottaminen koruvaijerinpätkän avulla onnistui tosi vaivattomasti.

Ihanat sukat,
ei voi muuta sanoa!
En kyllä ole varma raaskiiko näitä ikinä käyttää!

Virkattu vauvanpeitto (siitä lähipäivinä lisää) on loppusuoralla,
seuraava nopea neule saattaa olla tässä:



Uusi ulkolupuku sisältää hieman pinkkiä - kyllä, minulla!! -
mikä ihana tekosyy tehdä uusi pipo!
Eikö?!

Puhdistuslaput

Lisää juttuja liittyen marttailuun.
Järjestimme omissa martoissamme illan pienten nysväilyjen merkeissä.
Pieniä turhakkeita, pienellä rahalla ja vaivalla.

E virkkautti hassunhauskoja patasuteja.
Tarlatania leikataan suikaliksi ja virkatan sitten tuollaiseksi palluraksi.

Minä virkkautin puuvillaisista jämistä puhdistuslappuja,
tiedättehän, kestäviä ja pestäviä vanulappuja.
Helppo ohje löytyy täältä.

Lisäksi neuvoin miten voi väänellä rautalangasta, kivistä ja helmistä hassuja pöytäliinan painoja terassin liinaa paikoillaan pitämään.
Ihan tuskaisia tehdä, rautalanka luisuu ja on ärsyttävä työstää ...
kuumaliimaakin piti käyttää. Pöh.
Kiva idea, mutta ei oikein mielestäni toiminut.
Ihan hauskan näköinen kuitenkin tästä mallista tuli.

Ilta oli hauska, täynnä tekemistä ja tohinaa.
Naurua ja ihania tuoreita pullia kera kaffen tai teen ...
mitä muuta voisi arki-illalta toivoa!

Mihin se meni?!

Se loppuvuosi 2015 nimittäin?!
Ihan kamalaa että blogiin jäi noin iso tyhjyys,
ihan vahingossa.
Syksy oli sanalla sanoen hengistyttävä. Ja tolkuttoman nopea.
Ei erityisemmin ikävä tai vaikea,
mutta ohikiitävä. Ja hengästyttävä.

Välillä tein käsitöitä marras- joulukuussakin. Onneksi.
Ne kun ovat lukemisen ohella henkireikä kaikkeen arkeen ja hoppuun.

Punaiset valepalmikolla (uusi, ihana tuttvuus!) varustetut sukat tein Marttojen langoilla
Aurorakotiin jotakuta mummelia ilahduttamaan.
Lankana seiskaveikka, puikot 3,5mm Cubicksit.
On muuten sellainen kantapää että vanhat sukankutoja-Martat olivat ihan liekessä.
Kovasti sain kehuja! Ja ihan itse kehittelin sen tehdessäni.
Wow, hyvä minä!

Tein myös hilpeän amigurumi-mustekalan,
hän päätynee erääseen lehteen ...
sitä sitten aikanaan myöhemmin!

Siskolle tein pyynnöstään joululahjaksi pitkät polvisukat.
Perusohjeena käytin takuuvarmaa Novitan pitkien polvisukkien ohjetta,
joka löytyy täältä blogistakin jostain.
Lankana Novitan Aapo ja Regian Fluormanian loput,
omista sukista jäännyt lanka.
Resorissa ja koko matkan jalassa takana kulkee valepalmikkoa.
Kivat sukat ja mieluisat saajalle, ovat kuulemma päivittäisessä käytössä.

Niin ja tietenkin oli pakko kokeilla The Valopalloa ...
koska Fb:ssä kaikki muutkin.


Lankalaareilta löytyi vain Kotiväkeä valkoisena,
hieman ehkä turhan paksu lanka palloon,
mutta tein sitte vain yhden isohkon pallon ja se riittää.
Ja täytyy itsekin myöntää:
on se uskomattoman hieno!

Lisäksi tietenkin väkkäsin n. 100 joulukorttia itse,
joten ei se loppuvuosi ihan löysäillessä mennyt.
Hyvillä mielin vuosi vaihtui,
kohti uusia seikkailuja ja ennen kaikkea uusia käsityöhaasteita!

En kehtaa tunnustaa ...

... että tulin taas tehneeksi pussukan.
Perusteluna se että käsilaukussa ollut pussi
oli kiinnitykseltään huono, aina auki.
Martta-ystävä K toi tuliaseksi ärpäkän vihreää puuvillaa,
napit Lankamaailmasta, koukku 3,5mm.
Ihan normipussukka,
suljettuna spiraalina kiinteitä, napinreiät ja pieni lenkku.
Siinä se.
Nyt pysyvät mittanauha, huulirasva, tukkapompulat sun muut
ojennuksessa laukunpohjalla.
Ja ennen kaikkea pussi pysyy kiinni!

Oravannahkoja ja hyväntekeväisyyttä

Tein tilaustyönä avainnauhan.
Mustaa kuminauhaa tuplana,
mustia, harmaita ja valkoisia puuhelmiä ja
metallinen avainrengas-härpäke.

(Järkyttävän huono, nopea puhelinkuva, sorry!)

Palkkioksi ehdotin pipoa,
koska tiesin että A on taitava ompelija.
Sain ihastuttavan pipon pian alkaville viileille lenkeille,
sekä ylllätyksenä suloisen froteisen rätin.
Ihan parhaita nämä tällaiset oravannahkakaupat!

Meidän Martat osallistuvat vuosittain myyntipöydällään SyysMatin Markkinoille .
Itse enä mukaan myyntipöydän taakse päässyt tänä vuonna(kaan),
mutta osallistuin virkkaamalla tapahtumaan muutaman myytävän.
Novitan Kotiväli-langasta tein kolme tiskirättiä sekä
pari settiä mukinalusia puuvillalangoista.
Toivottavasti löytävät uude kodin sateisesta säästä huolimatta.

Koukkupussukka

Onni on uusi ystävä,
tai tässä tapauksessa uudet ystävät!
Marttailun myötä elämääni tuli kaksi uutta, ihanaa ystävää,
joiden kanssa käsitöiden tekeminen ja teen juominen on saannut taas uuden ulottuvuuden.
Olemme istuneet jo useamman kerran uudessa, viehättävässä pergolassa ulkosalla
(säätä uhmaten) teen ja herkkujen äärellä ja tehneet käsitöitä ja turisseet mukavia.
Parasta terapiaa ikinä.

Olemme myös kehitelleet hauskan tavan:
ostamme toisillemme pieniä lankatuliaisia piipahdellessamme lankakaupoissa.
Kässämartat-ryhmämme teki joku viikko sitten retken Soukan Menitaan,
mutta valitettavasti minä en päässyt kesäpöpön takia mukaan.
Sain kuitenkin ihania tuliaisia sieltä:
kerän upeaa vihreää merseroitua puuvillaa.
Parin päivän pohtimisen jälkeen asia oli selvä:
siitä tulisi pussukka virkkuukoukuilleni.
Malli omasta päästä, koukku 3mm ja
lankana ihastuttava Rico Design Essentials Cotton dk.
Napit ostin työmatkalta Rovaniemeltä,
Lankamaailma Nordiaista.
Lankaa muuten jäi tuo pussukan mittainen pätkä;
aika tarkka käyttöprosentti kerällä (:

Aika tyytyväinen olen pussukkaan,
toimii hyvin suunnitellussa tehtävässään
ja varmasti aina muistuttaa minua Martta-ystävistäni.