Joululahjoja

Olen jo aloitellut joululahjoja.
Kerrassaan tavatonta,
yleensä olen melkoinen "viimetippa"-ihminen.
Nyt keksin mielestäni hauskan idean
ihanien työtovereitteni joululahjoihin.
Mutta sitä hommaa ei voi tehdä edellisenä iltana,
joten olen eilen aloitellut kokeeksi yhtä ja
tänään jatkanut hommaa valitsemalla oikeita värejä ...
hauskaa!

Inkeri-sukat

Ihanat Inkerit ovat viimein ulos puikoilta.
Jostain syystä ne ovat kauneimmat sukat miesmuistiin,
omasta mielestäni siis.
Sävelsin ohjetta hieman ja
tein jalkaterästäkin raidallisen.
Ja juu,
on se jalkaterän väri eri kuin varren ja kantapään pohjaväri.
Ihan siksi että en viitsinyt ostaa uutta kerää
vaan halusin käyttää jämiä pois.
Silti ne ovat somat,
eikä värin vaihtuminen haittaa yhtään.
Päinvastoin.

Ainoa miinus sukissa on pääteltävien lankojen määrä.
Tässä saattaa vierähtää tovi!

Ensimmäiset sukat,
jotka tein niin että molemmat sukat ovat puikoilla samaan aikaan.
Tein aina toista jonkun matkaa eteenpäin ja
otin sitten toisella kiinni samaan kohtaan.
Toimii. Toimii hyvin.
Aion tehdä jatkossakin niin.
Seuraava sukkaprojekti saattaa olla tämä,
jämälankavillasukkajoulukalenteri nimittäin,
sillä niin hauskalta tuo kuulostaa.
Ja niitä jämiä ...
niitä löytyy edelleen.
Riittävästi!

Sukkamania

Täällä on iskenyt totaalinen sukkamania.
Laskujeni mukaan puikoilla on nyt
kolmet eri parit sukkia.
Yhdet sain juuri valmiiksi.
(Lanka: Regia Stripemania, Forest color)
Kääk.

Talvi tekee tuloaan ja
ilmeisesti jonkun varpaita palelee.
Kääk.
Yhdet sukat sentään on menossa Esikoistypylle,
sitten joskus valmistuttuaan.
Kaikki muut minulle.
Kääk.

Lisäksi jonossa puikoille ainakin
*Rohkelikko-lapaset
*Nurmilintu-huivi äidille joululahjaksi
*Armaiden työtovereiden pienet joulumuistamiset
*Eräs ihana Raitarakkasu-tunika
Kääk.

Lisäksi valmiiksi puikoilta pitäisi saattaa ainakin
yksi murheenkryyni pitsihuivi sekä joululahjaksi Kustoo pipo.
Kääk.
Ei täällä muuta!

Kauluri

Ihanainen Kässänaiset-ystäväni S toi tapaamiseemme
minulle Kalevala Korun Lapin riipuksen.
Antoi sen tuosta noin vaan ja sanoi että se on tarpeeton.
Ei ryökäle huolinut rahaa,
ei kuulemma tarvitse mitään vastalahjaksi.
No, hetken tivattuani sanoi että kauluri olisi kiva, vaaleansininen kuulemma.
Tilasin sitten Dropsin Alpaca Bucleeta
(tavallaan kyllä vahingossa tuota bucleeta...)
ja ryhdyin tuumasta toimeen.

 

5mm 60cm pyöröillä 120 silmukkaa suljettuna oikeana,
muutama yhden kerroksen nurja "raita" summan mutikassa johonkin ja
n. 30cm jälkeen päättely.
Virkkasin sitten vielä kiinteillä silmukoilla tuollaisen tampin,
johon ompelin napin ja tein tietysti napinlävenkin.
Tampin voi jättää halutessaan pois.
Aika kiva tuli,
ihan ilman malliakin (:
Toivottavasti saaja tykkää ja
sille löytyy käyttöä.

Paperiaskartelua

Syyslomalla olin työni puitteissa leirillä.
Askarteluna oli perinteisesti jotakin kierrätykseen tai tuunaukseen liittyvää.
Tällä kertaa mukana oli paljon kirjoja
ja niistä syntyi vaikka mitä.

Itse tein kirjasiilejä (ihania pikku veijareita!) ja
tuollaisen hauskan roikkuvan pallon.

Siili on tehty laulukirjasta,
jonka toimituskunnassa olen v. 2002 ollut mukana ja
pallo on tehty Leo Tolstoin Valituista kirjoituksista.
Pallon alla roikkuu keraaminen sydän.
Painava pallo ja painavaa asiaa!
Kärsivällisyysharjoituksia kerrassaan:
pallossa on taiteltuna lähes 500 sivua.
Mutta hauskaa oli ja
samalla kirjankierrätysidealla taidetaan täällä tänä vuonna mennä
joulukorttienkin suhteen
- materiaalit jo hankittuna ja ensimmäinen vaihe tehtynä!

Lapaset

Oli ihan pakko tehdä itselle lapaset sormia lämmittämään.
Lankana Novitan uusi Joki, 100% villaa.
Puikoiksi valikoitui kokeilun jälkeen 4,5mm ruusupuiset.
Silmukoita oli 10 per puikko,
ensin nurjaa kaksi kerrosta ja sitten oikeaa pekkuun asti.
Normi kolopeukku (vai miksi sitä nyt sanotaankaan?!) ja
sitten pikkurilli peittoon asti ja
loppuun perus nauhakavennus.
Harjasin lapasen pörröisen pehmeäksi sisäpuolelta ja
päättelin tietysti langat.
Lopuksi kirjailin kämmenen päälle sydämet,
muuten ekakertaa ikinä!!
Neulalla ja langalla, olisiko vaikka ketjupisto tuo pisto.
Ja siinä ne sitten ovat,
ihanaiset!

Kaunotar

Muutama vuosi sitten töissä törmäsin the kynttilänjalkaan.
Iso,puinen rotisko,
joka oli ottanut steariiniosumia ja muutekinkin ehkä nähnyt parhaat päivänsä.
Minä näin siinä kuitenkin potentiaalia täydelliseksi kaunottareksi.
Polttelin siinä aikani kynttilöitä työpäivieni iloksi ja
suunnittelin ehostusta.
Viime viikolla se sitten matkusti kanssani kotiin ja
tänään koitti uudistuminen.

Raaputin steariinin irti,  hioin sen kunnolla hiekkapaperilla,
harjasin pölyttömäksi ja
maalasin puolihimmeällä Helmillä valkoiseksi.

Ja sitten maltoin hetken, annoin sen kuivua,
etsin sopivia helmiä ...
pujottelin helmet kumilankaan ja
vihdoin puin sen juhla-asuun.
Mikä Kaunotar!
Vai mitä olette mieltä?