Karkkityynyt

Typyt muuttivat meidän entiseen makuuhuoneeseen.
Ensin sitä toki hieman maalailtiin,
laitettiin värimaailma täysin uusiksi.
Päätyseinä on Renesanssia ja sivuseinät Hyasinttia.
Rakennettiin parvi, Mies teki valtavan koulupöydän,
ostettiin uusi matto, koululaistuolit,päiväpeitto ja tyynyjäkin,
jotta vanhemman Typyn sänky olisi sohvamaisempi.
Kesällä näimme suuren ruotsalaisen huonekaluliikkeen hyllyissä sellaisia karkkipötköjä muistuttavia vaaleanpunavalkoisia tyynyjä.
Niitä piti myös ostaa,
mutta olivat harmiksemme loppuneet.
Eipä hätää,
ostin kaksi ylimääräistä tyynyliinaa,
samaa kuosia kuin kolme uutta nojailutyynyä
ja tein ne itse.
Aika hienot,
päihittävät kyllä ne kaupan tyynyt mennen tullen.
Nyt koululaisten kelpaa!

Tyttöjen juttuja

Minuun on iskenyt sellainen hassu askarteluvimma.
Jälleen uusi laatuaan.
Nimittäin kynnet!
Haluaisin olla kauniiden ja naisellisten kynsien omistaja.
Mutta olen ilman hanskoja tiskaava, askarteleva ja leipova nainen.
Pidä siinä sitten kynsiä.
Varovasti kokeilin vuosi sitten geelikynsiä ja metsään meni.
Me emme kohdanneet.
Viime viikolla ostin uuden lasiviilan sen kadonneen vihreän tilalle ja
yhden illan istuin ja viilasin kynsiä.
Yritin tehdä sellaisia tasaisia ja tylppiä.
Iso askel minulta,
sillä yleensä minulla on kynsileikkurilla leikatut lyhyet töpökynnet ilman lakkaa.
Laitoin päälle hieman vaaleaa lakkaa ja siihen päälle vielä värittömän kovettajan.
Viikon niillä menin.
Tuntui ja näytti kivalta,
ainakin entiseen töpöilyyn verrattuna.
Tänään yllätin itseni ostamalla sellaisen kolmen lakan "french manicure"- paketin.
Ja sitten askartelin hieman kynsieni kanssa.
Ei näytä ammattilaisen kynsiltä,
mutta tullakseen hyväksi täytyy harjoitella.
Vallan mukavaa hommaa, myönnän.
Ai niin,
laitettiin sitten vielä vähän sellaisia kukkatarroja koristeiksi,
Typyt ja minä!

Tuunausta

Olipa kerran innokas kesäkerholainen.
Oli ihania akryylivärejä ja kivaa askarreltavaa.
Oli jalassa ne lempparit, ne farkkucaprit ja
päällä se uusi, ihana Hello Kitty-paita, se jossa on ne paljetit.
Kotiin tuli hauska naulakko ja ei niin hauskat maaliset vaatteet.
Äiti tykkäsi - tai sitten ei.
Ne ei sitten enää olleet ihan lempparit ne caprit ...
kun ei se sitten irronnut yhdessä eikä edes kahdessa pesussa se maali.
Kunnes äiti vihdoinkin tänään oivalsi:
otetaan kangasvärit, pensseli ja peitetään hieman sotkua.
Ei paha lopputulos,
vai mitäs sanotte?

Villasukat

Minä rakastan villasukkia.
Voisin tehdä oman kirjoituksen käyttämistäni villasukista,
niihin kaikkiin on läheinen suhde.
Nukun villasukat jalassa ympäri vuoden ja
kävelen kotona aina villasukat jalassa, myös ympäri vuoden.
Olen myös synnyttänyt villasukat jalassa.

En vain yksinkertaisesti pidä niiden neulomisesta!
Osaan tehdä kantapäät ja muut osat ilman tuskaa,
mutta silti niiden tekeminen tökkii.
Miten mielikuvituksetonta onkaan neuloa sama asia kaksi kertaa.
Pah!
Yleensä ruikutan neuloville ystävilleni satunnaista sukkapulaani ja
saan uudet käyttöön sitä kautta.
Onneksi.

Muutama vuosi sitten täällä blogistaniassa riehui vimma tehdä pitkät raitasukat Noro-langoista.
Itse en moiselle yllättäen lämmennyt.
Kunnes ...
piipahdin toissa viikolla Kummitätini kanssa Novitan myymälässä Korialla.
Huomasin ostavani kaksi kerää (eri väriä) Tico Tico-sukkalankaa
ja nyt ne sitten ovat puikoilla!
Puikot ovat kokoa 2,5mm ja bambua.
Ohje on Ullaneuleen.
Juju (se millä koukutin itseni tähän hommaan!) on se,
että sukat neulotaan kärjestä ylöspäin.
Hauskaa hommaa!

Langat on vielä keritty niin että toinen sukka tulee kerän ulkopuolelta ja
toinen tulee kerän sisäpuolelta.
Ei-neulojille täyttä hepreaa, mutta neulojat tietävät että
luvassa on syksyn ja alkutalven pimeää ja loskaa uhmaavat
iloisenkirjavat Peppi-sukat!!

Pieni keltainen pupu

Piipahdin eräänä kesäisenä päivänä Lankamaailman Nordian Oulunkylän myymälässä.
Se on kyllä aikamoinen paratiisi,
tosin itselleni siellä aina tuntuu käyvän hassusti.
Ei,
en tee konkurssia siellä,
enkä onnistu kantamaan kiloittain niitä jumalaisia lankoja sieltä ulos.
Päinvastoin.
En yleensä osta sieltä juuri mitään!
Tämäkään kerta ei tehnyt poikkeusta.
Typyjen toivomuksesta ostin vain ohjevihkosen pieniin amigurumi eläimiin ja iloisen värisiä minikeriä puuvillalankaa.

Ensimmäinen eläin on nyt valmiina ja
seuraavakin on jo tulossa.
Ovat nämä kyllä aikamoisen ihania ja
mahdottoman helppoja ja mukavia tehdä!

Koruja ja lomakuulumisia

Näillä helteillä on pääpaino ollut
uimisella ja ei minkään-tekemisellä.
Kirjoja on kiva lukea ... hetki ...
virkkaaminen on mukaa ... hetken ...
kuuma tee on ihanaa ... hetken ...
saanette ehkä kiinni ajatuksesta?!

Koruja olen tosin tehnyt;
se on mukavaa eikä niin hikistä hommaa.

Työkaverin tyttö sai tuleviin juhliin mieluisan koru ja
työkaveri sai television uutisankkurin kaulassa pongatusta käädystä itselleen mieluisan version.
Ja tietenkin näistä jäi kuvat ottamatta ...

Maailman paras Vaimoni (ystävyyssuhteet ovat joskus hauskoja ja omituisia!)
tarvitsee juuri nyt itselleen ruusukvartsia voimaa tuomaan.
Lisäsin siihen vielä vuorikristallia, muutaman särölasihelmen sekä puisen ihanan ison helmen.
Toivomus oli ettei se saisi olla liian tyttömäinen ja vaaleanpunainen ja
mielestäni onnistuin aika hyvin toivomuksen toteuttamisessa;
onnekseni ruusukvartsi oli tällä kertaa enemmän valkoista kuin vaaleanpunaista.

Ihana toinen Ystäväni täytti hienot 50-vuotta ja
hänelle tein rannekorun ja korvakorut muhkeista laavakivistä ja sellaisista hassuista hopeoiduista palleroista.
Kuva jäi ottamatta näistäkin,
mutta nuo ruskeansävyiset tein itselleni hänen pitämiinsä mukaviin kesäjuhliin.

Lomalla on kyllä mukava olla!

Riippumattomia ajatuksia riippumatossa

Keskikesän ihanuuksia:
pötköttely riippumatossa hyvän kirjan kanssa,
ilman aikatauluja ja velvoitteita
- kesäloma alkaa tästä!

Hurjia suunnitelmia ei ole;
joitakin pieniä reissuja ihanien ihmisten luo,
pientä huoneidenvaihdosremonttia kotosalla
sekä mahdollisesti perinteinen mökkireissu pohjoiseen;
sinne, missä haaveilen juoksevani ilta-auringossa tukka hulmuten.

Yllätin itseni jo laatimasta "Lomalla tehtävien asioiden"-listaa,
kunnes päätin että peli poikki nyt heti!
Ei tarvitse aina suunnitella ja laatia listoja,
voihan ne asiat tehdä sopivassa hetkessä,
eteen sattuessa, mieleen juolahtaessa.
Miksi loman pitäisi olla suunniteltua, listan mukaista suorittamista?
Jos keittiön kaapit eivät tule siivotuksi tai ikkunat pestyiksi,
niin mitä sitten?
Kaatuuko maailma siihen?
Tuskinpa ...
tärkeämpää olisi mennä sinne minne nenä näyttää,
tutkimusmatkailijan asenteella.
Tapailla mukavia ihmisiä, ihmetellä elämää yhdessä.
Nauttia tässä ja nyt asenteella.