Trendikäs joulupallo

Tottahan meilläkin ajan hermoilla ollaan ja
kuusen oksilla roikkuu tänä jouluna itse neulottu joulupallo.
HS 13.11.11 julkaisi lyhyehkön artikkelin näistä norjalaisista veikoista,
ja heidän joulupalloistaan.
Oli ihan pakko kokeilla ja
kivahan siitä tuli!
Lankana Novitan Nalle,
sukkapuikot bambuiset 3mm.
Pientä nykertämistä,
silti aika joutuisaa.
Tosin lehtijutussa väitettiin aikaa näppärältä menevän noin tunnin ...
joko en ole riittävän näppärä (vielä) tai sitten arvio ei osunut ihan kohdilleen,
sillä kyllä siihen muutama tunti meni.
Mutta kivaa oli,
myönnän suunnittelevani tuolle paria, hieman erilaisella kuviolla!

Joogasukat

Nämä valmistuivat jo jokin päivä sitten.
Novitan Kevät 2011 lehdessä oli ohje,
jota sovelsin Seiskaveikkaan sopivaksi.
Samat ihanat kirjavat KnitPicks 3,5 mm sukkapuikot ja
sormet tanssivat niillä.
Lanka on kätköistä löytynyttä tumman harmaata peruslankaa.
Kivalta tuntuvat jaloissa,
hieman ovat kodin viileillä lattioilla vilpoisat.
Mutta jumppasalilla Chi Ball-tunnilla varmasti kivat ...
jahka tämä köhä nyt helpottaa että sinne vihdoinkin pääsisin!

Ilman reseptiä!

Nämä tein täysin omasta päästäni,
ilman reseptiä, kuten Esikoistypy asian ilmaisi.
Lanka innoitti,
sekä Vihdin Käpykylän lankakaupan valmiit kintaat.

Lanka on Lappajärven Värjäämön Hahtuvalanka.
Puikkona bambuiset 10mm sukkapuikot,
koukkuna KnitPicks 6,5mm.
Langan menekki n. 100g.

Rannekkeissa puikolla 5 silmukkaa, yhteensä siis 20.
Neuloin sopivan pituiseksi,
kavensin 3 silmukkaa ja loin taas ne uudelleen seuraaavlla kerroksella,
jotta syntyi peukalon aukko.
Sitten taas neulomista sopiva pätkä ja löysä päättely.
Toinen samalla mallilla,
mutta peukon aukko vastakkaiselle puikolle tietenkin.

Kukka meni jotakuinkin näin:
kiersin langan sormen ympärille ja
virkkasin siihen 10ks. Suljin renkaaksi piilosilmukalla.
*1 ks seuraavaan silmukkaan, samaan silmukkaan vielä 2 pylvästä
ja 1 ks, suraavaan silmukkaan 1ps*, tämä vielä 3 kertaa.
Lanka läpi viimeisestä silmukasta,
saksilla poikki kera pitkän hännän ja
sillä sitten ommellaan paksulla neulalla kämmenselkään kiinni.

Kyllä nyt pysyvät kädet lämpöisinä

Sukkavimma

Eräänä syksyisenä päivänä Esikoistypy haikaili pitkien villasukkien perään.
Ongelmana oli äiti, joka inhoaa sukkien neulomista.
Mitäpä sitä ei lastensa hyväksi tekisi,
joten tartuin uusiin, kirjaviin KnitPicksin 3,5mm sukkapuikkoihin ja
kaivoin lankavarastoistani Seiskaveikan valmiiksi raidoitettua lankaa.
Ohje sukkiin löytyi Novitan Kevät 2011 lehdestä,
neulotut naisen polvisukat.
Helppoa, vaivatonta ja jopa miellyttävää tikuttelua.
Ei kyllästyttänyt edes sen toisen sukan tekeminen!
Pari pitkää koulutusta töissä, mukavia tv-ohjelmia kotosalla
ja nyt sukat ovat jo kovassa käytössä.
Tulos miellyttää meitä molempia!

Ja minä mietin jo seuraavia sukkia,
saatan tehdä itselleni saman lehden neulotut joogasukat.

Kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydällä ...

Työpaikkani Ihanien ja Taitavien Naisten innoittamina meillä
askarreltiin ihan arki-iltana!
Keräsin kuistilta sinne kertyneitä kiviä,
etsin liimaa, silmiä ja nahkaa.
Ihan pieni hetki äherrystä ja
hiiret hyppäsivät pöydälle.
Iiik!

Nyt on muuten taas se aika, joilloin oikeat hiirulaiset
yrittävät vallata talomme ...
kun muutimme omakotitaloon reilu seitsemän vuotta sitten,
kaikki varoittivat lehtien haravoinnista ja lumenluonnista.
Mutta kukaan ei kertonut näistä ylimääräisistä eläimistä,
joiden kanssa täytyisi löytää sopu ...
hiirulaiset, muurahaiset, hämähäkit ...
yöks!

Ja valitettavasti kissa pysyy poissa jatkossakin,
olenhan noille sulo-otyksille harmillisesti allerginen.

Valokranssi

Ensimmäisessä Martta-illassani
(kyllä, miten yllättävää, olen Martta ja kovin ylpeä siitä!)
törmäsin jännittävään neuleeseen.
Paksuilla pyöröpuikoilla (10mm) neulottiin suljettuna oikein-neuleena ohutta paperinarua.
Tätä 50cm ja sitten päättely löysästi.
Askartelukaupasta 25cm halkaisijaltaan oleva metallirengas,
jonka ympärille tuubi rullataan.
Hieman ennen loppua väliin rullataan pienet ledivalot ja
kas,
tuloksena on hurmaava valokranssi!
Meillä tämä valaisee uutta makuuhuonettamme.

Ainoa ongelma on kuvaaminen ...
millä ihmeellä valmiista kranssista saa kunnon kuvan?!
Syksyn ankeaa valoa ja vanha (=huono?!) kamera ... argh!
Pimeällä otetussa kuvassa apuvälineet olivat tosi ammattimaiset:
tuoli, kolme 5kg:n hunajaämpäriä päällekäin, miehen evässalkku, tyttöjen pinnilaatikko
sekä minijalusta kameran alla ...
ei nyt ihan surkea kuva,
vai mitä sanot?

Elokuun viimeinen : Kusudama-kukka

Keskiviikkona, illalla klo 22.05.
"Mitä Rouva tekee?"
"Kukkaa."
"Ahaa!"
Sama ilta, kymmenen minuuttia myöhemmin.
"Katso, Esikoistypymme aina sanoo ettei äiti osaa tehdä origameja,
etten saa valmiiksi edes helppoa kalaa.
Tein sitten tällaisen japanilaisen kukan."
"No aika hieno!"
Niin minustakin.
Löysin SikSakSis-blogista kuvan.
Ohje löytyy Foldin Trees-sivuilta täältä.
Jatkoa seuraa joskus syyskuussa ...

Pieni keltainen pupu

Piipahdin eräänä kesäisenä päivänä Lankamaailman Nordian Oulunkylän myymälässä.
Se on kyllä aikamoinen paratiisi,
tosin itselleni siellä aina tuntuu käyvän hassusti.
Ei,
en tee konkurssia siellä,
enkä onnistu kantamaan kiloittain niitä jumalaisia lankoja sieltä ulos.
Päinvastoin.
En yleensä osta sieltä juuri mitään!
Tämäkään kerta ei tehnyt poikkeusta.
Typyjen toivomuksesta ostin vain ohjevihkosen pieniin amigurumi eläimiin ja iloisen värisiä minikeriä puuvillalankaa.

Ensimmäinen eläin on nyt valmiina ja
seuraavakin on jo tulossa.
Ovat nämä kyllä aikamoisen ihania ja
mahdottoman helppoja ja mukavia tehdä!

Tiskirättejä - uusin kujein!

Mistä näitä tiskirättejä oikein sataa tänne Kujeisiin?!
No, yhdeltä rättiväsyneeltä,
joka juuri ja juuri jaksaa satunnaisesti istahtaa telkun ääreen
ja silloin kaipaus aivottomaan käsityöhön on suuri.
Käytin kaikki vanhat Novitan Bambut ja Kiertin tiskirättilangat loppuun
(ja tilasin lisää uusiakin, mm. tuon herkullisen pinkin!)
ja opettelin uuden tekniikankin samalla.
Esikoistypyni pyysi omalle Zhu Zhu Petsilleen (pieni, liikkuva ja oudosti ääntelevä leluhamsteri!)
nukkumapaikan alustaa.
Alustan piti olla pyöreä, jolloin joudun hänelle tunnustamaan etten osaa virkata pyöreää.
Nokkela neitoni totesi vain: "Äiti, opettele se sitten!",
joten otin kirjan ja opettelin.
Ja helppoa se kyllä on.
Niinpä Anoppi sai omat rättinsä,
samoin ihana Fredrika-ystäväni,
jolle lähtivät Graft It Forward 2011-haasteessa lupaamani itsetehdyt yllätykset siis pinkkien tiskirättien muodossa!
Ja pari jää vielä varalle,
vaikka tuliasviemisiksi.

Valmis!

Tämä valmistui jo aikoja sitten,
joku vain on viennyt aikaani,
(ehkäpä kuuluisa Aikavaras?!),
enkä ole peittoa tänne ehtinyt laittaa näytille.
Pääteltävää oli aika paljon,
kuten kuvasta näkyy.
Mutta tässä se nyt on,
minun osuuteni maailman suurimpaan tilkkupeittoon!
Ihanaa näpräämistä ...
joka jatkuu, sillä
Ystäväni E ehdotti yhteispeiton tekemistä ja
minulla on jo valmiina kuusi tilkkua!
Koukuttavaa!

Maailman suurin tilkkupeitto

Tai ainakin murto-osa sitä on nyt valmiina.
Jämälankakorini tosin pieneni senkin vain murto-osan,
joten saattaa olla että koukkuan vielä toisenkin mokoman mukaan.
Langat pääosin Seitsemää veljestä, joku pieni nöttönen on Nallea.
Nelosen bambukoukulla tein,
kotisohvalla ja jopa bussissa.
Niin ja erään lauantaisen Earth hourin aikaan valaistu koukku oli pop!
Tosi mukavaa ja sujuvaa tekemistä.
Päättelyäkin oli ...
kuva puhukoon puolestaan.

Koruja Korukahvilasta

Ystäväni Fredrikan kannustuksesta ja pyynnöstä
esittelen muutaman lauantaina valmistuneen korun.
Ylimmäisenä ystäväni E:n mallista suoraan kopioitu
rannekoru ja siihen sopivat korvakorut.
Vihreitä pienehköjä puuhelmiä ja vielä pienempiä hopeoituja helmiä
muistivaijeriin pujoteltuna.
Päissä on sellaiset hassut pienet hopeoidut "killuttimet".
Alla jo aikaisemmin tekemäni ametistikaulakoru,
pieniä hopeahelmiä, lukko s-lukko Sinellistä.
Korukahvilassa tein siihen riipuksen intialaisesta lasihelmestä ja
hopeoidusta 0,8mm kuparilangasta.
Kiinnitys papukaijalukolla.
Korvikset ametistia ja hopeaa,
ne myös aiemmin tehdyt.
Uusien korujen myötä kasvaa niiden säilytysongelma
-miten ne saisi kauniisti esille ja säilöön?
Onko hyviä ideoita?

Aina oikein-huivi

Viron villa odotti tekijäänsä laatikossa aika kauan.
Oikeastaan haaveena oli Revontuli-huivi,
mutta kärsivällisyys ei riittänyt.
Sitten löysin Tiinan blogista mukavan ohjeen tähän huiviin,
ja siitä se sitten lähti.
Helppo malli,
mukavaa kokous- ja tv:n katselu-tikuttelua.
Pyöröpuikot 4mm ja
lanka tosiaan liukuvärjättyä Vironvillaa,
tilasin sen aikoinaan Tinttamarellista.
Ihana karhea, hieman lampaan hajuinen lanka.
Valmiin huivin uitin Fairy-vedessä ja
kuivatin tasona pyyhkeen päällä olohuoneen lattialla.
Pehmeni huivi kylvystä hieman.
Ihana, kaunis ja lämmin huivi.
Solki on Vihdin kirkonkylän Käpykylästä,
jonkun paikkallisen sepän tekemä.
Olen tyytyväinen!

Kauluri putkahti uunista ulos!

Valmis!
Eikä totisesti mennyt kauan,
Lankana se Novitan Softy kolmessa eri värissä,
nuorempi Typy sai ihan itse valita ne kaupan hyllystä.
Puikot ne 8mm pyöröt,
ohje se Suuri Käsityö-lehti 2/2010.
Ohuen pyörökuminauhan laitoin yläreunaan,
on nimittäin aika ohut ja pehmeä lanka, sanoisinkos jopa hiemna "plörö".
(Puikkosuositus vyötteessä 7-8mm)
Käytössä on kauluri ollut jo tämän viikon;
eskarin tädit huokailivat ja ihastelivat.
Kyllä kelpaa!

(Ja huomaattehan, että mallityttöni Camilla ei joudu pakkaseen poseeraamaan,
vaan saa istua sisällä sohvalla!)

Seuraava tilaus on jo sisällä ...
Mies nimittäin teki tilauksen hatusta ...
hmmm ... jännittävää!!

Kauluri Typylle

Vanhempi typyni ihastui kovasti kauluriini.
Siihen vihreän ja isoon.
Tai oikeastaan hän ihastui ystäväni E:n tekemään punaiseen.
Niinpä kaivoin langanjämiä ja puikot
ja tikuttelin eräässä pitkähkössä työpalaverissa menneellä viikolla
hänelle sellaisen.
Puikot 8mm pyöröt,
lankoina Novitan Jamboa, Crystalia ja kahta eri väriä Tempoa.
Tuli aika henu!
Typy tykkää!
Ja nyt puikoilla on kolmas kauluri,
tällä kertaa Novitan Softy-langasta,
samalla ohjeella.
Ja tietenkin nuoremmalle typylle!

Englannin lakritsia!

Ystäväni Fredrika ihasteli yhtä huiveistani,
sitä, joka kiepsautetaan kaulaan parille kierrokselle.
Sellainen kuulemma on kaikilla ja hän ei vaan millään löydä omaansa.
Ei mistään kaupasta, vaikka etsitty kuulemma on.
No hei, minähän sen tietenkin teen, huudahdin.
Viitsisitkö?
Tietenkin!
Etsin oikeaa mallia ja oikeaa lankaa.
Suuri Käsityö 1/2011 tulla tupsahti ja sieltä se löytyi.
Minna Cheung (pipojen tekijä) suunnitteli kaulurin lehden lukijoille.
Lankana SandnesGarnin Lanett superwash, väreinä musta ja pinkki.
Suljettuna neuleena helmineuletta, kaksinkertaisella langalla,
puikot 10mm pyöröt.
Ensin tein molemmilla väreillä samanaikaisesti,
mutta ... tulos oli sangen sekava ja muistutti jotain epämääräistä.
Ja niin hieman purkamishommia,
sitten selkeät, leveät raidat ja
hups!
Siitähän tuli valtavan iso englanninlaku!
Itse en ole hirveän vakuuttunut,
mutta katsotaan mitä Fredrika sanoo.
Ja aina voi etsiä sitä täydellistä liukuvärjättyä pinkkimustaa lankaa
ja tehdä toisen.
Huiveja ei koskaan voi naisella olla liikaa, eihän?!

Lämmikettä Kälylle

Tässä se toinen
iso salomonin solmu huivi
Novitan Temposta, koukkuna bambuinen 7mm.
Lähtee lämmittelemään Kälyn hartioita ja mieltä,
tänään juhlittavan syntymäpäivän kunniaksi.

Muutoin käsityörintamalla on ollut kovin hiljaista,
katala flunssa korvatulehduksen kera vei hetkeksi kaiken tikuttelun ilon,
apua!
Tahdon sen heti takaisin,
saa palauttaa erään harmaan sohvan nurkkaan,
onnellinen omistaja noutaa sieltä.
Pieni löytöpalkkio!

Hartioiden lämmikettä töihin

Puhelinkeskustelu joulukuulta:
"Täällä nyt olisi sopivan väristä lankaa siihen huiviin,
paljonko otan?"
"No katso siitä vyötteestä puikkojen koko."
"??"
"No siinä on ristikkäin puikot/koukut, ihan kuva niistä."
"Ahaa, 7-8."
"Ok, ota sitten vaikka neljä kerää"
"Joo, mitä tämä tarkoittaa tämä muistakaa valita saman värjäyserän langat?"
"Älä siitä huoli, asia on ihan kunnossa, ota vaan ne neljä."

Keskustelu jatkui myöhemmin työpaikalla:
"Millaisen hartiahuivin haluat niistä langoista?"
"No sellaisen ison, johon voi kietoutua."
"Niin mutta haluatko neulotun vai virkatun?"
"?? - ehkä sellaisen missä on lenkkejä, verkkomaisen .."
"Just ... just ... no haluatko hapsuja?"
"Ei, en ehkä halua hapsuja."
"Selvä, minä mietin ... "

Ja niin tein Novitan Syksyn 2007 lehden ohjeilla ison huivin,
salomonin solmuja.
Lanka Novitan Tempo (n. 350g),
väri fuksia, koukku 7mm bambu.

Ihana, helppo ja koukuttava malli tehdä.
Toivon, että ihana esimieheni (ja ystäväni) M tykkää tästä!
Tiedän jo kuka saa seuraavaksi tällaisen ...