Burn

Viime vuoden keväällä piipahdin Dublinissa.
Reissuun oli erityinen syy, rakkaan ystävän synttärit.
Dublin oli haave, ollut jo vuosia, ja nyt haaveen toteutumiselle oli loistosauma.

Dublin lumosi täysin.
Reissu oli mahtava, ihan parhaalla reissuporukalla, mahtifiiliksissä.
Dublin poltti jäljen sydämeeni.

 

Olin etukäteen kuukkeloinnut atk:n internetistä lankakaupan (This is Knit) Dublinista ja
etsin sen ... ja ostin langan. Kaupan toiseksi kallein lanka, tietenkin.
Bongasin sen jo ovelta ja se oli menoa heti kun koskin siihen.
Uusi tuttavuus, Hedgehog Fibresin Sock Yarn, värinä Swamp.
Jumalainen, täyteläinen vihreä lanka, kuin itse Irlanti.

Hillosin ja paijasin lankaa puolitoista vuotta.
En vaan raaskinut, en millään.
En löytänyt oikeaa mallia. Eräänä päivänä kerin langan.
Aloitin ja purin. Varovasti, ettei lanka kärsi. Etsin oikeaa mallia.
Ja sitten.
Heidi Alanderin "Burn"-huivi täräytti tajunnan mäsäksi.
Huh.
Mikä langan ja mallin täydellinen liitto.
Neulomista hellällä kädellä, jokaista silmukkaa rakastaen.
Mikä lanka, voi tytöt mikä lanka!

Ja valmis huivi ... saako itkeä?!
Hiukka ehkä itkinkin kun pingotus oli valmis ja näin huivin.
It burnt my heart!

Avaruussukat

Regian "avaruuslanka" lienee kaikille aktiivineulojille tuttu,
jo vanha käsite.
Ostin aikoinaan lankaa kaksi kerää ja odottelin sopivaa mallia.
Rakas villasukka-kirjasta se sitten löytyi:
kokeilin vaihteeksi sukkien tekemistä tasona, kahdella puikolla.
Jujuna näissä sukissa on tuo alareunan raita,
sillä sukat liitetään kokonaiseksi.
Käytännössä nämä on siis ensin neulottu tasona,
sitten virkkuukoukulla on reunustettu pohja ja varren reuna ja
lopuksi virkattu-osa silmukoidaan yhteen ja virkataan pieni lenkki varren yläreunaan.
Paitsi että minä virkkasin yhteen, sillä silmukointi on .. öööh ... ärsyttävää.
Tietenkin tein sukat eri väreillä ja
ja vielä sitten tuon alasauman sillä toisen sukan värillä.
Miten niin vinksinvonksin-sukat?!

Kiva malli, helppo tehdä.
Virkkaus- ja muu yhteenkiinnitys-homma oli hiukka puuduttavaa,
lisäksi tällä tavalla ei välttämättä ihan ensimmäisellä kerralla saa täydellisesti istuvaa sukkaa ...
mutta silti ovat hauskat sukat ja
tulevat varmasti käytettyä.

Pikkupipoja Jorviin

Kevään mittaan Suomessa virkkailtiin turvalonkeroita sairaaloihin vastasyntyneille,
pienille keskosvauvoille.
Siihen hommaan en valitettavasti ehtinyt mukaan,
mutta kun Jorvin sairaalasta tuli viestiä että ne peruspipot vastasyntyneille olisivat myös kivoja,
lähdimme yhdessä meidän Marttojen kanssa haasteeseen mukaan.
Neuloimme ja virkkasimme yhdessä reilut 50 pipoa, minä taisin tehdä niistä 5.

Kivaa, nopeaa hommaa, joka kuluttaa kivasti langan loppuja.
Ja hyvä mieli, se vasta kivaa onkin.
Joissain päin pääkaupunnkia voi olla pieni ihminen,
jolla on minun tekemäni pipo pääsään. Voi rakkaus!