Kulunut vuosi on ollut hyvä.
Tavallista arkea,
mutta hyvää sellaista.
Olen päivittänyt blogia hieman alle 50 kertaa eli
tehtyjä töitä on suunnilleen saman verran.
Ei huono,
sillä rinnalle mahtuu työntekoa, kotitöitä (loputon savotta!)
harrastamista (mm. syvänveden jumppaa ja juoksua),
luettuja kaunokirjoja 40,
selattuja käsityökirjoja ainakin tuplasti edellinen.
Unohtamatta perhe-elämää, harrastuskuskauksia ...
ystäviä, parisuhteen hoitamista jne.
Elän parhaillaan ruuhkavuosissa, kyllä.
Mutta en valita,
tämä on sitä mistä haaveilin pitkään ja nyt se minulla on.
Välillä menee hermo, tulee kiukku ja itku,
mutta mitäpä siitä. Se kuuluu elämään.
Päälimmäisenä on valtava kiitollisuus:
minulla on maailman ihanin mies, mahtavat tyttäret,
mukiinmenevät sukulaiset,
paljon upeita ystäviä elämän varrelta ja
työpaikka, jossa todella viihdyn.
2013 oli hyvä vuosi!
Uusi vuosi tuo tullessaan uudet kujeet.
Aloitan työn ohessa opiskelemisen,
hankin tutkinnon, jonka puuttuminen on häirinnyt minua.
Olen kauhusta kankeana,
mutta samalla äärimmäisen innoissani.
Tästä ehkä matkan varrella lisää.
Muutoin aion opetella ottamaan parempia valokuvia,
nauraa ja hassutella tyttösteni kanssa enemmän,
halailla aviomiestä useasti ja
juoda litroittain teetä ystävien kanssa.
Lisäksi aion juosta kohti uusia tavoitteita ja
tehdä ihania käsitöitä. Ja lukea kirjoja.
Samalla aion olla suorittamatta ja
jos en jaksa tai minua ei huvita tehdä edellä mainittuja asoita,
en tee niitä.
Mutta yritän olla positiivinen ja avoin tulevalle vuodelle,
kohdata hetken ja asian kerrallaan.
Iloista ja antoisaa Uutta Vuotta 2014 sinulle,
olkoon se riittävän hyvä!
Keskeneräiset kujeet
tiistai 31. joulukuuta 2013
Heijastimia
Tänä vuonna teimme tyttöjen kanssa useamman heijastimen joulupaketteihin.
Opettajat saivat omansa,
hyvät ystävät, kummit, mummit, tädit ...
aika moneen suuntaan niitä meni.
Helppoa ja suht´ vaivatonta puuhaa,
jossa tuloksia näkyy heti.
Näin se menee:
valitse kiva piparkakkumuotti.
Täytä se huovutusvillalla siten,
että revit huopaa pieniksi paloiksi ja
asettelet sitä muottiin tasaisesti, lomittain.
Ei siis yhtä iso kasaa,
vaan sellaisia nöttösiä ristikkäin.
Ota sitten joku muovipurkki,
johon mahtuu muutama desi vettä muotin kanssa.
Tujauta käsisaippuasta muutama kunnos töräys purkkiin,
laske hanasta niin kuumaa vettä kuin sormet kestävät ja
upota muotti huopineen sekaan.
Aloita huovan sormella tökkiminen;
töki yhtä jaksoisesti kymmenisen minuuttia,
huolellisesti joka puolelta muottia,
koko hupa läpikäyden,
välillä varovasti muottia toisin päin kääntäen.
Jos tuntuu että huopa menee liian littanaksi,
lisää hieman uutta huopaa tasaisesti, tökkimisen alussa.
Kymmenen minuutin kuluttua kaada vesi pois purkista,
pidä kuitenkin huopa edelleen muotissa.
Laske purkkiin kylmää vettä,
huuhtele huopa hyvin, kaada vesi pois.
Laske sitten kuumaa vettä ja huuhtele,
kaada pois ja kaada kylmää vettä ja huuhtele taas ....
toista tätä huuhtelua n. 3 ja 3 kertaa, eri lämpöisillä vesillä siis.
Sitten kaada vesi pois ja irroita muotti varovasti.
Littaa huopaa niin että ylimääräinen vesi valuu pois,
littaa ja kuivaa vielä kunnolla talospaperin välissä.
Anna sitten kuivua seuraavaan päivään ja
liimaa tekstiililiimalla sopivaksi leikattu heijastinkangas huovan molemmille puolille.
Pujota haluttu nauha huovan yläosaan ja lisää halutessasi helmiä
sekä hakaneula.
Ja niin heijastin on valmis!
Ilahduta ystävää tai itseäsi!
Ja kuvia ...
niitä ei sitten ole yhtään ):
tai on yllä oleva,
tosin sen huopa on huovutettu neulalla,
mutta idea välittynee kuitenkin.
Kannattaa kokeilla,
on julmetun kivaa ja äärimmäisen koukuttavaa!
Opettajat saivat omansa,
hyvät ystävät, kummit, mummit, tädit ...
aika moneen suuntaan niitä meni.
Helppoa ja suht´ vaivatonta puuhaa,
jossa tuloksia näkyy heti.
Näin se menee:
valitse kiva piparkakkumuotti.
Täytä se huovutusvillalla siten,
että revit huopaa pieniksi paloiksi ja
asettelet sitä muottiin tasaisesti, lomittain.
Ei siis yhtä iso kasaa,
vaan sellaisia nöttösiä ristikkäin.
Ota sitten joku muovipurkki,
johon mahtuu muutama desi vettä muotin kanssa.
Tujauta käsisaippuasta muutama kunnos töräys purkkiin,
laske hanasta niin kuumaa vettä kuin sormet kestävät ja
upota muotti huopineen sekaan.
Aloita huovan sormella tökkiminen;
töki yhtä jaksoisesti kymmenisen minuuttia,
huolellisesti joka puolelta muottia,
koko hupa läpikäyden,
välillä varovasti muottia toisin päin kääntäen.
Jos tuntuu että huopa menee liian littanaksi,
lisää hieman uutta huopaa tasaisesti, tökkimisen alussa.
Kymmenen minuutin kuluttua kaada vesi pois purkista,
pidä kuitenkin huopa edelleen muotissa.
Laske purkkiin kylmää vettä,
huuhtele huopa hyvin, kaada vesi pois.
Laske sitten kuumaa vettä ja huuhtele,
kaada pois ja kaada kylmää vettä ja huuhtele taas ....
toista tätä huuhtelua n. 3 ja 3 kertaa, eri lämpöisillä vesillä siis.
Sitten kaada vesi pois ja irroita muotti varovasti.
Littaa huopaa niin että ylimääräinen vesi valuu pois,
littaa ja kuivaa vielä kunnolla talospaperin välissä.
Anna sitten kuivua seuraavaan päivään ja
liimaa tekstiililiimalla sopivaksi leikattu heijastinkangas huovan molemmille puolille.
Pujota haluttu nauha huovan yläosaan ja lisää halutessasi helmiä
sekä hakaneula.
Ja niin heijastin on valmis!
Ilahduta ystävää tai itseäsi!
Ja kuvia ...
niitä ei sitten ole yhtään ):
tai on yllä oleva,
tosin sen huopa on huovutettu neulalla,
mutta idea välittynee kuitenkin.
Kannattaa kokeilla,
on julmetun kivaa ja äärimmäisen koukuttavaa!
torstai 12. joulukuuta 2013
Saapassukat nro 2
Edelliset saapassukat päätyivätkin unisukiksi.
Piti tehdä uudet ja napakammat.
Langan ostin Pienestä lankakaupasta,
löytyy kirkonkylältä, Vihdin Matkailupalvelun yhteydestä.
Hävitin vyötteen,
joten muistelisin tämän olevan jotakin Schachenmayrin lankaa,
perussettiä, 75 villaa ja 25 keinokuitua.
Neuloin Knit Pron 3,5mm Cubikseilla,
joutuisaa ja sujuvaa neulomista.
12 s. puikolla, vahvistettu kantapää ja
sädekavennus.
Istuu kuin hansikas ja
sopii loistavasti talvisaappaan sisälle.
Näillä mennään tämä talvi!
tiistai 10. joulukuuta 2013
Kranssit
Työpaikallani järjestimme havukranssi-illan.
Pääsin pitkän kinuamisen jälkeen mukaan,
keittiöorjaksi hauskalle J:lle,
sillä ekakertalaisen on aika hankala opettaa miten niitä havukransseja tehdään.
Vaan nytpä tiedän:
ensin tehdän pitkät pajunvitsat notkeiksi kevyesti taivuttelemalla.
Sitten vitsasta kieputetaan ja väännetään halutun kokoinen rengas.
Varovasti vielä vitsa tai pari lisää kieputtamalla vahvistamaan rengasta.
Halutut havut pätkitään toivotun mittasiksi pätkiksi.
Otetaan pari kolme pätkittyä havunoksaa,
asetellaan ne päällekkäin ja kiinnitetään pajukehikkoon napakasti taipuisalla rautalangalla,
vaikkapa sellaisella kukkakauppiaitten käyttämällä vihreällä.
Sitten seuraava nippu asetellaan hieman vinottain edelliseen nähden,
("Kukon askelin", sanoi J),
seuraava taas eri suuntaan.
Näin jatketaan kunnes kehikko on halutun tuuhea ja täynnä.
Lopuksi nurjalle puolelle väännetään rautalangasta napakka ripustuslenkki.
Sitten vain kivaa nauhaa ja sopivia koristeita valitsemaan
ja kiinnittämään ...
ja ripustuslenkkiä testaamaan:
Olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen!
Ilahduttaa ulko-ovemme vieressä sisälletulijaa
- ja tekijää, joka ikinen päivä!
Toinen kranssi on muodoltaan sydän.
Materiaali on hieman kovempaa ja haastavampaa muotoilla,
nimittäin ruostumatonta harjaterästä!
Mieheni tässä taannoin tuli töistä kotiin ja
ojansi minulle sydämen.
Väänsi sitten viestin rautalankaakin jykevämmästä materiaalista.
Aika liikuttavaa ...
oli ajatellut että ehkä siihen valot haluaisin.
Loistava idea,
piipahdin valokaupoilla ja
tuotos koristaa nyt olohuoneemme ikkunaa.
Minä rakastan sitä
- Miestä ja sydänkranssia!
Pääsin pitkän kinuamisen jälkeen mukaan,
keittiöorjaksi hauskalle J:lle,
sillä ekakertalaisen on aika hankala opettaa miten niitä havukransseja tehdään.
Vaan nytpä tiedän:
ensin tehdän pitkät pajunvitsat notkeiksi kevyesti taivuttelemalla.
Sitten vitsasta kieputetaan ja väännetään halutun kokoinen rengas.
Varovasti vielä vitsa tai pari lisää kieputtamalla vahvistamaan rengasta.
Halutut havut pätkitään toivotun mittasiksi pätkiksi.
Otetaan pari kolme pätkittyä havunoksaa,
asetellaan ne päällekkäin ja kiinnitetään pajukehikkoon napakasti taipuisalla rautalangalla,
vaikkapa sellaisella kukkakauppiaitten käyttämällä vihreällä.
Sitten seuraava nippu asetellaan hieman vinottain edelliseen nähden,
("Kukon askelin", sanoi J),
seuraava taas eri suuntaan.
Näin jatketaan kunnes kehikko on halutun tuuhea ja täynnä.
Lopuksi nurjalle puolelle väännetään rautalangasta napakka ripustuslenkki.
Sitten vain kivaa nauhaa ja sopivia koristeita valitsemaan
ja kiinnittämään ...
ja ripustuslenkkiä testaamaan:
Olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen!
Ilahduttaa ulko-ovemme vieressä sisälletulijaa
- ja tekijää, joka ikinen päivä!
Toinen kranssi on muodoltaan sydän.
Materiaali on hieman kovempaa ja haastavampaa muotoilla,
nimittäin ruostumatonta harjaterästä!
Mieheni tässä taannoin tuli töistä kotiin ja
ojansi minulle sydämen.
Väänsi sitten viestin rautalankaakin jykevämmästä materiaalista.
Aika liikuttavaa ...
oli ajatellut että ehkä siihen valot haluaisin.
Loistava idea,
piipahdin valokaupoilla ja
tuotos koristaa nyt olohuoneemme ikkunaa.
Minä rakastan sitä
- Miestä ja sydänkranssia!
Kauluri
Kätköistä löytyi Novitan paksua Rustika-lankaa.
Sellaista,
joka suorastaan huutaa pääsyä kauluriksi, tuubihuiviksi.
Ohje (maailman helpoin!) löytyi Novitan syksy 2013 lehdestä.
132 silmukkaa 7mm pyöröpuikolla,
suljettuna neuleena 3 kerrosta oikeaa, sitten yksi nurin.
Taas kolme oikeaa kerrosta ja taas yksi kerros nurin.
Tätä haluttu korkeus,
ohjeessa muistaakseni 30cm,
minä taisin tehdä vajaa 20 cm.
Sitten päättely löysästi,
langan päät nurjalla piiloon ja
valmista tuli.
Sopii kaikille neulojille, aloittelijoillekin.
Tehosteeksi voi muuten sen nurjan kerroksen tehdä halutessaan eri värillä.
Huivi ei sitten jäännytkään muuten itselle,
vaan meni Nuoremmalle typylle.
Sellaista,
joka suorastaan huutaa pääsyä kauluriksi, tuubihuiviksi.
Ohje (maailman helpoin!) löytyi Novitan syksy 2013 lehdestä.
132 silmukkaa 7mm pyöröpuikolla,
suljettuna neuleena 3 kerrosta oikeaa, sitten yksi nurin.
Taas kolme oikeaa kerrosta ja taas yksi kerros nurin.
Tätä haluttu korkeus,
ohjeessa muistaakseni 30cm,
minä taisin tehdä vajaa 20 cm.
Sitten päättely löysästi,
langan päät nurjalla piiloon ja
valmista tuli.
Sopii kaikille neulojille, aloittelijoillekin.
Tehosteeksi voi muuten sen nurjan kerroksen tehdä halutessaan eri värillä.
Huivi ei sitten jäännytkään muuten itselle,
vaan meni Nuoremmalle typylle.
perjantai 22. marraskuuta 2013
Beanie
Tein sitten minäkin itselleni tuo kuuluisan Beanien eli
ihastuttavan Kalastajan vaimon ohjeistaman pipon.
Langan ostin Karnaluksin reissulla,
puikkoina oli 60cm bambu-pyöröt.
Helppo ohje, helppo malli.
Yllättävän napakka piposta tuli,
itse asiassa enemmän sellainen "munapääpipo" kuin sellainen lötkö.
Ehkäpä pienemmät puikot ja mahdollisesti tiukempi käsiala
ovat siihen syynä,
mutta en ole kovin huolissani.
Pipo tosiaan tuntuu siltä että se venyy aivan passeliksi käytössä,
siitä Kalastajan vaimo varoittelikin ohjeessa.
Laitoin omaan pipooni sellaisen heijastinkukkasen piristykseksi,
kaipasin eteen jotain lisuketta.
Kiva pipo,
olen sitä jo käyttänytkin.
Eikä kutita yhtään.
Niin ja lanka, Rowanin Angora Haze on aivan jumalainen ...
mietin kuumeisesti mitä siitä tekisin,
jos raaskisin sitä ostaa johonkin isompaan työhön!
ihastuttavan Kalastajan vaimon ohjeistaman pipon.
Langan ostin Karnaluksin reissulla,
puikkoina oli 60cm bambu-pyöröt.
Helppo ohje, helppo malli.
Yllättävän napakka piposta tuli,
itse asiassa enemmän sellainen "munapääpipo" kuin sellainen lötkö.
Ehkäpä pienemmät puikot ja mahdollisesti tiukempi käsiala
ovat siihen syynä,
mutta en ole kovin huolissani.
Pipo tosiaan tuntuu siltä että se venyy aivan passeliksi käytössä,
siitä Kalastajan vaimo varoittelikin ohjeessa.
Laitoin omaan pipooni sellaisen heijastinkukkasen piristykseksi,
kaipasin eteen jotain lisuketta.
Kiva pipo,
olen sitä jo käyttänytkin.
Eikä kutita yhtään.
Niin ja lanka, Rowanin Angora Haze on aivan jumalainen ...
mietin kuumeisesti mitä siitä tekisin,
jos raaskisin sitä ostaa johonkin isompaan työhön!
torstai 21. marraskuuta 2013
Ranteenlämmittimiä
Tein hiljattain kahdet ranteenlämmittimet.
Toiset rakkaalle Saara-ystävälle synttärilahjaksi,
kipeää, kylmettyvää kättä lämmittämään.
Ovat jo olleet käytössä,
kovasti tykättyinä ja arvostettuina.
Se on kyllä ihan parasta se!
Toiset tein kiitokseksi ihanalle ja valovoimaiselle
opettajalleni Miina Savolaiselle.
Sain viime viikolla päätökseen vuoden mittaisen
Voimauttava valokuvaus työyhteisön kehittämisessä - opinnot.
Opiskelu oli antoisaa;
meillä oli siis erinomainen opettaja,
ihastuttava ja voimauttava opiskeluporukka ja
valtavan antoisia projekteja liittyen aiheeseen.
Osa niistä toteutettiin itsekseen,
osa perhenjäsenten kanssa ja osa työyhteisössä.
Huikaisevan hieno prosessi koko koulutus oli;
paljon jäi vielä sulateltavaksi.
Ja vaikkapa toteutettavaksi!
Mikäli kiinnostuit aiheesta,
voit lukea lisää täältä voimauttavan valokuvauksen sivuilta.
Malli oli molemmissa lämmittimissä oma,
löytyy täältä.
Lankana ihana Alpaka,
puikot KnitPron Cubiks.
Ja arvatkaapas mitä?
Kuvia en sitten valmiista ranteenlämmittimistä ottanut,
hups!
Toiset rakkaalle Saara-ystävälle synttärilahjaksi,
kipeää, kylmettyvää kättä lämmittämään.
Ovat jo olleet käytössä,
kovasti tykättyinä ja arvostettuina.
Se on kyllä ihan parasta se!
opettajalleni Miina Savolaiselle.
Sain viime viikolla päätökseen vuoden mittaisen
Voimauttava valokuvaus työyhteisön kehittämisessä - opinnot.
Opiskelu oli antoisaa;
meillä oli siis erinomainen opettaja,
ihastuttava ja voimauttava opiskeluporukka ja
valtavan antoisia projekteja liittyen aiheeseen.
Osa niistä toteutettiin itsekseen,
osa perhenjäsenten kanssa ja osa työyhteisössä.
Huikaisevan hieno prosessi koko koulutus oli;
paljon jäi vielä sulateltavaksi.
Ja vaikkapa toteutettavaksi!
Mikäli kiinnostuit aiheesta,
voit lukea lisää täältä voimauttavan valokuvauksen sivuilta.
Malli oli molemmissa lämmittimissä oma,
löytyy täältä.
Lankana ihana Alpaka,
puikot KnitPron Cubiks.
Ja arvatkaapas mitä?
Kuvia en sitten valmiista ranteenlämmittimistä ottanut,
hups!
maanantai 18. marraskuuta 2013
Saapassukat
Viime talvena tein rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tutkimusta:
pidin jaloissani ainoastaan villasukkia,
jätin siis pois perinteisen nilkkasukan sieltä välistä.
Olen toivoton ja onneton varpaideni kanssa,
varsinkin kylmän aikaan,
ne ovat aina ihan kohmeessa.
Vaan eivätpä olleet enää,
villasukka paljaassa jalassa on oiva ja tehokas lämmittäjä.
Toki lenkille, sellaiseen reippaampaan menoon
vaihdoin jalkaan villapohjaisen urheilusukan.
Mutta muuten menin kovatkin pakkaset pelkällä villasukalla.
Nyt agendana oli siis tehdä itselle luhyt, hyvä sukka saappaisiin.
Ostin Tallinnasta sukkalangaksi Regian Iglu Coloria,
puikot Knit Pro Cubics 3,5mm.
Varressa 13 s. per puikko,
kunnes ennen kantapäätä kavensin joka puikolta pois yhden silmukan.
Niillä normaalisti loppuun,
kärjessä sädekavennus.
Kiva lanka neuloa, tosin meni melko helposti säikeikseksi.
Mielenkiinnolla odotan kestävyyttä ja
pesukoneessa pesun sietoa.
Raidoitus on mielestäni hauska,
harmaassakin on useita eri sävyjä.
Näissä varmasti viihdyn!
pidin jaloissani ainoastaan villasukkia,
jätin siis pois perinteisen nilkkasukan sieltä välistä.
Olen toivoton ja onneton varpaideni kanssa,
varsinkin kylmän aikaan,
ne ovat aina ihan kohmeessa.
Vaan eivätpä olleet enää,
villasukka paljaassa jalassa on oiva ja tehokas lämmittäjä.
Toki lenkille, sellaiseen reippaampaan menoon
vaihdoin jalkaan villapohjaisen urheilusukan.
Mutta muuten menin kovatkin pakkaset pelkällä villasukalla.
Nyt agendana oli siis tehdä itselle luhyt, hyvä sukka saappaisiin.
Ostin Tallinnasta sukkalangaksi Regian Iglu Coloria,
puikot Knit Pro Cubics 3,5mm.
Varressa 13 s. per puikko,
kunnes ennen kantapäätä kavensin joka puikolta pois yhden silmukan.
Niillä normaalisti loppuun,
kärjessä sädekavennus.
Kiva lanka neuloa, tosin meni melko helposti säikeikseksi.
Mielenkiinnolla odotan kestävyyttä ja
pesukoneessa pesun sietoa.
Raidoitus on mielestäni hauska,
harmaassakin on useita eri sävyjä.
Näissä varmasti viihdyn!
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
Vinyylit
Työpaikallani oli perjantaina ihana kollega keksinyt hauskan tavan kierrättää vinyylejä:
niitä oli laitettu seinälle esiintymislavaa kiertämään.
Halpaa ja helppoa ja ihan vinkeän näköistä.
Mieleeni juolahti sitten vinyyleistä "sulatetut" kulhot ja
päädyin etsimään ohjetta niiden tekemiseen ihan siltä istumalta.
Sain mukaani pari vanhaa levyä kokeiltavaksi.
Eilen aamulla oli kollega jo ehtinyt ennen minua ja
laittoi hauskoja kuvia fb:hen.
Oli pakko itsekin testata ...
muutama yritys ja uudelleen sulatus
(100 astetta uunissa n. 10 minuuttia)
ja löytyihän lopulta se haluttu muoto sieltä,
ainakin melkein.
Nopea saa olla ja ylösalaisin muotoilu on mielestäni helpointa,
hanskatkin auttavat kummasti.
Kivat karkkikipot tai vaikka avainten säilytyskulhot.
lauantai 26. lokakuuta 2013
Ellan kauluri
Tein nuoremalle Typylle taannoin tuubihuivin.
Hänen Ella-ystävänsä ihastui siihen ja
on siitä lähtien pyytänyt omaa.
Ellan synttäreitä juhlitaan ensi viikolla ja
Typy ehdotti kauluria lahjaksi.
Etsin Karnaluksista viikko sitten langat,
kaivoin Novita-lehden (syksy 2013) ohjeen ja sovelsin.
Austermannin Soft Wool lanka kahdessa eri värissä,
Bambupyöröt kokoa 7mm.
Silmukoita suljettuna neuleena 132,
kaksi kerrosta oikein vaaleammalla värillä ja
yksi kerros nurin tummemmalla värillä,
tätä n. 16cm ja päättely löysästi.
Lahja valmistui ihan muutamassa tunnissa.
Hänen Ella-ystävänsä ihastui siihen ja
on siitä lähtien pyytänyt omaa.
Ellan synttäreitä juhlitaan ensi viikolla ja
Typy ehdotti kauluria lahjaksi.
Etsin Karnaluksista viikko sitten langat,
kaivoin Novita-lehden (syksy 2013) ohjeen ja sovelsin.
Austermannin Soft Wool lanka kahdessa eri värissä,
Bambupyöröt kokoa 7mm.
Silmukoita suljettuna neuleena 132,
kaksi kerrosta oikein vaaleammalla värillä ja
yksi kerros nurin tummemmalla värillä,
tätä n. 16cm ja päättely löysästi.
Lahja valmistui ihan muutamassa tunnissa.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Keskeneräisiä osa 407
Tällä hetkellä elämässä tapahtuu.
Syksy on imaissut mukaansa ja
siitä imusta on vaikea irrottautua.
Työ on vaatinut aika paljon viime aikoina,
samoin harrastukset, omat ja lasten.
Ja arki - kodin pyörittäminen. Huh.
No, en valita, on ollut silti hyvä syksy.
Kirjoja on tuttuun tapaan kesken monta.
Siis yhtä aikaa.
Olen vuoden alusta merkinnyt ylös kaikki lukemani kaunokirjalliset kirjat ja
tilanne on samalla kertaa hyvä ja huono.
Luettuja kirjoja on 34 ja
vuoden viikoissa mennään viikossa 42.
Ei ihan ole se kirja per viikko-tahti pysynyt,
mutta onneksi on vielä monta viikkoa aikaa kiriä.
Käsityökirjoja olen selaillut läpi vähintään tuon määrän tuplana,
mutta niitä ei viitsi laskea saati ylös kirjata.
Käsitöitä on tietenkin myös menossa monta,
yhtä aikaa siis.
Tässäpä listaa:
*Kämmekkät itselle
*Konnarin sukat, selityksen nimelle saatte sitten aikanaan
*Virkatun kuution päällinen Esteristä
*Satunnaisia sakareita-tilkut
*Virkattu iso huivi
*Pieneiä virkattuja neliöitä erääseen salaiseen projektiin
*Joululahjalapaset eräille maailman ihanimmille Typyille
*Ystävälle ranteenlämmittimet kipeäitä käsiä lämmittämään
... voi hengästys,
joko saa lopettaa?!
No ei,
mukavaahan tällainen touhotus on.
Kuvassa pari nopeaa mutta sitäkin hauskempaa tuunausta;
tarvitset vain pestyn, tyhjän lasipurkkin,
sakset, paperinarua ja Washi-teippiä.
Aika helppoa ja koukuttavaa.
Valoa päiviinne!
Syksy on imaissut mukaansa ja
siitä imusta on vaikea irrottautua.
Työ on vaatinut aika paljon viime aikoina,
samoin harrastukset, omat ja lasten.
Ja arki - kodin pyörittäminen. Huh.
No, en valita, on ollut silti hyvä syksy.
Kirjoja on tuttuun tapaan kesken monta.
Siis yhtä aikaa.
Olen vuoden alusta merkinnyt ylös kaikki lukemani kaunokirjalliset kirjat ja
tilanne on samalla kertaa hyvä ja huono.
Luettuja kirjoja on 34 ja
vuoden viikoissa mennään viikossa 42.
Ei ihan ole se kirja per viikko-tahti pysynyt,
mutta onneksi on vielä monta viikkoa aikaa kiriä.
Käsityökirjoja olen selaillut läpi vähintään tuon määrän tuplana,
mutta niitä ei viitsi laskea saati ylös kirjata.
Käsitöitä on tietenkin myös menossa monta,
yhtä aikaa siis.
Tässäpä listaa:
*Kämmekkät itselle
*Konnarin sukat, selityksen nimelle saatte sitten aikanaan
*Virkatun kuution päällinen Esteristä
*Satunnaisia sakareita-tilkut
*Virkattu iso huivi
*Pieneiä virkattuja neliöitä erääseen salaiseen projektiin
*Joululahjalapaset eräille maailman ihanimmille Typyille
*Ystävälle ranteenlämmittimet kipeäitä käsiä lämmittämään
... voi hengästys,
joko saa lopettaa?!
No ei,
mukavaahan tällainen touhotus on.
Kuvassa pari nopeaa mutta sitäkin hauskempaa tuunausta;
tarvitset vain pestyn, tyhjän lasipurkkin,
sakset, paperinarua ja Washi-teippiä.
Aika helppoa ja koukuttavaa.
Valoa päiviinne!
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
Hottie - kuumavesipullon uudet vaatteet
Suora lainaus Wikipediasta:
"Hottie may also mean:
A hot water bottle used to provide warmth."
80-luvun alkupuolella Englanissa asuessani sain joululahjaksi
hauskan lumiukon,
joka paljastui perienglantilaiseksi kuumavesipulloksi.
Oiva kaveri lämmittämään kylmiä varpaita tai
poistamaan jomotusta vaikkapa kipeästä selästä.
Päällinen sellaista pehmeää tekoturkista ja
sisältä paljastuu kuminen pullo tiukalla ja tiiviillä korkilla.
Pullo täytetään kuumalla (ei kiehuvalla!) vedellä,
puetaan päällinen päälle ja lämmitellään pulloa halaillen :)
Oma lumiukkoni oli käytössä jo hieman nuhjaantunut,
joten etsiskelin ideaa uuteen päälliseen.
Kirjastoreissulla löysin kaksikin kirjaa,
joissa oli kivat ohjeet.
Valitsin helpoimman eli ohjeen Jane Brocketin kirjasta
Lempeää neulontaa -40 arjen kauneuden innoittamaan neulemallia.
Lankana tuttu Novitan Hanko farkun sinisenä,
puikot 5,5mm bambut.
Helppoa aina oikein neuletta,
lisäksi tarvitaan pari isohkoa nappia ja
parsinneula kappaleiden yhteen ompeluun.
Nopeaa tikuttelua ja
valmista tuli.
Tervetuloa kylmä syksy,
olen valmis!
"Hottie may also mean:
A hot water bottle used to provide warmth."
80-luvun alkupuolella Englanissa asuessani sain joululahjaksi
hauskan lumiukon,
joka paljastui perienglantilaiseksi kuumavesipulloksi.
Oiva kaveri lämmittämään kylmiä varpaita tai
poistamaan jomotusta vaikkapa kipeästä selästä.
Päällinen sellaista pehmeää tekoturkista ja
sisältä paljastuu kuminen pullo tiukalla ja tiiviillä korkilla.
Pullo täytetään kuumalla (ei kiehuvalla!) vedellä,
puetaan päällinen päälle ja lämmitellään pulloa halaillen :)
Oma lumiukkoni oli käytössä jo hieman nuhjaantunut,
joten etsiskelin ideaa uuteen päälliseen.
Kirjastoreissulla löysin kaksikin kirjaa,
joissa oli kivat ohjeet.
Valitsin helpoimman eli ohjeen Jane Brocketin kirjasta
Lempeää neulontaa -40 arjen kauneuden innoittamaan neulemallia.
Lankana tuttu Novitan Hanko farkun sinisenä,
puikot 5,5mm bambut.
Helppoa aina oikein neuletta,
lisäksi tarvitaan pari isohkoa nappia ja
parsinneula kappaleiden yhteen ompeluun.
Nopeaa tikuttelua ja
valmista tuli.
Tervetuloa kylmä syksy,
olen valmis!
lauantai 12. lokakuuta 2013
Tupsu-sukat part two
Tietenkin piti tehdä omat tupsu-sukat myös Esikoistypylle.
Hän valitsi langaksi Novita Nallen Taika-langan iloisen kirjavana.
Ohjeistus oli tarkka:
puolipitkät, hyvin istuvat ja tupsut tietenkin.
Ne typy teki itse.
Knit Picksin 3,25mm (taika)puikoilla tikkuttelin menemään,
aika nopeasti syntyi,
vaikkei Nalle ole lempilankani.
Ihan perussukat ilman ihmeellisyyksiä;
leveä resori alkuun, sitten varrelle pituutta sileällä neuleella ja
nilkkaa napakoittamaan vielä kunnon resori.
Varressa 14s. per puikko,
kantapään jälkeen kavensin teräosan 13 silmukkaiseksi.
Sädekavennus kärkeen.
Yksi kerä (100g) riitti juuri,
tupsuihin piti ottaa uudelta kerältä hieman.
Jälki on kivaa, sopivan kirjavaa ja iloista.
Jopa resorit ovat mielestäni hauskan väriset.
Typyt on tyytyväinen, äiti myös.
Ja taisi iskeä himo tehdä itsellekin uudet pitkät sukat ...
perjantai 11. lokakuuta 2013
Junat ja (kässä)naiset
Tasan viikko sitten perjantaina,
hyppäsin aamuvarhain rakkaan työkaverini Me:n kanssa junaan Helsingistä.
Kyseessä ei ollutkaan mikä tahansa juna,
vaan Seinäjoen käsityömessuille matkaava juna ja
vieläpä junan Kässävaunu!
Miettikää, junavaunullinen naisia matkalla messuille.
Teemana käsityöt,
koko matkan yhdessä neulomista, virkkaamista ja höpöttelyä.
Oi autuutta!
Matkan takana olivat puuhanaiset Kotilivingistä sekä
Taito Etelä-Pohjanmaasta.
Kässävaunuun myytiin lippuja,
jotka sisälsivät myös messulipun.
Minulla kävi hyvä tuuri -
voitin VIP-liput kahdelle hengelle Kotoliving blogin kautta!
Junassa käsitöissä oli opastamassa ihastuttava Anu Harkki.
Hän myös piti meille piene luennon -
innostavasti hän puhui itselleen tärkeästä viisikosta:
Minä - Intuitio - Ilo - Inspiraatio - Innovaatio.
Ajattelemisen aihetta omaan elämään,
onnekseni moni näistä asioista on omassa elämässä kunnossa!
Ei paasaavaa ja moralisoivaa puhetta,
sellaista selkeää ja ihan metkaa pohdintaa,
jota on hyvä säännöllisesti miettiä itsensä kanssa,
omasta itsestään ja elämästään.
Menomatka hujahti vauhdilla,
pipon tekemisestä voi lukea edellisestä postauksestani.
Messut itsessään olivat ihan kivat,
pienet, selkeät ja kompaktit.
Paljon ideoita omiin askarteluihin,
yllättävän vähän ostettavaa.
Ostin kauan himoitsemani Riimingan tunikan,
mutta esim. lankaa en ostanut yhtään!!
Pienet sukkapuikot vaikkapa sormien neulomiseen lähtivät myös mukaan.
Tulomatkalla junassa siis valmistui pipo ja
loppumatkan sitten teinkin tilkkuja.
Ostin junassa Anulta viehättävät, lyhyet huopapallopäiset puikot ja
aloitin Satunnainen sankari-tilkkujen tekemisen.
En ole varma päätyvätkö villatakkiin ...
ehkäpä vaikka jätti-isoon kolmiohuiviin.
Mene ja tiedä, aika näyttää.
Kiva niitä ainakin on tikutella langan lopuista.
hyppäsin aamuvarhain rakkaan työkaverini Me:n kanssa junaan Helsingistä.
Kyseessä ei ollutkaan mikä tahansa juna,
vaan Seinäjoen käsityömessuille matkaava juna ja
vieläpä junan Kässävaunu!
Miettikää, junavaunullinen naisia matkalla messuille.
Teemana käsityöt,
koko matkan yhdessä neulomista, virkkaamista ja höpöttelyä.
Oi autuutta!
Matkan takana olivat puuhanaiset Kotilivingistä sekä
Taito Etelä-Pohjanmaasta.
Kässävaunuun myytiin lippuja,
jotka sisälsivät myös messulipun.
Minulla kävi hyvä tuuri -
voitin VIP-liput kahdelle hengelle Kotoliving blogin kautta!
Junassa käsitöissä oli opastamassa ihastuttava Anu Harkki.
Hän myös piti meille piene luennon -
innostavasti hän puhui itselleen tärkeästä viisikosta:
Minä - Intuitio - Ilo - Inspiraatio - Innovaatio.
Ajattelemisen aihetta omaan elämään,
onnekseni moni näistä asioista on omassa elämässä kunnossa!
Ei paasaavaa ja moralisoivaa puhetta,
sellaista selkeää ja ihan metkaa pohdintaa,
jota on hyvä säännöllisesti miettiä itsensä kanssa,
omasta itsestään ja elämästään.
Menomatka hujahti vauhdilla,
pipon tekemisestä voi lukea edellisestä postauksestani.
Messut itsessään olivat ihan kivat,
pienet, selkeät ja kompaktit.
Paljon ideoita omiin askarteluihin,
yllättävän vähän ostettavaa.
Ostin kauan himoitsemani Riimingan tunikan,
mutta esim. lankaa en ostanut yhtään!!
Pienet sukkapuikot vaikkapa sormien neulomiseen lähtivät myös mukaan.
Tulomatkalla junassa siis valmistui pipo ja
loppumatkan sitten teinkin tilkkuja.
Ostin junassa Anulta viehättävät, lyhyet huopapallopäiset puikot ja
aloitin Satunnainen sankari-tilkkujen tekemisen.
En ole varma päätyvätkö villatakkiin ...
ehkäpä vaikka jätti-isoon kolmiohuiviin.
Mene ja tiedä, aika näyttää.
Kiva niitä ainakin on tikutella langan lopuista.
maanantai 7. lokakuuta 2013
Raide-pipo
Virkkasin itselleni pipon.
Tämä liittyi oleellisesti viime perjantain Seinäjoen messureissuun,
josta kirjoittelen enemmän piakkoin.
Raide-pipon idea on junalla matkustamisen ja käsitöiden yhdistäminen
eli helppo matkaneule junakyyttin, reissun päälle.
Messureissulla mukava Marja Taito Etelä-Pohjanmaasta myi junassa
lankapakettia ja koukkua ja
pakkohan se oli ostaa matkatekeleeksi.
Lanka Outlast-lankaa,
100% akryylia.
TeeTeen-sivuilla lankaa kuvaillaan näin:
"Langassa on Outlast™ –käsittely, joka on yksilöllisesti lämpöä säätelevä ollen kylmällä lämmin ja lämpimällä viileä. Tätä käsittelyä käytetään myös urheiluvaatteissa ja huippulaadukkaissa vuodevaatteissa. Outlast™ käsittely on alkujaan kehitelty Nasan astronauttien pukuihin."
Koukku oli Prymin 5mm.
Ohje helppo ja nopea;
menomatkalla sain pipon lähes valmiiksi.
Paluumatkalla meni hetki ja jo valmistui.
Ohje löytyy Kerinlehdestä,
joka on Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n asiakas- ja jäsenlehti.
Tervetuloa viileät säät,
olen varustautunut uudella pipolla!
Tämä liittyi oleellisesti viime perjantain Seinäjoen messureissuun,
josta kirjoittelen enemmän piakkoin.
Raide-pipon idea on junalla matkustamisen ja käsitöiden yhdistäminen
eli helppo matkaneule junakyyttin, reissun päälle.
Messureissulla mukava Marja Taito Etelä-Pohjanmaasta myi junassa
lankapakettia ja koukkua ja
pakkohan se oli ostaa matkatekeleeksi.
Lanka Outlast-lankaa,
100% akryylia.
TeeTeen-sivuilla lankaa kuvaillaan näin:
"Langassa on Outlast™ –käsittely, joka on yksilöllisesti lämpöä säätelevä ollen kylmällä lämmin ja lämpimällä viileä. Tätä käsittelyä käytetään myös urheiluvaatteissa ja huippulaadukkaissa vuodevaatteissa. Outlast™ käsittely on alkujaan kehitelty Nasan astronauttien pukuihin."
Koukku oli Prymin 5mm.
Ohje helppo ja nopea;
menomatkalla sain pipon lähes valmiiksi.
Paluumatkalla meni hetki ja jo valmistui.
Ohje löytyy Kerinlehdestä,
joka on Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n asiakas- ja jäsenlehti.
Tervetuloa viileät säät,
olen varustautunut uudella pipolla!
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Kämmekkäät
Ihana työkaverini E valitti töissä kylmiä sormiaan
pitkän tietokonetyöskentelyn jälkeen.
Riensin tietenkin apuun ja lupasin tehdä hänelle syksyn varalle kämmekkäät toimistohommiin.
Mallin olin juuri nähnyt Eilen tein-blogissa,
joten kurvasin kauppaan ja ostin kerän Nallen Taika-lankaa.
Puikot suhisemaan ja hieman muokkausta mieleiseksi
eli en tehnyt peukalokiilaa vaan ihan sen yksinkertaisen peukalon.
Valmista syntyi tosi vikkelään ja
kämmekkäät ovat jo reilun viikon lämmittäneet käsiä toreilla ja toimistossa.
Tosi palkitsevaa on neuloa jotakin ilahduttamaan toista,
olettekos huomanneet saman?
pitkän tietokonetyöskentelyn jälkeen.
Riensin tietenkin apuun ja lupasin tehdä hänelle syksyn varalle kämmekkäät toimistohommiin.
Mallin olin juuri nähnyt Eilen tein-blogissa,
joten kurvasin kauppaan ja ostin kerän Nallen Taika-lankaa.
Puikot suhisemaan ja hieman muokkausta mieleiseksi
eli en tehnyt peukalokiilaa vaan ihan sen yksinkertaisen peukalon.
Valmista syntyi tosi vikkelään ja
kämmekkäät ovat jo reilun viikon lämmittäneet käsiä toreilla ja toimistossa.
Tosi palkitsevaa on neuloa jotakin ilahduttamaan toista,
olettekos huomanneet saman?
Tupsu-sukat
Nuorempi Typy näki kesällä Hailuodossa tupsulliset villasukat.
Lupasin tehdä ne ja
niinpä kesäisellä lankakauppareissulla hän itse valitsi langat ja
piirsi minulle erilaisa vaihtoehtoja toivesukista.
Löysin hauskan, uudenlaisen sukkamallin täältä (Mieliala-sukat) ja
niin sitten yhdessä pähkäilimme lopulliset sukat.
Ajatustyön päätyttyä puikot heilumaan ja
valmista tuli helposti.
Lankana on Viking Ville, viidessä eri värissä,
sekä 3,5mm KnitPro sukkapuikot.
Varsi neulotaan aina oikein tasona (35 s.),
ommellaan yhteen päistä.
Alareunasta poimitaan 52 silmukkaa,
jaetaan neljälle puikolle ja
neulotaan yksi nurja kerros ja
sitten jatketaan sukka normaalisti loppuun.
Minä hieman muutin ohjetta ja virkkasin varren yhteen 3/4 pituudelta,
sitten jatkoin virkkaamalla reunan ympäri kiinteillä silmukoilla.
Nyt reuna kääntyy hauskasti ja
tupsutkin asettuvat kivasti siihen.
Langasta on pakko hieman rutista ...
kiva oli neuloa ja tuntui käsissä hyvältä,
mutta kuten kuvasta näkyy,
yhden illan kotisukkailun jälkeen on jo aivan nöyhtäinen. Pöh.
Typy kuitenkin rakastaa sukkiaan ja
varmasti käyttää ne talven aikana mielellään ihan loppuun asti!
Lupasin tehdä ne ja
niinpä kesäisellä lankakauppareissulla hän itse valitsi langat ja
piirsi minulle erilaisa vaihtoehtoja toivesukista.
Löysin hauskan, uudenlaisen sukkamallin täältä (Mieliala-sukat) ja
niin sitten yhdessä pähkäilimme lopulliset sukat.
Ajatustyön päätyttyä puikot heilumaan ja
valmista tuli helposti.
Lankana on Viking Ville, viidessä eri värissä,
sekä 3,5mm KnitPro sukkapuikot.
Varsi neulotaan aina oikein tasona (35 s.),
ommellaan yhteen päistä.
Alareunasta poimitaan 52 silmukkaa,
jaetaan neljälle puikolle ja
neulotaan yksi nurja kerros ja
sitten jatketaan sukka normaalisti loppuun.
Minä hieman muutin ohjetta ja virkkasin varren yhteen 3/4 pituudelta,
sitten jatkoin virkkaamalla reunan ympäri kiinteillä silmukoilla.
Nyt reuna kääntyy hauskasti ja
tupsutkin asettuvat kivasti siihen.
Langasta on pakko hieman rutista ...
kiva oli neuloa ja tuntui käsissä hyvältä,
mutta kuten kuvasta näkyy,
yhden illan kotisukkailun jälkeen on jo aivan nöyhtäinen. Pöh.
Typy kuitenkin rakastaa sukkiaan ja
varmasti käyttää ne talven aikana mielellään ihan loppuun asti!
perjantai 23. elokuuta 2013
Helmikuun tytön takki
Vihdoinkin.
Rakas projekti on saatettu kunnialla loppuun.
Huolella ja rakkaudella tehty.
Helmikuun tytön takki - February Lady Sweater -
neuletakki, joka löytyi vuosia sitten,
silloin kun ihaillen luin toisten blogeja.
Sopisi minulle niin hyvin,
olenhan itse helmikuussa syntynyt.
Ostin Elizabeth Zimmermannin kirjan,
jossa sama takki on lasten koossa.
Lopulta löysin ohjeen aikuisten koossa, englanniksi,
ja se oli sitten menoa.
Ostin Menitalta langat,
pitkän pohdinnan jälkeen päädyin Novitan Luxus Cloud-lankaan,
joka on 65% villaa ja 35% bambua.
Neuloin 4½ bambu-pyöröillä ja sukkapuikoilla.
Helppo ja hauska malli.
Ei turhia saumoja, ei ihmeellisyyksiä,
todella neulomista ilman kyyneliä Elizabethin ajatusmaailman mukaisesti!
Lanka helppoa ja soljuvaa,
puikoissa ihanasti luistavaa, ei hajoavaa.
Pehmeää sormissa.
Jumalaisen väristä,
juuri minun mieleistäni oliivinvihreää.
Kuitenkin vei aikaa saada valmiiksi.
Ehkä syynä on se, että en ole isojen neuleiden tekijä.
Tai se, että kiintyy neuleeseen,
eikä halua päästää sen tekemisestä irti.
Tiedättekö,
kuten kirja, jota rakastat:
luet hitaasti, viipyillen, samaa lausetta maistellen,
kertaat ja nautit.
Et halua sen loppuvan.
Niin taisi minulle käydä tämän kanssa.
Pitkän hilloamisen jälkeen päätin että nyt,
nyt on aika saada se valmiiksi.
On se hieno.
Olen tavattoman tyytyväinen.
Luulen että se päätyy koekäyttöön erääseen merkittävään tapahtumaan ensi viikolla.
Siihen asti aioin vain silitellä ja ihailla sitä!
Rakas projekti on saatettu kunnialla loppuun.
Huolella ja rakkaudella tehty.
Helmikuun tytön takki - February Lady Sweater -
neuletakki, joka löytyi vuosia sitten,
silloin kun ihaillen luin toisten blogeja.
Sopisi minulle niin hyvin,
olenhan itse helmikuussa syntynyt.
Ostin Elizabeth Zimmermannin kirjan,
jossa sama takki on lasten koossa.
Lopulta löysin ohjeen aikuisten koossa, englanniksi,
ja se oli sitten menoa.
Ostin Menitalta langat,
pitkän pohdinnan jälkeen päädyin Novitan Luxus Cloud-lankaan,
joka on 65% villaa ja 35% bambua.
Neuloin 4½ bambu-pyöröillä ja sukkapuikoilla.
Helppo ja hauska malli.
Ei turhia saumoja, ei ihmeellisyyksiä,
todella neulomista ilman kyyneliä Elizabethin ajatusmaailman mukaisesti!
Lanka helppoa ja soljuvaa,
puikoissa ihanasti luistavaa, ei hajoavaa.
Pehmeää sormissa.
Jumalaisen väristä,
juuri minun mieleistäni oliivinvihreää.
Kuitenkin vei aikaa saada valmiiksi.
Ehkä syynä on se, että en ole isojen neuleiden tekijä.
Tai se, että kiintyy neuleeseen,
eikä halua päästää sen tekemisestä irti.
Tiedättekö,
kuten kirja, jota rakastat:
luet hitaasti, viipyillen, samaa lausetta maistellen,
kertaat ja nautit.
Et halua sen loppuvan.
Niin taisi minulle käydä tämän kanssa.
Pitkän hilloamisen jälkeen päätin että nyt,
nyt on aika saada se valmiiksi.
On se hieno.
Olen tavattoman tyytyväinen.
Luulen että se päätyy koekäyttöön erääseen merkittävään tapahtumaan ensi viikolla.
Siihen asti aioin vain silitellä ja ihailla sitä!
perjantai 9. elokuuta 2013
Pöllöperhe
Tietenkin tässä kävi näin:
Lisää Pöllöjä putkahteli koukulta.
Koukuttavaa puuhaa,
toden totta!
Ärpäkkä vihreä on tietenkin minun laukkuuni roikkumaan,
punainen taasen meni lahjaksi Rakkaalle E:lle.
Sininen oli myös menossa lahjaksi,
mutta se jäikin meille - Esikoistypy omi sen.
Ja tietenkin sitten oli tehtävä omansa Pikkutypylle,
pinkki-lila-sävyinen.
Niin ja pöllöperheen alla pilkahtaa piharakennuksemme eli
Kuution terassin pöytä uudessa asussaan!
Viime kesänä aloitettu terassin tuolien ja pöydän tuunaus on valmis:
hioimme ne ja käsittelimme vesiohenteisella, sävytetyllä puuöljyllä.
Tuloksena todella kauniin väriset,
aivan kuin uudet kalusteet.
Ihanaa!
Lisää Pöllöjä putkahteli koukulta.
Koukuttavaa puuhaa,
toden totta!
Ärpäkkä vihreä on tietenkin minun laukkuuni roikkumaan,
punainen taasen meni lahjaksi Rakkaalle E:lle.
Sininen oli myös menossa lahjaksi,
mutta se jäikin meille - Esikoistypy omi sen.
Ja tietenkin sitten oli tehtävä omansa Pikkutypylle,
pinkki-lila-sävyinen.
Niin ja pöllöperheen alla pilkahtaa piharakennuksemme eli
Kuution terassin pöytä uudessa asussaan!
Viime kesänä aloitettu terassin tuolien ja pöydän tuunaus on valmis:
hioimme ne ja käsittelimme vesiohenteisella, sävytetyllä puuöljyllä.
Tuloksena todella kauniin väriset,
aivan kuin uudet kalusteet.
Ihanaa!
Tunnisteet:
Hassutteluja,
Kuutio,
Piha,
Valmiita 2013,
virkkaus
lauantai 27. heinäkuuta 2013
PÖLÖ
Näitä pöllösiä on pyörinyt siellä täällä,
oli tietenkin pakko kokeilla.
Alkuperäinen ohje on Bunny Mummy-blogin Jacquien,
tässä linkki siihen.
Hyvän suomenkielisen ohjeen löydät taasen täältä,
Epona-nimisen tyttösen blogista.
Koukuttavaa,
sangen koukuttavaa.
Täytyy vakavasti miettiä mihin näitä pöllösiä voisi käyttää,
ovat niin helppoja ja ihastuttavia tehdä.
Tämä on tehty SeiskaVeikan jämistä,
4mm koukulla.
Täytyy kokeilla seuraavaksi hieman ohuemmalla langalla ja
pienemmällä koukulla ...
Huhuu!!
Olen unelias Herra PÖLÖ!
oli tietenkin pakko kokeilla.
Alkuperäinen ohje on Bunny Mummy-blogin Jacquien,
tässä linkki siihen.
Hyvän suomenkielisen ohjeen löydät taasen täältä,
Epona-nimisen tyttösen blogista.
Koukuttavaa,
sangen koukuttavaa.
Täytyy vakavasti miettiä mihin näitä pöllösiä voisi käyttää,
ovat niin helppoja ja ihastuttavia tehdä.
Tämä on tehty SeiskaVeikan jämistä,
4mm koukulla.
Täytyy kokeilla seuraavaksi hieman ohuemmalla langalla ja
pienemmällä koukulla ...
Huhuu!!
Olen unelias Herra PÖLÖ!
torstai 11. heinäkuuta 2013
Luovuushaaste
Fb:ssä oli tosiaan joskus alkuvuodesta taas sellainen luovuushaaste.
Teksti kopioitiin omalle seinälle ja viidelle ekalle
komentoijalle annettiin lupaus tehdä itse jotain,
he kopiovat tekstin omalle seinälleen ja myös lupasivat tehdä jotain kommentoijille jne.
Tänään toimitin ensimmäisen tekeleeni Kirkkonummelle,
ihastuttavaan HUONEettRUM -lifestylepuotiin.
Sen yksi kolmesta pitäjästä on Vireahon Johanna, vanha tuttuni,
oikeastaan se ihminen, joka on minut opettanut koruja tekemään.
Johanna on kirjoittanut useita ihastuttavia kirjoja,
kannattaa vaikka kirjastossa kysellä.
Puoti on ihastuttava pieni puoti täynnä toinen toistaan kauniimpia asioita:
koruja, metallitöitä, tauluja, tekstiilejä, huonekaluja ...
kannattaa käydä paikan päällä ihastelemassa!
Johanna tykkäsi kovasti hänelle tekemästäni tuubihuivista.
Tein sen 6mm puikollla virkaten,
Novitan harmaasta Silmu-langasta,
jossa on vaaleanpunaisia, punaisia ja vihreitä pilkkuja.
Lisäksi vein mukanani harmaan helmineuleisen tiskirätin Hanko-langasta.
Samalla hain kotiin tilaamani iki-ihanat Tallan lehmä-hollannikkaat.
Oi mitkä ihanuudet,
kelpaa niillä kopistella syksyllä töissä!
Luovuushaasteeseen vastasi samalla myös Johanna ja
minä sain mukaani ihastuttavat korvakorut.
Pienet antiikkiavaimet ja savukvartsia ja hopeaa.
Onnentyttö!
Teksti kopioitiin omalle seinälle ja viidelle ekalle
komentoijalle annettiin lupaus tehdä itse jotain,
he kopiovat tekstin omalle seinälleen ja myös lupasivat tehdä jotain kommentoijille jne.
Tänään toimitin ensimmäisen tekeleeni Kirkkonummelle,
ihastuttavaan HUONEettRUM -lifestylepuotiin.
Sen yksi kolmesta pitäjästä on Vireahon Johanna, vanha tuttuni,
oikeastaan se ihminen, joka on minut opettanut koruja tekemään.
Johanna on kirjoittanut useita ihastuttavia kirjoja,
kannattaa vaikka kirjastossa kysellä.
Puoti on ihastuttava pieni puoti täynnä toinen toistaan kauniimpia asioita:
koruja, metallitöitä, tauluja, tekstiilejä, huonekaluja ...
kannattaa käydä paikan päällä ihastelemassa!
Johanna tykkäsi kovasti hänelle tekemästäni tuubihuivista.
Tein sen 6mm puikollla virkaten,
Novitan harmaasta Silmu-langasta,
jossa on vaaleanpunaisia, punaisia ja vihreitä pilkkuja.
Lisäksi vein mukanani harmaan helmineuleisen tiskirätin Hanko-langasta.
Samalla hain kotiin tilaamani iki-ihanat Tallan lehmä-hollannikkaat.
Oi mitkä ihanuudet,
kelpaa niillä kopistella syksyllä töissä!
Luovuushaasteeseen vastasi samalla myös Johanna ja
minä sain mukaani ihastuttavat korvakorut.
Pienet antiikkiavaimet ja savukvartsia ja hopeaa.
Onnentyttö!
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
Näpertelyä
Käsityöjumi on karmiva.
Sormet syyhyää,
mutta mikään ei innosta.
On aloitettu iah uusiakin töitä, kuten
*Haapsalun Syreeni-huivi
*Ihana petroolin värinen pellava-mohair-tunika
*Yksi Fb:n käsityöhaasteen huivi Silmu-langasta
*Isoäidin neliöitä Seiskaveikasta erääseen yllätysjuttuun
... mutta kun ei vaan huvita.
Pöh.
Eilen virkkasin tilaustyön eli
pienen pöytäliinan Sylvanian families talon perheelle keittiönpöydälle.
Se onneksi tuli valmiiksi nopeasti, heti samalla istumalla.
Tein aikaisemmin viikolla myös parit korvikset.
Pallot esikoistypylle,
sulat nuoremalle typylle.
Niin ja tein myös ompelukoneelle uuden suojapusiin.
Moni kakku päältä kaunis,
oikeasti meni ihan vinksalleen,
mutta sivuprofiili on kaunis.
Saattaa jopa olla että tyydyn tähän,
enkä ratko tätä tai tee uutta,
Mutta en vielä lupaa mitään.
Ulkona olen tehnyt hieman erilaista käsityötä,
siitä lisää lähipäivinä!
Sormet syyhyää,
mutta mikään ei innosta.
On aloitettu iah uusiakin töitä, kuten
*Haapsalun Syreeni-huivi
*Ihana petroolin värinen pellava-mohair-tunika
*Yksi Fb:n käsityöhaasteen huivi Silmu-langasta
*Isoäidin neliöitä Seiskaveikasta erääseen yllätysjuttuun
... mutta kun ei vaan huvita.
Pöh.
Eilen virkkasin tilaustyön eli
pienen pöytäliinan Sylvanian families talon perheelle keittiönpöydälle.
Se onneksi tuli valmiiksi nopeasti, heti samalla istumalla.
Tein aikaisemmin viikolla myös parit korvikset.
Pallot esikoistypylle,
sulat nuoremalle typylle.
Niin ja tein myös ompelukoneelle uuden suojapusiin.
Moni kakku päältä kaunis,
oikeasti meni ihan vinksalleen,
mutta sivuprofiili on kaunis.
Saattaa jopa olla että tyydyn tähän,
enkä ratko tätä tai tee uutta,
Mutta en vielä lupaa mitään.
Ulkona olen tehnyt hieman erilaista käsityötä,
siitä lisää lähipäivinä!
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
Kuutio
Meidän piharakennuksemme on vihdoinkin valmis.
Tarkoitus oli siis tehdä pieni pihavaja,
mutta pihalle tulikin hieno kesähuone terassin kera.
Neliömäisen muodon vuoksi ristimme sen Kuutioksi.
Mies suunnitteli ja rakensi,
minä sain sisustushommat.
Verhojen kohdalla päädyimme yksimielisesti ihanaan Jaffa-kankaaseen.
Isoin seinäpinta on lähes kokonaan ikkunaa,
joten kankaan leveys (150cm) ei yksin riittänyt.
En kuitenkaan pieneen tilaan halunnut kahta täyspitkää verhoa,
joten ompelin reunoihin levennykset keltaisesta.
Sain kangaskaupasta kaupanpäälliseksi n. 70cm kangasta,
siitä ompelin päätyseinän pikkuikkunaan verhon ja
vielä puolet tyynynpäällisestä,
toinen puoli on sitten sitä keltaista reunakangasta.
Kaverina on kaupan punainen tyyny.
Viltti on aitoa 70-lukua,
mutta se saattaa vielä muuttua punaiseksi fleece-huovaksi.
Tyttöjen yöretkiä ja löhöilyä varten hankimme taittopatjat ja
kätköistä löytyi myös ylimääräinen peili tilaa avartamaan.
Nurkassa on pieni hyllykkö radiota ja pelejä ja lukemista varten,
lattialla on farkkuinen pyöreä matto.
Löytyipä vielä vanha kellokin oikeissa väreissä ...
ja niin sisustus on lähes valmis.
Taulu nojailee toistaiseksi seinään,
sen lopullista paikkaa mietimme vielä.
Vain lamppu puuttuu,
mutta siihen on tosi kiva idea jo olemassa.
Toteutuksesta varmaankin tulee oma päivitys lähiaikoina!
Tarkoitus oli siis tehdä pieni pihavaja,
mutta pihalle tulikin hieno kesähuone terassin kera.
Neliömäisen muodon vuoksi ristimme sen Kuutioksi.
Mies suunnitteli ja rakensi,
minä sain sisustushommat.
Verhojen kohdalla päädyimme yksimielisesti ihanaan Jaffa-kankaaseen.
Isoin seinäpinta on lähes kokonaan ikkunaa,
joten kankaan leveys (150cm) ei yksin riittänyt.
En kuitenkaan pieneen tilaan halunnut kahta täyspitkää verhoa,
joten ompelin reunoihin levennykset keltaisesta.
Sain kangaskaupasta kaupanpäälliseksi n. 70cm kangasta,
siitä ompelin päätyseinän pikkuikkunaan verhon ja
vielä puolet tyynynpäällisestä,
toinen puoli on sitten sitä keltaista reunakangasta.
Kaverina on kaupan punainen tyyny.
Viltti on aitoa 70-lukua,
mutta se saattaa vielä muuttua punaiseksi fleece-huovaksi.
Tyttöjen yöretkiä ja löhöilyä varten hankimme taittopatjat ja
kätköistä löytyi myös ylimääräinen peili tilaa avartamaan.
Nurkassa on pieni hyllykkö radiota ja pelejä ja lukemista varten,
lattialla on farkkuinen pyöreä matto.
Löytyipä vielä vanha kellokin oikeissa väreissä ...
ja niin sisustus on lähes valmis.
Taulu nojailee toistaiseksi seinään,
sen lopullista paikkaa mietimme vielä.
Vain lamppu puuttuu,
mutta siihen on tosi kiva idea jo olemassa.
Toteutuksesta varmaankin tulee oma päivitys lähiaikoina!
Kesätekeleet
Takuuvarmaa, helppoa hommaa kesän rientoihin
-uimarannalle, pihalle, busssin, autoon, telkun äärelle-
ovat tiskirätit.
Niitä on helppoa "aivotonna" tikutella menemään,
puikoilla tai koukulla.
Yhden harmaan laitoin jo eteenpäin Uimastadionin reissulla,
nuoremman typyn parhaan kaverin äidille testikäyttöön.
Vaaleanpunaiset ovat menossa ihanan Fredrikan keittiöön,
siellä näkyivät vanhat olevan jo hyvin käytetyt,
joten oli aika tehdä uudet ja laittaa etanapostia menemään.
Lankana tuttu Hanko eri väreissä,
puikot bambuiset 6mm / iki-ihana surinapuinen 6mm virkkuukoukku täältä.
Räteistä voi virkata pyöreitä tai vaikka tuollaisia verkkomaisia,
neuloen helmineule tai aina oikein toimivat kivasti.
Lanka oli tarjouksessa Kodin Ykkösessä,
täytynee hakea sitä lisää,
tiskiräteillehän on aina käyttöä.
Ja minulla on vielä tekemättä kaikki Fb:ssä olleen Käsityöhaasteen lahjukset ...
apua!
Tulipahan kivaa kesähommaa siis lisää.
Näitä on mukava viedä kyläpaikkoihin myös pienenä tuliaisena.
-uimarannalle, pihalle, busssin, autoon, telkun äärelle-
ovat tiskirätit.
Niitä on helppoa "aivotonna" tikutella menemään,
puikoilla tai koukulla.
Yhden harmaan laitoin jo eteenpäin Uimastadionin reissulla,
nuoremman typyn parhaan kaverin äidille testikäyttöön.
Vaaleanpunaiset ovat menossa ihanan Fredrikan keittiöön,
siellä näkyivät vanhat olevan jo hyvin käytetyt,
joten oli aika tehdä uudet ja laittaa etanapostia menemään.
Lankana tuttu Hanko eri väreissä,
puikot bambuiset 6mm / iki-ihana surinapuinen 6mm virkkuukoukku täältä.
Räteistä voi virkata pyöreitä tai vaikka tuollaisia verkkomaisia,
neuloen helmineule tai aina oikein toimivat kivasti.
Lanka oli tarjouksessa Kodin Ykkösessä,
täytynee hakea sitä lisää,
tiskiräteillehän on aina käyttöä.
Ja minulla on vielä tekemättä kaikki Fb:ssä olleen Käsityöhaasteen lahjukset ...
apua!
Tulipahan kivaa kesähommaa siis lisää.
Näitä on mukava viedä kyläpaikkoihin myös pienenä tuliaisena.
lauantai 15. kesäkuuta 2013
Lisää kierrätystä
Sinellin sähköisessä uutiskirjeessä oli hauska tuunaus.
Vanha lasipurkki pestynä,
ilman etikettejä. Lisäksi joku kovamuovinen hahmo,
esimerkiksi eläin tai vaikkapa pääsiäismunan yllätysukkeli!
Maalaa kansi haluamasi väriseksi hyvällä akryylivärillä,
itse käytin Sinellin myymää Plus Color-askaretlumaalia.
Maalaa myös hahmo, samalla tai toisella värillä.
Anna kuivua.
Liimaa kuumaliimalla hahmo kanteen kiinni.
Anna lahjaksi, vie tuliaisiksi teellä täytettynä,
täytä namusilla tai napeilla,
säilytä sormuksia tai vanulappuja!
Vanha lasipurkki pestynä,
ilman etikettejä. Lisäksi joku kovamuovinen hahmo,
esimerkiksi eläin tai vaikkapa pääsiäismunan yllätysukkeli!
Maalaa kansi haluamasi väriseksi hyvällä akryylivärillä,
itse käytin Sinellin myymää Plus Color-askaretlumaalia.
Maalaa myös hahmo, samalla tai toisella värillä.
Anna kuivua.
Liimaa kuumaliimalla hahmo kanteen kiinni.
Anna lahjaksi, vie tuliaisiksi teellä täytettynä,
täytä namusilla tai napeilla,
säilytä sormuksia tai vanulappuja!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)