Keskeneräiset kujeet

Keskeneräiset kujeet

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Hermionen taikasauva

Nuorempi Neito on armoitettu Harry Potter-fani.
Kymppivuotiaana hän on lukenut kaikki kirjat,
nähnyt viisi elokuvaakin jo,
vaikka äitinsä yleensä on (ärsyttävän) tarkka ikärajoista.
Suuri Haave on päästä Lontooseen Potter-museoon,
tosin sitä varmaankin kannattaa odottaa jonkin aikaa,
jotta kielitaito paranee vielä hieman.

Haaveissa on myös pitkään ollut aito Hermionen taikasauva.
Netissä myytävät ovat joko törkykalliita keräilykappaleita
tai kömpelöitä muovikapistuksia.
Olemme käynneet todella ankaraa keskustelua taikasauvan hankkimisesta,
viikko sitten oli viimeisin itkupotkuraivari aiheesta.
Ihmeellinen internet oli kuitenkin pelastus tässäkin asiassa:
löysin pari loistavaa tee-se-itse-videota aiheesta ja
kävin pari tiukkaa keskustelua Neidon kanssa,
näytin videot ja kävin jatkokeskustelut ...
ja lopputulos on tässä:


Neidolla on upea, itse tehty, uniikki taikasauva.
Ihan käsittämättömän hieno,
todella aidon näköinen!
Äitinä olen erityisen onnellinen siitä että
näen lapsen onnen omatekemän ihmeen äärellä!



perjantai 29. elokuuta 2014

Lisää tilauksia


Työkaverini H palasi töihin vanhempainvapaalta ja
ihastui näihin alusiin.
Kehoitin ostamaan mieluista puuvillalankaa lempiväreissä
ja lupasin tehdä heille alusia uudessa maalissa olevaa pöytää suojaamaan.
Sain kaksi kerää Novitan Kartanoa ja
kerän Huvilaa ja
tehtailin niistä sitten iltapuhteina kymmenen alusta.


Tein lisäksi toiveiden mukaisesti myös yhden isomman liinan.
Siitä tuli aika vinkeä!

maanantai 11. elokuuta 2014

Matto

Hengissä ollaan
-pahoittelut pitkästä välistä.
Kaikki hyvin,
tässä välissä vain iski käsityöjumi
(=ei voi tehdä mitään kun ei tule jalkapalloa telkusta!),
aloitin työt kuuden viikon loman jälkeen,
tietokone kuoli ja modeemikin poksahti.
Siinä ehkä pieniä selityksiä hiljaisuuteen.


Mutta olen minä käsitöitäkin tehnyt.
Oikein tilaustyön.
Ystäväni remontoi pienen vessansa ja
matto oli haaste,
kokonsa ja muotonsa puolesta.
Paperilapun (=maton mitat ja muoto) kanssa ystävä tuli kylään,
teimme yhdessä retken Oulunkylän Lankamaailmaan ja
ostimme mustaa Esteri-ontelokudetta.
Koukku suhisemaan ja sieltä se syntyi,
yllättävän nopeasti ja helposti:
mittatilausvessanmatto.
Eilen se sitten päätyi omalle paikalleen ja
istuu kuulemma loistavasti.
Ja sehän on hienoa se!

Tein myös pienen korin samaiseen vessan,
jämäkudekerästä.
Koriin mahtuu vaikkapa hiusharjoja tai tukkapompuloita.
Vielä jäi ihan pieni nöttönen kudetta,
mitäpä siitä keksisi?
Jotain, joka toisi innon tneulomiseen takaisin.
Puikoilla edelleen ihana huivi ja parit sukat ...




maanantai 14. heinäkuuta 2014

Maitoa & Hunajaa Nukkumatille

Pikavisiitti ystävän tukena Oulunkylän Lankamaailmassa
("enostamitäänenostamitään") ja
mukaan tarttui vain Vikingin Milk & Honey lankaa.
Pätkävärjätty, mukavan pehmeä lanka,
jossa 70% laadukasta puuvillaa ja 30€ maitokuitua.

Yllättävän kiva neuloa,
ei ihan ylenpalttisesti purkautunut säikeisiin.
Ehkä olisin voinut valita puolta numeroa pienemmät puikot,
olisi tullut tasaisempaa ja himpun verran tiukempaa.
No, ei hirveästi haittaa käytössä,
tein nimittäin itselleni löysät, varrettomat unisukat kesähelteisiin.


Puikot siis suosituksen mukaan 3,5mm KnitPicksin sukkapuikot.
Neuloin lyhyen varren kiinni,
ei pitäisi sitten ihan hirveästi lörpöttää.
Pääsevät tänään koekäyttöön matkalla Höyhensaarille ...
Hieman kutkuttelisi ostaa yksi kerä lisää ja
tehdä sellaiset yksinkertaiset ranteenlämmittimet syksyksi töihin.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kesällä

Kesällä ollaan lomalla,
ainakin osan aikaa.
Istutaan sisällä ja tehdään käsitöitä ja luetaan,
koska ulkona vaan on liian kylmää ja märkää.
Tavataan ystäviä, juodaan litratolkulla teetä ja
palautetaan maapallo omalle radalleen, hieman parempana.


Kesällä nautitaan lämpöisistä säistä, vihdoinkin.
Lakataan varpaankynnet tyrmäävän oransseiksi ja
hierotaan kookosöljyä punaisiin auringonpolttamiin.
Lasketaan iltaisin uusia pisamia lapsilta ja itseltä.



Kesällä katsotaan jalkapalloa ( ja opetellaan ymmärtämään sitä)
ja neulotaan, virkataan, siinä samalla.
Luetaan kasa hömppäkirjoja ja
valvotaan ihan liian myöhään. Lähes joka ilta.


Kesällä tehdään retkiä:
piipahdetaan vaikka kauan suunnitellulla retkellä
ihastuttavalla Bengtskärin majakalla
ja lumoudutaan luodosta aivan täysin.


Kesällä retkeillään Kässänaisten kanssa hurmaavassa
Lentävä Lapanen neulekahvilassa Järvenpäässä.
Nautitaan kahvilan antimista, hipelöidään ihania lankoja ja
neulotaan ja jutellaan ihanassa miljöössä,
jossa vessan tapetista lähtien yksityiskohdat hivelevät sielua.


Kesällä ollaan ja möllötellään,
unohdetaan tiukat aikataulut ja
liian pitkät ja puisevat "to do"-listat.
Kyllä ne kaapit ja nurkat ehtii siivota sitten kun on arki, syksy.
Kesällä ... kesällä sielukin lepää ja lomailee.




maanantai 30. kesäkuuta 2014

Tilanne päällä

Jestas sentään,
nämä lomalaisen sadepäivät ovat vaarallisia.
Jotta pysyy pois netin lankalaareilta,
täytyy siivoilla omia varastojaan, pohtia ja tehdä suunnitelmia.

Keskeneräisten tilanne tällä hetkellä:
* Esikoistypyn villasukat
* Omat Inkeri-sukat (samanaikaisesti pyöröpuikolla)
* Pitkät Polku-sukat
* Fluormania raitapolvisukat
* Aviomihen kuutio-rahi Esteri ontelokuteesta
* Meadow Grass-huivi, joka eilen yllättäen jo päätyi puikoille Costa Rica - Kreikka jalkapallo-ottelun aikana  - kaikkea se fudis teettääkin!


Sormissa polttelevat:
* Ikuisuushaaveena Petroolin värinen tunika kahdesta erilaisesta langasta
(langat ja malli siis jo olemassa)
* Parrot-huivi punasävyisestä Vironvillasta


Valmiiksi olen saanut yllä olevan pienehkön tawashi-pesupalleron,
muutaman tuliaistiskirätin sekä
ihanalle työkaverille pari mukin alusta postikortin ja teen kera ilahduttamaan sadepäiviä.


Niin ja nyt täytynee tähän torppaan etsiä karstat (!!) jostakin:
ostin nimittäin itselleni Turun keskiaikamarkkinoilta värttinän!
Kyllä, ihmisen täytyy haastaa itseään ...
täällä siis tavoitteena oppia  myös se homma.
Onneksi on loma ja tällä viikolla ilmeisesti useita sadepäiviä (:

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Revontuli

Se on valmis!
Raskin neuloa ne viimeisetkin todella piiiiitkät kerrokset.
Sitten maltillinen liotus haaleassa Fairy-vedessä
- kyllä, Fairy toimii mielestäni paremmin kuin huuhteluaine!

Yön yli pingotus sohvan taustassa
- ei, ei mennyt Aviomiehellä hermo tässäkään toimenpiteessä!


Ja sitten aamulla kameran kanssa ulos:


Onhan se ihan jumalaisen kaunis,
ehkä kauneinta mitä olen neulonut!
Olen niin ylpeä huivista ja itsestäni,
tuntuu että ensimmäisen pitsihuivin jälkeen voin jo sanoa itseäni käsityöläiseksi.
Oi onnea!