Mielenkiintoinen artikkeli tässä.
"Käsityöt ovat aivojen herkkua"
- ihastuttava ajatus!
Oma työni on sellaista että näkyvää tulosta ei useinkaan synny.
Kotona loputon raivaaminen ja tavaroiden paikoilleen laittaminen ei näy missään.
Siksi rakastan käsitöitä:
näkyvää tulosta syntyy heti.
Lisäksi saa kauniita käyttöesineitä;
vaatteita ja koruja vaikka.
Lisäksi kivoja lahjoja;
omatekemä ilahduttaa lähes poikkeuksetta saajaansa.
Mattoa kutoessani mietin kovasti käsillä tekemistä ammattina.
Millaista oikeasti olisi esimerkiksi pyörittää sitä ikiomaa
lankakauppa-kahvilaa ja pitää vaikkapa sukka- tai korukursseja iltaisin.
Jaksaisiko sitä aina uudestaan ja uudestaan ilahtua vaikkapa kantapään tekemisen opettamisesta?
Innostuisiko silloin enää itse virkkaamaan kasapäin Isoäidin neliöitä?
Jaksaisiko neuloa tiskirättejä omaan kotiin, jos niitä "pitäisi" neuloa myyntitiskiin?
Hmmmm ... vastaus jäi avoimeksi,
mutta kuitenkin ajatus käsillä tekemisestä ammattina on houkutteleva.
Ja varmasti raskasta, vaativaa, hermoja ja epävarmuuden sietämisen taitoa kysyvää.
Kuvina tässä Kaija Papun virkkaaman poliisiauton yksityiskohtia.
Lisää projektista voit lukea täältä.
Mikä herkkupala! Mikä taidonnäyte!
Löytyy siis Kiasman aulasta,
kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.
Taidetta voi tosiaankin tehdä myös virkkaamalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti