Vuoden viimeinen

Kulunut vuosi on ollut mukava.
Paljon nopeita, helppoja käsitöitä.
Lisäksi jokunen haastava työ lisämaustetta antamassa
- vaikkapa viheliäinen jumppapallon päällinen,
jota piti purkaa ja tehdä kolme kertaa, jotta tulisi hieno.
Kyllä tulikin, lopulta.

Into sukkien tekemiseenkin löytyi.
Puikoilla on edelleen yhdet raitasukat,
niistä toivottavasti lisää lähipäivinä.
Ja seuraavat jo suunnitelmissa:
tekisinkö tulevalla pitkällä junamatkalla Piirakka-sukat vaiko ryppyvarsisukat?
Puikot ovat muuten sukanteossa se avain-juttu minulle:
ihanat neliskanttiset tai sellaiset KnitPron kirjavat puiset,
niillä niitä syntyy kuin huomaamatta.

Syntyi myös yksi matto,
se ensimmäinen itse kutomani.
Se, joka vieläkään ei ole lattialla kun ei raaski.
Mitä jos siihen vaikka heti kaatuu punajuurta?!

Kaksi Kässänaisten Lankamatkaa teimme Tallinnaan.
Ihastuttavia reissuja, ihastuttavampia naisia!
Suunnitelma kevään reissusta elää jo,
täytynee tehdä matkalle tarvittavat valkoiset villaleggarit nopeasti valmiiksi ...

Keskeneräisiä töitä löytyy lankakorista, edelleen.
Se taitaa olla tavaramerkkini:
monta käsityötä tulossa samanaikaisesti.
Kirjojakin minulla on yleensä monta menossa.
Kun ei voi tietää millä tuulella on,
mikä parhaiten ilahduttaa, rauhoittaa kulloisellakin hetkellä.

Uuden tekniikankin taisin huomaamattani oppia,
nimittäin tunisialaisen virkkaamisen kaksipäisellä koukulla.
Joku kiva työ siihen pitäisi keksiä ...

Tulevalle Uudelle Vuodelle on haaveita.
Haluaisin tehdä Haapsalun huivin.
Lisäksi langat sellaiseen petrolin siniseen tunikaan ovat odottamassa.
Ihana retrovihreäraidallinen Seiskaveikka saattaa päätyä hihattimeksi,
pehmoisesta alpakasta haluan ranteenlämmittimet,
Kälylle pitäisi tehdä pannumyssy synttärilahjaksi ....
ihania hetkiä käsitöiden merkeissä siis edessä.

Lämmin halaus kaikille täällä piipahtavaille ja
Mukavaa tulevaa Uutta Vuotta 2013!
Olkoon se täynnä ilahduttavia asiota!

Kiepsautushuiveja

Täällä tehtaillaan huiveja.
Ensin tein ihanalle työkaverille J:lle pyynnöstä pipon,
samalla mallilla kuin tämä omani on.
Lankaa jäi ja
tein sitten superhelpon kiepsautushuivin tai tuubihuivin,
miten sitä nyt haluaakaan kutsua, loppulangoista virkkaamalla.
Lankahan on tietenkin tuttu Novitan Puro ja väri on kaunis Ilo.

Tein heti perään toisen kiepsautuksen Novitan Kelo-langasta.
Tämä menee nuoremman tyttäreni kummitädille joululahjaksi.
Tilasi uuden toppatakkinsa kaveriksi vitivalkoisen,
kapean kiepsautushuivin. Sitä saa mitä tilaa!

Lankaa jäi, joten tein sitten vielä siitä ja eräästä vaalenapunasävyisestä langasta
sille nuoremmalle tyttärellekin oman kiepsautuksensa.
Ihana kuulemma tuli,
se oli tänään heti koekäytössä uuden Ella-elokuvan ensi-illassa.
Olivat molemmat kuulemma hyvät, elokuva ja huivi.

Koukulla on myös tutusta Esteri-ontelokuteesta jotakin ...
katsotaan koska on kuvia näyttää.
Luvassa saatta olla lupaamani kuutio ...

Joulukuu

Jestas,
olen aivan vallan unohtanut kirjoittaa tänne mitään.
Pahoitteluni.
Joulukuu on meillä töissä vuoden toinen sesonkiaika,
joten hieman kiirettä on pitänyt.

Kotosalla olen myös ollut ahkera.
Joulukuun aloitti adventti ja
tänä vuonna adventtikynttilät näyttävät tältä.
Kolmostakin on jo poltettu, eikä se enää ole vinossa!

Joulukortit lähtivät (75 kpl postitse ja 25 kpl viemällä)
tänä vuonna pari päivää etuajassa.
Ihmeiden aika ei siis ole ohi!
Kiva, mutta monivaiheinen kortti.
Pidän itse kortista kovasti.
Malli jostakin töihin tulleesta lehdestä,
ehkäpä uusimmasta Taika-lehdestä?

Joululahjoja olen toki tehnyt myös.
Eräälle ihastuttavalle ja rakkaalle läheiselle lähti tällainen tuubihuivi.
Muhkea lanka, muhket puikot, muhkea neule.
Varmasti lämmittää talvea vihaavaa omistajaansa.

Kummitytölle tein ikioman kässäpussin.
Kuva jäi ottamatta,
mutta pussi Sinellistä ja kangasvärit laatikon kätköistä.
Kirjoitin pussiin saajan nimen ja sanan kässäpussi ja
piirsin pari lankakerää ja puikot ja neulan.
Sisälle pari-kolme paksuhkoa puuvillalankaa Hemtexistä.
Neitokainen on innostunut tekemään neulenukella nauhoja.
Lisäksi pakettiin sujahti tällainen röyhelöhuivi:

Kummitytön äidille, rakkaalle ystävälle lähti myös röyhelöhuivi.
Molemmat langat olen ostanut Karnaluksista.
Ostin langan ensin tyttärellensä,
mutta huivi suorastaan huusikin äitinsä nimeä.
Ei auttanut, oli pakko sitten tehdä kummitytölle uusi ja
antaa tämä äidille.

Ihastuttava kampaajani ihastui joogasukkiini ja
tilasi joulupukilta punaiset samanlaiset itselleen.
Pitihän sitten minun tietenkin Pukin apulaista leikkiä ja sellaiset tekaista.

 
Ja sitten vielä Kälyn huivi.
Olen aiemmin tehnyt itselleni tällaisen kirjavan huivin ja
nyt Käly löytää paketistaan musta-valkoisen samalaisen,
tuosta Camillan vieressä olevasta langasta tehtynä.
Taatusti lämmin.

Että tämmöisiä täällä.
Kaikki hyvin ja lisää tekeleitä tulossa näytille pian,
kiitos kärsivällisille kurkkaajille!
Ja rauhaa jouluvalmisteluihin!

Tähtiä

Ihanat naiset töissä innostuivat paperitähdistä.
Pitihän sitä sitten kokeilla ja jo ekan jälkeen peli oli menetetty!
Ohje löytyy Strömsön sivuilta täältä ja
on oikeasti helppo. Ja siis äärimmäisen koukuttava, varoitan.

Kannattaa kokeilla erilaisilla papereilla,
aloita vaikka sanomalehdellä ja siirry sitten kauniiseen naistenlehtipaperiin,
tapetti toimii myös, samoin kaikki käsintehdyt ihanuudet.
Kauniista origamipaperista tulee oikeita herkkupaloja,
alin, sinisävyinen tähti on tehtu n 10 x 10 cm origamipaperista.
Tee isoja ja pieniä ja vaikka keskikokoisia.
Paperiliima toimii sakaroiden liimaamisessa normipaperilla,
kahden osan yhteen liimaaminen kannattaa tehdä tukevamalla pulloliimalla.
Samoin tapettitähtiä tehdessä kannattaa koko ajan käyttää tuhdimpaa liimaa.

Kokoa on helppo muuttaa, teet vain aloitusneliöistä halutun kokoisia.
Kokeilemalla näet.
Laita ohuella ompelulangalla roikkumaan ikkunaan, lamppuun.
Vie tuliaiseksi joulukukan sijaan allergiaperheeseen.

Ja näistä kyllä voi helposti sanoa että
meni niin kuin Strömsössä,
tuli jopa kauniimpia!

Sohvalla

Löysin mielenkiintoisen ja insiroivan tekstin Harmaata arkea-blogista.
Tekstin ideana on siis se oma rakas neulonta-nurkkaus.

Minun paikkani ei ole nojatuoli,
tai en juurikaan käytä sitä neulomiseen,
sillä yleensä parkkeeraan kimpsuineni samaan kohtaan sohvalla.
Teemukin saa viereen näppärästi,
jalat ylös rahille,
telkkari on sopivalla etäisyydellä ja
läheisyyteen mahtuu useita muitakin perheenjäseniä.
Meillä on iso sohva ja
näin ollen sillä mahtuu hienosti tikuttelemaan,
vaikka vieruskaverin seuraksi saisikin.

Itse lankavarasto luuraa sohvan takana olevan ison puuarkun päällä.
Siellä on pari pienempää koria ja valtava kankainen kori,
josta löytyy jokunen metri lankaa.
Ja muutama (todellakin!) käsityö-kirja!

Yleensä tekeillä oleva käsityö on sohvannurkassa odottamassa.
Tällä hetkellä työn alla on joululahja rakkaalle ystävälle.
Valkoisessa pussukassa on pari pienempää hommaa odottamassa.
Sieltä pussukasta löytyy myös elintärkeä peltinen sydänpurkki,
jossa on päättelyneuloja, sakset, apupuikkoja, hakaneuloja, nappeja,
kangasmerkkejä, silmukkamerkkejä, puiccomitta ...
Pussukan päällä kaksi esikoistypyn päättelyä vailla olevaa joululahjaa.

 

Typyt ovat vahvasti seuranneet äidin jalanjäljissä:
sohvalla on myös esikoisen tekeillä oleva tuubikauluri ja
nuoremman typyn virkkaustyö ja piirrustusvälineet.

Ja sille isolle rahille on kiva silloin tällöin nostaa tällaisia käsillätekijöiden virvokkeita.
Pysyy virkeänä ja ravittuna. Myös sisäisesti,
sillä itse tekeminen hoitaa kuitenkin mieltä ja sielua niin paljon.
Joskus voisikin sitten tehdä jutun omituisimmista ja erikoisimmista neulontapaikoista.
Minun listalle pääsisivät ainakin perinteiset julkiset kulkuvälineet, kahvilat, hiekkaranta, Tallinnan laiva, puisto, työpalaverit ...
mutta palataan tähän ehkä toisella kertaa!

Ottelu ja eräpallo!

Olen voittanut ottelun.
Jumppapallo on vihdoinkin saannut uudet vaatteet.
Kolmas kerta toden sanoi
- aika monta purkausta ja uutta yritystä.
Lopputulos on kyllä vaivan arvoinen.
Pallo on hieno ja
sopii nyt loistavasti olohuoneen muuhun sisustukseen.
Kirkkaan sinisessä ja harmaassa on hieman eroa!

Ohje oli siis aikanaan Suuri Käsityölehti 1/2012 numerossa.
Virkkuukoukku 10mm ja kude on Esteri-ontelokudetta,
jota saa mm. Kauhavan Kangas-aitasta tilattua.
Ihan perushelppo ohje,
haastetta tuli siitä että palloni on pienempi kuin ohjeen pallo,
siksi piti säveltää.
Lisäksi ontelokude on aika raskasta (ranteille) virkata.
Mutta kuten sanottu,
on se hauska.
Mies tosin  keksi että pallolle pitää tehdä kaveriksi kuutio ...

Tein eräänä päivänä myös korun,
pitkästä aikaa.
Olen kahdessa eri liikkeessä nähnyt ns. chakra-koruja.
Idea miellytti silmää,
rakastan luonnonkiviä materiaalina koruissa.
Valmiissa koruissa oli hieman liikaa hintaa, bling-blingiä ja sälää minun makuuni,
niinpä mietin ja piirtelin ja tilasin hieman helmiä Helmi Q:sta ...
ja aika kauniin ja yksinkertaisen korun sain tehtyä.
Ja helposti!
Nauha on 1mm nahkanauhaa, lisäksi pieniä hopeapalleroita,
vuorikristalli, ametisti, lapis lazuli, sammalakaatti ja erilaisia muita akaatteja.
Tätä käytän varmasti paljon.

Hämärän hyssy

Täällä vihreässä talossa on ollut tahmeaa.
Käsityörintamalla siis.
Keskeneräisiä on puikoilla ja koukuilla
(mm. todella erityinen ja erityisen haastav jumppapallon päällinen, unohdetut raitapolvarit, punaiset joogasukat, isoäidinneliöistä keinutuolin peitto),
mutta mikään ei nyt innosta pitkään eikä valmistu.
Työ ja arki ja harrastukset (tyttöjen ja omat) vievät valveillaolon ajan ja
käsityöt ja kirjojen lukeminen eivät nyt innosta.
En silti huolestu:
mieli on levollinen ja hyvä ja
ehkä nyt on aika tankata energiaa uimahallilta, joogasalilta ja kahvakuulan ääreltä.

Kohta lähdemme sytyttämään kynttilät poisnukkuneiden rakkaiden muistoksi.
Ainoa myönnytykseni sille kaupallisemmalle juhlapäivälle ( alkaa h:lla ja loppuu n:ään) alla,
leivoimme hieman herkkuja äskeiseen kahvipöytään.

Pienen, hassun virityksen tein äsken.
Idean nappasin mukaani jostakin matkani varrelle osuneesta blogista.
Aika kiva ja piristävä,
silti sopiva hämärän hyssyyn!

Lempiasioita on monta

Tällaisen nappasin mukaani Jonnalta täältä.
Tuli niin hyvä mieli hänen listaa lukiessaan,
että oli pakko ryhtyä pohtimaan.
Samantyyppisen listan olen toki jo tehnytkin,
mutta eipä mukavien asioiden miettiminen ja listaaminen voi olla pahaksi.

1. Rakkaat ihmiset.
Oma perhe tietenkin, nämä rakkaitakin rakkaimmat ovat lempiasioiden ykkössijalla, kiistatta.
Ja mun Ystävät, oi voi. Olen siunattu ihanilla ihmisillä.

2. Käsityöt
Sohvannurkkaan vaan on niin kiva istahtaa inspiroivan käsityön kanssa.
Tai kokoukseen. Tai teehetkeen. Tai junaan. Tai vaikka puistoon.

3. Lukeminen
Lehdet, kirjat, blogit - rakastan lukemista.
Hyvä kirja omassa sängyssä peiton alla villasukat jalassa,
ihan huippua.

4. Hunaja
Ystäväni E:n mies on epäilemättä maailman parhaimman hunajan tuottaja.
Tänä vuonna hunajaa tuli hieman vähemmän,
mutta silti sain sitä talveksi kuusi kiloa (!!) ostettua. Nam.

5. Korvapuusti
Tuore, vastaleivottu kanelinen ihanuus.
Tarvitseeko sanoa enemmän?!

6. Villasukat
Ympäri vuoden kotona jalassa.
Viime talvena ekaa kertaa kovalla pakkasella talvikengässä pelkkä villasukka:
toimii. Ei palellut varvas.
Olen vihdoinkin kivojen puikkojen myötä oppinut pitämään niiden neulomisesta.
Silti ne ovat parhaimmillaan jonkun ystävän neulomina.

7. Vauvat
Lukeudun Jari Sinkkosen kanssa maailman vauvafanien huipulle.
Rakastan vauvoja. Kaikkien vauvoja. Oi ihanuuksia, autuuksia.
Jos äitini juttelee kaikille koirille, niin minä kyllä juttelen kaikille vauvoille.

8. Talvi
Vuodenajat ovat mukavia,
mutta talvi on ylitse muiden.
Paukkupakkanen, lumi, lumen narskunta kengissä, helmikuun kirkas aurinko ...
saatteko kiinni?

Nämä näin äkkiseltään maanantai-illan iloksi,
alkavaa viikkoa mukaviin ajatuksiin suuntaamaan.
Lupaathan, että jos nyt et listaa kirjoita,
niin ainakin mietit omia lempiasioitasi?!

Omenasoseen tuoksussa

 
Tänään keitin kirpeistä omenoista kattilallisen sosetta.
Kuorin ja pilkoin omenat pieneen tilkkaan vettä,
lisäsin hieman ruokokidesokeria ja kanelia,
annoin hiljalleen pulpahdella mössöksi ja
sössäsin vielä sauvasekoittimella hienoksi.
Voi mikä tuoksu!
Eikä se makukaan ihan huono ole ...
talven varalle, puuron sekaan,
lettujen päälle, kakun täytteeksi
- nam!

Ihanien omenamuffinssien ohje löytyy muuten täältä,
testasin,
ovat taivaallisia!

Päivätee ja kummitytön joululahjahuivin-tekele odottavat nautiskelijaa,
kuulemisiin!

Pipopäät

 
Esittelyssä tänään Esikoistypyn eka itse tekemä pipo!
Hieno kun mikä!
Ylpeä tyttö - ja ylpeä äiti.
Lila pipo on se Typyn tekemä,
tuo vaaleampi on minun tekemä Nuoremmalle typylle.
Ja tuo vihreä taas on Esikoistypyn uusin tekele;
siitä tulee kummitädille pipo joululahjaksi!

Tupsuja tulossa - ja lisää pipoja!

Lanka on Vikingin Odin,
puikot 40cm 5mm pyöröt.
Yhdestä kerästä koko pipo,
ei paha.

Ohje helppoakin helpompi:
Luo 80 silmukkaa.
Neulo 2o, 2n suljettuna neuleena n. 26,5cm.
Päättele sitten seuraavasti:
neulo oikeat silmukat oikein yhteen, neulo välikerros normaalisti.
Neulo nurjat silmukat nurjasti yhteen, sitten taas välikerros.
Neulo aina kaksi silmukkaa oikein yhteen ja taas välikerros.
Neulo vielä aina kaksi silmukkaa oikein yhteen,
vedä lanka jäljelle jääneiden silmukoiden läpi, kiristä kunnolla ja
päättele nurjalle.
Tee lopusta langasta iso tupsu,
kiinnitä pipon päälle.

Saatan vielä lisätä kuvat pipoista tupsujen kanssa,
oli ihan pakko näytttää nämä jo raakileina.

Ketju kaulassa

Ihana työkaveri oli tehnyt ihanan huivin.
Malli löytyy Novitan syksyn 2011 lehdestä.
Oli ihan pakko matkia.
Taas perushelppo ja nopea tekele.

Kas näin:
Novitan Isoveli-lankaa 3 kerää,
minulla siis kolmea eri väriä.
Totisemmat voivat tehdä yksivärisen,
värikkäämmät kirjavan.
Ja kahlehditut vaikkapa harmaan :-)
Puikot 6mm.
Luo 20 silmukkaa,
neulo oikealla oikein,
nurjalla nurin.
Neulo n. 30cm,
päättele sitten.
Jätä aika pitkä langanpätkä odottamaan.
Tee näitä pötkylöitä 12 kappaletta
tai halutessasi enemmän.
Minulla on 13 pötkylää, joista yksi on tosi lyhyt,
sillä käytin aivan kaiken langan loppuun.

Päättele kaikista pötkylöistä toinen langanpätkä,
jätä toinen yhteenompelua varten.
Ompele sitten pötkylä päästä yhteen,
niin että muodostuu ketjun yksi lenkki.
(Sivureunat rullaavat automaattisesti,
joten niitä ei tarvitse yhdistää.)
Ota seuraava pötkylä ja
pujota valmiin lenkin läpi, ompele lenkiksi sekin.
Ja seuraava samoin ja seuraava.
Muista ennen viimeisen lenkin yhteenompelua pujottaa pötkylä myös ensimmäisen lenkin läpi,
näin saat suljetun huivin!

Ihana ja ilahduttava huivi!
Nyt tarvitsen vain ihanan, uuden(!) talvitakin!

Laapanen

Ihana työkaverini meni kihloihin.
Mahtava juttu.
Tiimi halusi muistaa lahjalla,
niinpä sitten sain hauskan puhelun eräänä iltana esimieheltäni:
"Täällä on tällainen lapanen,
johon on kaksi käden aukkoa ja siellä lapasen sisällä voi sitten pitää toista kädestä kiinni.
Olisi varmasti kiva ja mieluinen kihlajaislahja.
Osaisitko tehdä?"
Pienen pohdinnan ja neuvonpidon jälkeen uskoin pystyväni siihen ja
langat ja lainapuikot ja mallilapanen lähtivät mukaan ihanasta paikallisesta käsityöliikkeestä.
Seuraavana päivänä oli tiimin koko päivän kestävä suunnittelukokous ja
siellä sitten neulottiin, osittain jopa porukalla.
"Ei se E kuitenkaan huomaa ja tajua,
kun sä aina kuitenkin jotain värkkäät!"
Näin se menikin, budjettisuunnittelu joutuisasti lapasta tehdessä!

Paksu lanka, paksut 7mm sukkapuikot.
32 silmukkaa.
Nurjaa ehkäpä sellainen 8 kerrosta suljettuna,
sitten oikeaa 12 kerrosta.
Sitten työ varapuikolle odottamaan ja
toinen samanlainen valmiiksi.
Sitten yhdistin nämä kaksi tekelettä yhteen niin,
että ekalle puikolle 8s, tokalle 16s, kolmannelle 8s ja neljännelle 16s.
Ja sinne keskelle jäi käyttämättä molempien alkujen 8s.
(Ne ihan lopuksi vain yhdistin langalla ja
päättelin liittymäkohtiin jäänneet pienet reiät pois siististi.)

Seuraavaksi neuloin isoa lapas-osaa suljettuna neuleena sellaisen matkan,
että vieruskaverin kanssa pitelimme toisiamme kädestä ja tuntui että nyt on aika aloittaa kavennukset.
Kavensin jokaisen seitsemännen ja kahdeksannen silmukan yhteen,
koko kerroksen loppuun asti..
Ja neuloin välikerroksen.
Ja taas kavensin kuudennen ja seisemännen silmukan yhteen ja
tein taas välikerroksen.
Näin jatkoin kaventaen ja välikerroksin niin, että silmukoita oli jäljellä 6.
Niistä vedin langan läpi napakasti ja
päättelin nurjalle.
Sen jälkeen päättelin kaikki langanpätkät pois ja
kiinnitin pistoilla kääntyvän varren kiinni lapas-osaan.
Ja siinäpä se sitten oli valmiina.
Punavalkoinen on mallilapanen ja
kirjava on lahjaksi mennyt.
Kihlaparin mukaan kyseessä on Laapanen!

Sitä sun tätä

Ei uusia töitä näytille,
sen ajattelin tänään tulla kertomaan.

Menossa silti useita keskeneräisiä:

*Jumppapallon trikookuteesta virkattu päällinen
- on niin hidas ja työläs tehdä, että voi tehdä vain pari kerrosta kerrallaan
 
*Raidalliset villasukat Noro-langasta
- edellisestä neulomisesta on niin kauan, että vaativat matematiikkaa jatkuakseen

*Vihreät pitkät pitsineulesukat
- uusimmasta Novitan Seitsemän veljestä-lehdestä,
helpohko ja kiva malli, sellainen koulutuksissa tehtävä,
kärjestä ylöspäin neulottava malli!

*Tallinnasta ostettu petroolin sininen mohairlanka-huivi
- oikea malli etsii vielä minua ja minä sitä!

Että tällaista täällä Keskeneräisyyksien päämajassa;
hyvässä syysneulomisvireessä ollaan,
pää ja kädet täynnä idoita.
Ihana vuodenaika istua sohvalla ja neuloa!

Kuvat ovat kaikki viime lauantain Emma-retkeltä.

Uuden pöydän kaverit

Työpaikkani on ihana, myös ulkoisilta puitteiltaan,
onhan kyseessä kauniisti remontoitu vanha Pappila.
Pienenä puutteena
(jos unohdetaan kesän tukala kuumuus ja talven hyytävä kylmyys)
on ollut kokoustilan puute.
Lomasta voimaantuneina teimme uudelleenjärjestelyitä ja
nyt vihdoinkin vintin peräkammari on viihtyisä suunnitteluun ja kokousteluun.
Uusi iso pöytä hohtaa valkoisuuttaan ja
suorastaan vaati pintaansa suojaamaan virkattuja alusia.
Jämälangat ovat saaneet kyytiä ja
pyörylöitä (= mukin alusia) on syntynyt kovaa kyytiä.
Olen jopa tehnyt kolme niistä työaikana;
kaksi pitkässä kokouksessa ja kolmannen ideiodessani erästä koulutustilaisuutta.

Malli on helppo:
virkkaa 6kjs, sulje renkaaksi piilosilmukalla.
1. krs. Virkkaa 3 kjs, sitten yksi p samaan kohtaan.
Virkkaa jokaiseen kiinteään silmukkaan kaksi pylvästä,
sulje kerros piilosilmukalla alun 3:n kjs:n ylimpään silmukkaan.
2. krs. Virkkaa taas kolme kjs, sitten taas yksi p samaan kohtaan,
virkkaa sitten yksi p seuraavaan ks:n.
Seuraavaan ks:aan virkkaa taas kaksi p, seuraavaan taas yksi p, jne.
Päätä kerros taas piilosilmukalla.
3. krs. Virkkaa kaksi pylvästä samaan, kaksi pylvästä omiin kiinteisiin silmukoihin.
Ja seuraavalla kerroksella kaksi pylvästä samaan kiinteään silmukkaan, kolme pylvästä väliin, omiin kiinteisiin silmukoihin.
Jatka niin pitkään että ympyrä on riittävän iso.
Viimeisellä kierroksella virkkaa nirkkoja näin:
3kjs, kiinnitä ps:lla samaan alkuun. Yksi ps seuraavaan ks:n, sitten seuraavaan ks ja jatkoksi 3kjs.
Kiinnitä taas saman juureen, jatka koko kerros loppuun.
Helppo ohje ihan oikeasti,
hitsin vaikea kirjoittaa!
Puh!

Knit 'n' Tag Helsinki

Ruttopuistossa tänään jyräsi sellainen voima,
että meinasi ihan henki salpautua.

Ihmisä ympäri Suomen,
mieletön rauha, rentous, hyvä mieli, käsillä tekemisen riemu, ilo ...
Sää suosi - aurinko paistoi kirkkaasti,
puisto oli kuin pesty tapahtumaa varten, niin siistinä ja kauniina.
Aivan verraton tapahtuma!
Ystäväni E:n kanssa saimme liittää omat pienet tekeleemme
tuntemattomien ihmisten töihin,
ihan mieletöntä.
Käsityöt ja naiset,
kateus ja kyräily ovat muualla,
on vain yhdessä tekemisen riemu, solidaarisuus.
Mahtavaa!!