Tammikuun ensimmäisestä viikosta asti yllä olevat varusteet
ovat olleet minulle tärkeät
viisi kertaa viikossa.
Vain puolentoista viikon ilkeä korvatulehdus
ja kahden viikon häijy pakkanen
aiheuttivat tauon,
mutta nyt on taas yhdessä jatkettu.
Sohvaperunan juoksu koulu täällä
on ollut kovassa käytössä
ja tulosta syntyy,
hitaasti mutta varmasti!
Eilinen aamujuoksu vei jo niin kauas kodista,
että en olisi ikinä uskonut niin pitkälle yhtäjaksoisesti pystyväni juoksemaan.
Ja tämä on vasta alkua!
Tavoitteena ei ole maratooni,
vaan toukokuinen Naisten kymppi.
Juosten,
tosin ilman kiirettä, pakkoa tai aikatavoitetta.
Mukavassa seurassa,
hyvässä tunnelmassa.
Juosten!
Tämä on vaan niin mahtava juttu. Kun on elänyt koko ikänsä harhassa, että juokseminen on jotain mikä ei kuulu omaan elämään, ja sitten keski-iässä löytää oman sisäisen juoksijansa,niin se on ihme. Miten joku asia tuntuu niin hyvältä? Maaliskuu on jo pitkällä mutta lopultakin huomenna liityn mukaan sun juoksukouluun.
VastaaPoistaRakas HerkkuTorttusein!
VastaaPoistaTervetuloa mukaan; kuten tiedämme, juokseminen ON hämmästyttävän mukavaa! Ja paranee jatkuvasti, kun matkat pitenevät. Juoksin siis eilen meiltä lähes koululle, mieti!!
Ensi sunnuntaina pitäisi mennä rikki 5km ja jos se menee, niin sitten ostan mulle sellaisen puhelimen, jolla voi mitata kuljettua matkaa!
Jee!