Rahin uusi elämä

Aikanaan hyvin palvellut vihreä rahi
on koko tämän kodin ajan ollut alakerrassa hyvin vähäisellä käytöllä.
Nojatuolin viereen päätyneen pikkupöydän ansiosta
rahi tuntui ansaitsevan uuden elämän,
ihan yläkerrassa.
Onneksi nojatuolia ostettaessa
ostettiin myös lattiatyynyjä varten sen verhoilukangasta.
Aikansa palvelleet lattiatyynyt siirrettiin alakertaan
ja niiden kangas sai uuden elämän ...
syntyi aika kiva pari.
Enää kunnon jalkalamppu
ja maailman paras luku-/kutomispaikka on valmis!

Varaslähtö Jouluun?

Olen istunut mielenkiintoisessa koulutuksessa kolme päivää
ja aloittanut joululahjoja.
Tulossa on tiskirättejä.
Lankana kierrätettyä hamppu-puuvilla,
puikot 4mm bambut.
Osa räteistä on helmineuletta,
osa aina oikein neuletta.
Osa kulmasta aloitettua, lisäämällä molemmissa reunoissa tehtyä,
osa perinteisesti 36:lla silmukalla riittävän isoksi neulottua.
Lanka löytyy Kiertin sivuilta.
Käytössä testattua tämä lanka;
tiskirätit tehokkaita, toimivia, miellyttäviä.
Kaveriksi pakettiin ajattelin laittaa palan saippuaa,
ehkäpä Soap Factoryn ihanuuksia..
Tämä myös testattua,
pysyy hyvin kasassa, ei pahemmin valu,
kestää kauan ja käsille miellyttävää.
Itseksini mietin:
Mitä on tapahtunut?
Yleensä en näin aikaisin joulua vielä mieti ...
mukavaa tämä kuitenkin on!

Ranteenlämmittimet

Lankalaatikkoa siivoillessa löysin typyjen hyvin palvelleet, liian pienet villasukat.
Kaunis, kirjailtu varsi,
karheaa vironvillaa,
pohjasta kahden jäljiltä puhkikuluneet.
Ei haitannut,
leikkasin varren irti sukkaosasta.
Laatikosta pari nöttöstä sopivan vahvuista lankaa (Seiskaveikkaa, tietenkin, sitähän löytyy)
ja neuloin jokusen kerroksen varren kuviota,
kahdella eri värillä, nelosen bambuilla.
Sitten päättelin ja
virkkasin erillisen peukalonlenkin.
Ideaparkissa samalla idealla kierrätysmateriaaleista tehdyt lämmittimet maksoivat 20€.
Itse viihdyn 3/4 hihaisissa paidoissa,
joten käyttöä on kylmillä keleillä.
Testasin jo:
hyvin toimii!

Yhden illan pipo

Kaupassa esikoistypyni sovitteli palmikkopipoa.
Ei ollut hyvää väriä, eikä oikeaa kokoa.
Ehdotin että minä tekisin sen hänelle.
"Äiti, osaisitko?!"
Löytyi ohje, löytyi typyn itse valitsema lanka.
Sävy sävyyn uusien talvivaatteiden kanssa.
Lankana Novitan Jambo, puikot 10mm bambut, ohje Novitan uusin lehti.
Yksi ilta hujahti kaulimilla (!) neuloessa.
Helppoa, mukavaa ja nopeaa.
Ja tupsu piti vielä tehdä,
se oli se haastavin.
Mallina kuvassa nuorimman typyn Camilla,
maailman ensteks ihanin nukke!

Möhköfantin unisukat

En pidä villasukkien neulomisesta.
Mikään kohta ei ole erityisen vaikea,
oikeastaan kaikki sujuu ihan helposti.
Minusta vain on tylsää neuloa sama asia kaksi kertaa,
vieläpä ihan peräkkäin.
Niinpä joku muu pitää perheemme villasukissa.
Joku aika sitten ystäväni halusi neuloa sukat ja pyysi minun apuani.
Olisin tutorina, neuvoisin yli hankalien vaiheiden.
Sopihan se, totta kai.
Viime lauantaina istuin ystäväni keittiössä
ja neuvoin sen kakkoskantapään ja kavennukset.
Tästä intoutuneena kotona etsin omat keskeneräiset villasukkani
ja tein loppun.
Yhdellä istumalla.
Lankana Seiskaveikka, puikot 4mm bambut, tasaraitaa.
Nyt on langat pääteltynä ja
ensi viikon koulutuksessa otan käyttööni uudet unisukat.

Keskeneräisyyden kuningatar

Tämä on oikeastaan tämän blogin suurin inspiroija.
Siskolleni lupaamaa veneilyvillapaita.
Yksinkertainen, selkeä, helppo, peruspusero.
Venettä ei ole ollut enää vuosiin,
mutta tekele roikkuu edelleen minulla.
Käytännössä tästä puuttuu kappaleiden pingotus, kiinniompelu
ja kaulus.
Ohjekin meni vuosien saatossa Hukka nimiseen paikkaan,
mutta suureksi riemukseni ihana nainen Novitalla löysi ja postitti minulle kopion siitä!
Kesällä taas jatkoin innolla,
kunnes vastaan tuli vanha virhe.
Ja siihen se jäi.
Suurin ongelma minulla on korvieni välissä
- tämä on tärkeälle ihmiselle
ja siksi sen on oltava täydellinen, jokaista silmukkaa myöten.
Siksi istun tässä kirjoittamassa.
Jotta oppisin että ajatus on tärkein.
Että keskeneräisyys on hyvä asia.
Että kaikella on aikansa.
Kerron sitten kun on tämän villapaidan aika lämmittää ikiomaa, ihanaa siskoa!

Entisöinti - Suuri Rakkauteni!

Alakerran uumenista löytyi pöytä.
Pölyttynyt, entisessä elämässään pintavioittunut.
Ei hätää,
tämän homman minä osaan!
Tarvitaan NitroMorsia, sikli, teräsvillaa, kunnon nahkahanskat
ja kyllä lähtee vesivahingot ja vanhat lakat.
Sitten pinnalle Herdinin antiikkipetsiä
ja kätköistä löytynyttä sellakkaa - useita kerroksia,
hitaasti lisäten.
Vielä irronneiden vetimien liimaus
ja uusi järjestys olohuoneeseen ja
Tadaa - saanko esitellä:
pieni pöytä odottaa teemukia, kahvilasia
ja kirjanlukijaa, käsityöntekijää viereensä!