Keskeneräiset kujeet

Keskeneräiset kujeet

torstai 3. huhtikuuta 2014

Elämäni aakkoset

Löysinpäs tällaisen hauskan Ainutlaatuinen-blogista.
Koska käsityöt edelleen ovat kiellettyjen asioiden listalla,
jollakin on itseään huvitettava.
Saa nappasta mukaan omaan blogiin,
jos siltä tuntuu.


Siispä tässä Doriksen elämän aakkoset:

Avioliitto on tärkeä asia minulle. Haaveilin niin pitkään siitä; omasta rakkaasta puolisosta ja sen mukana mahdollisesta perheestä. Sitoutumisesta, yhteisestä arjesta, jakamisesta, toisesta ihmisestä siinä vierellä, rakkaudesta.

Baccara. Muistatteko, musiikkia suoraan 70-80-luvulta? Musiikki on lempeä lohduttaja, rytmikäs tsemppari, levottoman sielun rauhoittaja. Tällä hetkellä menossa mukana lähinnä autossa työmatkoilla tai lenkillä kannustamassa.

Chai. Tee, tuo jumalten juoma. Monta kupillista päivässä. Vihreänä ja valkoisena mieluiten, nyt taas jopa pienissä määrin mustana. Uusin tuttavuus Matcha-tee.

Doris - rakas, rakas vanha lempinimi, jota muutamat ystävät vielä minusta käyttävät. Myös Aviomiheni nappasi sen käyttöönsä heti tutustuttuamme, hänen puhelimessaan olen Doris.

Elämä. Ihana asia, iloine ja suruineen, haasteineen ja suvantoineen. Lahja. Hauras. Arvokas.

Fig. Viikuna, tuo pehmeä, makea ihanuus. Joskus olisi ihana maistaa sellaista aivan tuoreena.

Gurmee, gastronomia. Keittiö on kodin sydän, kokkailu on mukavaa ja leipominen vieläkin mukavampaa. On kiva kokeilla avokadopastat, banoffee-piirakat ja Alenin Mutti-soosit ja silti parasta ovat korvapuustit, kaurapuuro ja kalakeitto.

Haasteet. Tällä hetkellä mielessä juoksemiseen liittyvä haaste, tavoite. Pienin, rauhallisin askelin sitä kohden. Pään nollaus, ei suorittaminen, ulkoilma - siinäpä juoksun ilo minulle. Haaste tuo siihen kivan pienen lisän.

Ilo. Sitä yritän löytää päivittäin, arjenkin lomassa. En halua ikinä kadottaa sitä. Joskus menee piiloon kaiken arjen taakse, mutta onneksi kuplii kuitenkin takaisin.


J. Aviomiheni etunimen ensimmäinen kirjain. Elämäni ihminen, Love of my life.

Käsityöt. Rakas, tärkeä harrastus. Monessa muodossa, melko kaikkiruokainen olen tällä(kin) saralla.
Puikot, koukut ja pehmoinen lanka kuitenkin ykkössuosikit.

Lukeminen. Toinen todella tärkeä harrastus. Olen kirjaston suurkuluttaja ja löytyy niitä ihania teoksia omasta kirjahyllystäkin metritolkulla. Ensimmäinen kirjastokortin sain heti kun opin lukemaan, kirjastoauto avasi ovet maailmaan. Illalla pakko lukea pari riviä, vaikka silmät jo painuisivatkin kiinni.

Media, sosiaalinen sellainen. Mielenkiintoinen maailma. Fb, Insta, Twitter, Blogistania ... paljon mahdollisuuksia ja opittavaa. Huvia, pään nollausta. Juuri nyt työn kautta sen merkitystä pohdin. Työ - merkittävä ja tärkeä osa elämäni aakkosia sekin muuten.

Nauru. Pitää mielen virkeänä ja ilahduttaa itseä ja toisia. Hyväntahtoisena voimauttavaa, ilkeänä epämiellyttävää.

Oppiminen innostaa aina. Avartaa mieltä, antaa ajateltavaa, mahdollistaa kohtaamisia, avaa ovia.Haaveissa edelleen täydennyskouluttautua.

Pilke silmässä. Huumori on minun juttuni. Vitsin vääntäminen, jutun keksiminen, toisten naurattaminen, hyvälle tuulelle saaminen. Pelle en ehkä ole, mutta hersyvää huumoria harva asia voittaa. Välillä luulin kadottaneeni, mutta on se minussa, aina. Pyrkimys on se että kuuluisi jokaiseen päivään, pieni pilke meinaan.

Question. Kysymys, kysymykset. Aina saa ja voi kysyä. Kysyvä ei tieltä eksy.

R. Esikoistypyn etunimen ensimmäinen kirjain. Meidän taitava tekijä, mietteliäs, mutta positiivinen ihanuus!
R on myös Rakkaus, se tärkein.

Suklaa. Tarvitseeko sanoa enempää!? Salmiakki myös. Nam.

Typyt. Maailman ihanimmat, maailman tärkeimmät, maailman rakkaimmat.


Usko. Luottamus Jumalaan ja hänen huolenpitoonsa, armoon. Kaiken takana, tuki ja turva, lohdutus, lapsuudesta asti.

V. Nuoremman typyn etunimen alkukirjain. Meidän tättähäärä, neiti Positiivisuus, herkistelijä, ilopilleri!

Woimauttava valokuvaus. Uusi, mielenkiintoinen maailma. Ensimmäinen osa opintoja suoritettuna, toivottavasti joskus mahdollisuus jatkaa. Valtava voima, jonka itsensä katsomisesta hyväksyvästi voi löytää.

X-treme. Kaukana minusta. Olen tavallisia, turvallisia asioita arvostava. Vei aika kauan tajuta ja hyväksyä se. Kaikki uusi jännittää, vaikka olen ilmeisen taitava piilottamaan sen.

Ystävät. Maan suola, elinehto. Rakkaita, tärkeitä, merkittäviä, korvaamattomia. Vanhoja ja uusia, silti niin rakkaita.

Zorbas, afro, lattarit, tango ... kiinnostaisi ihan valtavasti tuo tanssiminen. Jonain päivänä!

Åland - Ahvenanmaa, paikka johon haluaisin mielelläni matkustaa perheen kanssa.

Äiti. Tärkeä sana. Elämäni merkittävin, haastavin(kin) rooli. Tuki, turva, korvaamaton.

Ö. Aakkosten 29. kirjain, viimeinen, hännän huippu. Muistutan itseäni säännöllisesti siitä että myös se viimeinen, hännän huippu, tulisi huomioida, ottaa mukaan, odottaa, kannustaa olemaan oma itsensä. Nopean ja tempperamenttisen ihmisen alituinen haaste, huomioida se hidas, pohtiva. Nähdä ja tulla nähdyksi.


Tällaisilla mietteillä täällä tänään.

2 kommenttia: