Valokranssi

Ensimmäisessä Martta-illassani
(kyllä, miten yllättävää, olen Martta ja kovin ylpeä siitä!)
törmäsin jännittävään neuleeseen.
Paksuilla pyöröpuikoilla (10mm) neulottiin suljettuna oikein-neuleena ohutta paperinarua.
Tätä 50cm ja sitten päättely löysästi.
Askartelukaupasta 25cm halkaisijaltaan oleva metallirengas,
jonka ympärille tuubi rullataan.
Hieman ennen loppua väliin rullataan pienet ledivalot ja
kas,
tuloksena on hurmaava valokranssi!
Meillä tämä valaisee uutta makuuhuonettamme.

Ainoa ongelma on kuvaaminen ...
millä ihmeellä valmiista kranssista saa kunnon kuvan?!
Syksyn ankeaa valoa ja vanha (=huono?!) kamera ... argh!
Pimeällä otetussa kuvassa apuvälineet olivat tosi ammattimaiset:
tuoli, kolme 5kg:n hunajaämpäriä päällekäin, miehen evässalkku, tyttöjen pinnilaatikko
sekä minijalusta kameran alla ...
ei nyt ihan surkea kuva,
vai mitä sanot?

Ihanat Isoäidin neliöt!

Lokakuun alussa oli vihdoinkin sen Maailman Suurimman Tilkkupeiton kokoaminen.
Kaunis ja kuulas syksyinen päivä helli ja
peitto rakentui pala palalta, peitto peitolta Helsingin Tuomiokirkon portaille.
En tiennyt itkeäkö vaiko nauraa,
niin hienolta tuntui olla mukana tässä tempauksessa.
Yksittäisiä neliöitä oli n. 152 000 ja peittoja lähes 8000.
Neliöistä 52 oli minun tekemiäni;
peitoista yksi oli kokonaan minun tekemäni vauvanpeitto ja kaksi oli yhteistyöllä tehtyjä.
Ihanan E:n kanssa teimme kauniin lapsen peiton ja
vielä viime metreillä töissä laitoimme talkoot pystyyn ja sain perjantaina klo 23.55 valmiiksi ruskeasävyisen vauvan peiton.
Veimme E:n kanssa peitot paikan päälle ja hyvä niin;
peittoja oli niin paljon, että 4000 peittoa ei mahtunut ennätyspeittoon.
Veimme itse peittomme portaille ja näin tiedämme niiden varmasti olevan mukana ennätyspeitossa.
Mukava tapahtuma, mahtava tempaus!
Kyllä käsityöihmisissä on voimaa.

Ulko-oven kranssi

Meillä on aina ollut tässä kodissa ulko-oven vieressä kranssi.
Kranssin keskus on pieni, vihreä nalle,
joka saa uuden ympäristön vuodenaikojen mukaan.
Tällainen ilme tuli syyskuussa.

Hassu pieni huomio on muuten se,
että pikkulinnut eivät voi jostain syystä sietää tätä nallea.
Ovat parikin kertaa käynneet hieman nokkimassa kaveria niin että täyttteet pursuavat.
Kovaa peliä omakotitalon kuistilla!