Keskeneräiset kujeet

Keskeneräiset kujeet

tiistai 31. joulukuuta 2013

Heijastimia

Tänä vuonna teimme tyttöjen kanssa useamman heijastimen joulupaketteihin.
Opettajat saivat omansa,
hyvät ystävät, kummit, mummit, tädit ...
aika moneen suuntaan niitä meni.
Helppoa ja suht´ vaivatonta puuhaa,
jossa tuloksia näkyy heti.

Näin se menee:
valitse kiva piparkakkumuotti.
Täytä se huovutusvillalla siten,
että revit huopaa pieniksi paloiksi ja
asettelet sitä muottiin tasaisesti, lomittain.
Ei siis yhtä iso kasaa,
vaan sellaisia nöttösiä ristikkäin.
Ota sitten joku muovipurkki,
johon mahtuu muutama desi vettä muotin kanssa.
Tujauta käsisaippuasta muutama kunnos töräys purkkiin,
laske hanasta niin kuumaa vettä kuin sormet kestävät ja
upota muotti huopineen sekaan.
Aloita huovan sormella tökkiminen;
töki yhtä jaksoisesti kymmenisen minuuttia,
huolellisesti joka puolelta muottia,
koko hupa läpikäyden,
välillä varovasti muottia toisin päin kääntäen.
Jos tuntuu että huopa menee liian littanaksi,
lisää hieman uutta huopaa tasaisesti, tökkimisen alussa.
Kymmenen minuutin kuluttua kaada vesi pois purkista,
pidä kuitenkin huopa edelleen muotissa.
Laske purkkiin kylmää vettä,
huuhtele huopa hyvin, kaada vesi pois.
Laske sitten kuumaa vettä ja huuhtele,
kaada pois ja kaada kylmää vettä ja huuhtele taas ....
toista tätä huuhtelua n. 3 ja 3 kertaa, eri lämpöisillä vesillä siis.
Sitten kaada vesi pois ja irroita muotti varovasti.
Littaa huopaa niin että ylimääräinen vesi valuu pois,
littaa ja kuivaa vielä kunnolla talospaperin välissä.
Anna sitten kuivua seuraavaan päivään ja
liimaa tekstiililiimalla sopivaksi leikattu heijastinkangas huovan molemmille puolille.
Pujota haluttu nauha huovan yläosaan ja lisää halutessasi helmiä
sekä hakaneula.
Ja niin heijastin on valmis!
Ilahduta ystävää tai itseäsi!


Ja kuvia ...
niitä ei sitten ole yhtään ):
tai on yllä oleva,
tosin sen huopa on huovutettu neulalla,
mutta idea välittynee kuitenkin.
Kannattaa kokeilla,
on julmetun kivaa ja äärimmäisen koukuttavaa!


torstai 12. joulukuuta 2013

Saapassukat nro 2



Edelliset saapassukat päätyivätkin unisukiksi.
Piti tehdä uudet ja napakammat.
Langan ostin Pienestä lankakaupasta,
löytyy kirkonkylältä, Vihdin Matkailupalvelun yhteydestä.
Hävitin vyötteen,
joten muistelisin tämän olevan jotakin Schachenmayrin lankaa,
perussettiä, 75 villaa ja 25 keinokuitua.
Neuloin Knit Pron 3,5mm Cubikseilla,
joutuisaa ja sujuvaa neulomista.

Ihan ihana perussukka tuli,
12 s. puikolla, vahvistettu kantapää ja
sädekavennus.
Istuu kuin hansikas ja
sopii loistavasti talvisaappaan sisälle.
Näillä mennään tämä talvi!




tiistai 10. joulukuuta 2013

Kranssit

Työpaikallani järjestimme havukranssi-illan.
Pääsin pitkän kinuamisen jälkeen mukaan,
keittiöorjaksi hauskalle J:lle,
sillä ekakertalaisen on aika hankala opettaa miten niitä havukransseja tehdään.

Vaan nytpä tiedän:
ensin tehdän pitkät pajunvitsat notkeiksi kevyesti taivuttelemalla.
Sitten vitsasta kieputetaan ja väännetään halutun kokoinen rengas.
Varovasti vielä vitsa tai pari lisää kieputtamalla vahvistamaan rengasta.
Halutut havut pätkitään toivotun mittasiksi pätkiksi.
Otetaan pari kolme pätkittyä havunoksaa,
asetellaan ne päällekkäin ja kiinnitetään pajukehikkoon napakasti taipuisalla rautalangalla,
vaikkapa sellaisella kukkakauppiaitten käyttämällä vihreällä.
Sitten seuraava nippu asetellaan hieman vinottain edelliseen nähden,
("Kukon askelin",  sanoi J),
seuraava taas eri suuntaan.
Näin jatketaan kunnes kehikko on halutun tuuhea ja täynnä.
Lopuksi nurjalle puolelle väännetään rautalangasta napakka ripustuslenkki.
Sitten vain kivaa nauhaa ja sopivia koristeita valitsemaan
ja kiinnittämään ...
ja ripustuslenkkiä testaamaan:


Olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen!
Ilahduttaa ulko-ovemme vieressä sisälletulijaa
- ja tekijää, joka ikinen päivä!

Toinen kranssi on muodoltaan sydän.
Materiaali on hieman kovempaa ja haastavampaa muotoilla,
nimittäin ruostumatonta harjaterästä!
Mieheni tässä taannoin tuli töistä kotiin ja
ojansi minulle sydämen.
Väänsi sitten viestin rautalankaakin jykevämmästä materiaalista.
Aika liikuttavaa ...
oli ajatellut että ehkä siihen valot haluaisin.
Loistava idea,
piipahdin valokaupoilla ja
tuotos koristaa nyt olohuoneemme ikkunaa.
Minä rakastan sitä
- Miestä ja sydänkranssia!

Kauluri

Kätköistä löytyi Novitan paksua Rustika-lankaa.
Sellaista,
joka suorastaan huutaa pääsyä kauluriksi, tuubihuiviksi.
Ohje (maailman helpoin!) löytyi Novitan syksy 2013 lehdestä.
132 silmukkaa 7mm pyöröpuikolla,
suljettuna neuleena 3 kerrosta oikeaa, sitten yksi nurin.
Taas kolme oikeaa kerrosta ja taas yksi kerros nurin.
Tätä haluttu korkeus,
ohjeessa muistaakseni 30cm,
minä taisin tehdä vajaa 20 cm.
Sitten päättely löysästi,
langan päät nurjalla piiloon ja
valmista tuli.
Sopii kaikille neulojille, aloittelijoillekin.
Tehosteeksi voi muuten sen nurjan kerroksen tehdä halutessaan eri värillä.
Huivi ei sitten jäännytkään muuten itselle,
vaan meni Nuoremmalle typylle.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Beanie

Tein sitten minäkin itselleni tuo kuuluisan Beanien eli
ihastuttavan Kalastajan vaimon ohjeistaman pipon.


Langan ostin Karnaluksin reissulla,
puikkoina oli 60cm bambu-pyöröt.
Helppo ohje, helppo malli.
Yllättävän napakka piposta tuli,
itse asiassa enemmän sellainen "munapääpipo" kuin sellainen lötkö.
Ehkäpä pienemmät puikot ja mahdollisesti tiukempi käsiala
ovat siihen syynä,
mutta en ole kovin huolissani.
Pipo tosiaan tuntuu siltä että se venyy aivan passeliksi käytössä,
siitä Kalastajan vaimo varoittelikin ohjeessa.
Laitoin omaan pipooni sellaisen heijastinkukkasen piristykseksi,
kaipasin eteen jotain lisuketta.
Kiva pipo,
olen sitä jo käyttänytkin.
Eikä kutita yhtään.
Niin ja lanka, Rowanin Angora Haze on aivan jumalainen ...
mietin kuumeisesti mitä siitä tekisin,
jos raaskisin sitä ostaa johonkin isompaan työhön!



torstai 21. marraskuuta 2013

Ranteenlämmittimiä

Tein hiljattain kahdet ranteenlämmittimet.
Toiset rakkaalle Saara-ystävälle synttärilahjaksi,
kipeää, kylmettyvää kättä lämmittämään.
Ovat jo olleet käytössä,
kovasti tykättyinä ja arvostettuina.
Se on kyllä ihan parasta se!

Toiset tein kiitokseksi ihanalle ja valovoimaiselle
opettajalleni Miina Savolaiselle.
Sain viime viikolla päätökseen vuoden mittaisen
Voimauttava valokuvaus työyhteisön kehittämisessä - opinnot.
Opiskelu oli antoisaa;
meillä oli siis erinomainen opettaja,
ihastuttava ja voimauttava opiskeluporukka ja
valtavan antoisia projekteja liittyen aiheeseen.
Osa niistä toteutettiin itsekseen,
osa perhenjäsenten kanssa ja osa työyhteisössä.
Huikaisevan hieno prosessi koko koulutus oli;
paljon jäi vielä sulateltavaksi.
Ja vaikkapa toteutettavaksi!
Mikäli kiinnostuit aiheesta,
voit lukea lisää täältä voimauttavan valokuvauksen sivuilta.

Malli oli molemmissa lämmittimissä oma,
löytyy täältä.
Lankana ihana Alpaka,
puikot KnitPron Cubiks.

Ja arvatkaapas mitä?
Kuvia en sitten valmiista ranteenlämmittimistä ottanut,
hups!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Saapassukat

Viime talvena tein rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tutkimusta:
pidin jaloissani ainoastaan villasukkia,
jätin siis pois perinteisen nilkkasukan sieltä välistä.
Olen toivoton ja onneton varpaideni kanssa,
varsinkin kylmän aikaan,
ne ovat aina ihan kohmeessa.
Vaan eivätpä olleet enää,
villasukka paljaassa jalassa on oiva ja tehokas lämmittäjä.
Toki lenkille, sellaiseen reippaampaan menoon
vaihdoin jalkaan villapohjaisen urheilusukan.
Mutta muuten menin kovatkin pakkaset pelkällä villasukalla.


Nyt agendana oli siis tehdä itselle luhyt, hyvä sukka saappaisiin.
Ostin Tallinnasta sukkalangaksi Regian Iglu Coloria,
puikot Knit Pro Cubics 3,5mm.
Varressa 13 s. per puikko,
kunnes ennen kantapäätä kavensin joka puikolta pois yhden silmukan.
Niillä normaalisti loppuun,
kärjessä sädekavennus.
Kiva lanka neuloa, tosin meni melko helposti säikeikseksi.
Mielenkiinnolla odotan kestävyyttä ja
pesukoneessa pesun sietoa.
Raidoitus on mielestäni hauska,
harmaassakin on useita eri sävyjä.
Näissä varmasti viihdyn!