Keskeneräiset kujeet

Keskeneräiset kujeet

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Pakkasille - ne ovat vihdoinkin täällä!



Tein itselleni helpon ja nopean tuubihuivin,
sen samaisen ystäväni E:n ideoiman virkatun helmineulekiepsautushuivin,
jollaisen tein Fredrikalle, katso teksti alempaa.

Lankana on Marks&Kattensin Jytte,
koukkuna KnitPicksin 6,5mm.
Ketjusilmukoita x määrä, pituudelta n 144cm.
Sitten virkataan 1kjs, 1k, 1kjs, 1k ... koko ketjusilmukoiden pituus.
Ja niin että aina kjs:n alle jää 1 silmukka väliin.
Sitten käännös ja siihen ketjusilmukkaan kiinteä ja taas kjs ja taas kiinteä edellisen kerroksen ketjuun
-ymmärsittekös?
Helppoa ja todella nopeaa.
Korkeutta huivilla on 17cm.
Kun korkeutta on riittävästi,
virkkaa (tai ompele) kapeat päädyt yhteen.
Joko ihan sellaisenaan tai sitten nurja oikea puoli vastakkain.
Molemmat toimivat hyvin.
Päättele langat ja
kiepsauta pari, kolme kertaa kaulan ympärille.
Ja sitten pakkaseen happihyppelylle,
suunnittelemaan seuraavaa neuletta!

Aion ensin tehdä Piispan eläkepäivien tilkkupeittoon palan (tästäkin lisää myöhemmin) ja
sen jälkeen ehkäpä palkitsen itseni viininpunaisella (!!) sukkalangalla ja
pitkillä polvisukilla!

torstai 5. tammikuuta 2012

Rouva Fredrikalle!

Tämä tuttu lanka (Novitan Puro, sävynä Kajastus) puhui ja kuiski minulle jo ennen joulua.
"Tee minusta kiepsautushuivi Fredrikalle."
Aloitin, mutta tulos ei puhutellut.
Purkasin. Ja jätin muhimaan.
Alkuviikosta minun rakas käsityöystäväni E istui meillä ja
voi että juttua ja silmukoita riitti.
Pannumyssyn tein valmiiksi samana iltana ja
E:n ohjeilla lähti vielä alkuun Fredrikan huivi.
Eipä tarvittu kuin seuraavan aaamun tunteja muutama lisää ja huivi oli valmiina.
Laitoin sen postiin teen ja suklaan kera torstaina,
kuultuani että Villa Alman suunnalla oli potilas kotosalla.
Luonnollisesti tämä postaus muhi luonnoksena siihen asti kun viesti perillemenosta on minut saavutti ...
eli tänään maanataina 9.1.2011 Kusti polki paketin perille!
Ja sisältö miellytti ja ilahdutti saajaansa
- hyvä niin!



keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Tea cosy - teepannun myssy

Lanka-inventaarion tulos oli tyrmäävä:
Novitan Huopasta löytyy paljon,
joten ei mitään tekosyytä olla tekemättä myssyä teepannulle!
Suunnitelmissa se on ollut jo kauan;
onhan rakkaan ystäväni Fri Frun tekemä myssy palvellut lähes parikymmentä vuotta ja on -
noh - kauniisti sanottuna monta teepannua jo nähnyt.



Näin sen tein:

8mm pyöröpuikoilla loin 103 silmukkaa.
Neuloin kolme ensimmäistä kerrosta 1o, 1n,
se estää reunaa rullautumasta.
Kokeilin muuten ensimmäistä kertaa seuraavaa:
neuloin ensimmäisen kerroksen ensimmäisen ja viimeisen silmukan yhteen,
lupaus oli että ei tule rumaa kohtaa. Se toimi!
Sitten neuloin oikeaa noin 25cm.
Tämän jälkeen aloitin kapean nauhakavennuksen
(puikon alussa ylivetokavennus, puikon lopussa 2 s oikein yhteen).
Kavennuksen tein poikkeuksellisesti joka puikolla,
eli niitä kavennuksia tulee joka puikolla molemmissa päissä.
Neuloin aina yhden oikean kerroksen kavennus-kerrosten väliin.
Myssyn antennin neuloin neljällä silmukalla - pitkän ulokkeen ikäänkuin.


Lopuksi tietenkin silmukoiden päättely.
Ja sitten muovipussin ompelu koko komeuden sisälle puuvillalangalla,
tämä siis estää kappaleiden huopumisen yhteen.
Pesukoneeseen 40 asteeseen parin ison pyyhkeen kanssa ja
siinä se sitten melkein onkin.

Muovipussi pois ja langat irti ja
kunnon venyttelyä muotoihinsa.
Lopuksi napakkaa harjausta juuresharjalla ja
tadaa - valmista!!

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Vuoden ensimmäinen

Onnellista Uutta Vuotta täältä Kujeista!

Tänään oli hieno päivä aloittaa taas käsitöiden tekeminen,
sillä televisiosta tuli perinteinen Uudenvuoden konsertti Wienistä.

Ensimmäisenä pyöräytin itselleni jotakin tuiki tarpeellista,
kauan kaivattua:


Kyseessä on teemukin alle virkattu alusta.
Usein teen käsitöitä television äärellä,
teemuki viereisellä tasolla.
Onnekseni en ole kaatanut mukia,
mutta mielessä on käynnyt että virkattu alusta kyllä toimisi nopeana imurina tällaisen onnettomuuden sattuessa.
Niinpä sitten sellaisen tein, vihdoinkin.
Ja pääsin taas eroon yhdestä pienestä jämälankakerästä.


Kuvassa vilahtaa myös Salainen Projektini.
Olen tehnyt työkaverini maaliskuussa syntyvälle vauvalle vaunupeittoa.
Isoäidin neliöitä ja niitä jämälankoja - taas kerran.
Lanka siis Seiskaveikkaa ja koukkuna oli Prymin ihana erogonominen 3,5mm.
Kaunis peitto mielestäni tuli ja
kun tiedän että tulokkaan vaunut tulevat olemaan beigit,
niin uskon että käyttöäkin saattaa löytyä.
Erittäin epätodennäköistä on että työkaverini täällä piipahtaa,
joten uskallan vilauttaa valmistakin peittoa.


Viimeiset silmukat tein Tonava kaunoisen tahdeissa (eli toiseksi viimeisen kappaleen aikana!) ja
langat päättelin viimeisen marssin aikana.
Tehokkaasti käytetty konsertti
- ja ihana aloitus tälle uudelle käsityövuodelle!

torstai 29. joulukuuta 2011

Linnanneidon ranteenlämmittimet

Marraskuun lopussa tein reisuun Tallinnaan Karnaluksiin.
Ihan käsittämätön paikka,
lankojen seassa tuli tuska ja valinnan vaikeus.
Ostin vain muutaman hassun lankatuliaisen ja kaikkea pientä tarpeellista,
kuten esimerkiksi värillisiä hakaneuloja!

Matkalla mukana ollut työtoverini toi minulle ratkaistavaksi mysteerin.
Hän oli saannut sakaslaiselta ystävättäreltään tuliaisina viehättävät ranteenlämmittimet,
joihin hän nyt kaipasi ohjetta.
Lupasin ratkaista mysteerin ...
ja yllätyksekseni tein sen! Ja vielä aika vaivattomasti!



Tässä ohje halukkaille:

 
Lanka Austermann Merino Silk
Puikot 3,5mm sukkapuikot
(paljon suurempia suositeltiin, tuli mielestäni liian ilmavaa, siksi pienemmät)

Luo 45 silmukkaa,
jaa se puikoille niin että ykköspuikolla on 12 ja muilla 11 silmukkaa.
(Kapeammalle ranteelle vähemmän silmukoita, paitsi kakkosella ja kolmosella tuo määrä, ettei kuvio sotkeennu!)
Neulo 2-3 krs nurjaa.
Neulo seuraavalla kerroksella
ykköspuikolla 1 o, 1 n, 1 o …. puikon loppuun.
(Minä tein muuten oikean silmukan joustinneuleessa koko ajan kierteisenä eli neuloin takareunasta,
kuviossa ihan normi oikea silmukka.)
kakkospuikolla 1 n, 1 o, 1 n, 8 o
kolmospuikolla 8 o, 1 n, 1 o, 1 n ja
nelospuikolla 1 o, 1 n, 1 o … puikon loppuun.
Seuraavalla kerroksella
ykköspuikko kuten edellisellä
kakkospuikko 1 n, 1 o, 1 n, langankierto, 6 o, 2 yhteen oikein
kolmospuikolla 1 neulomatta, 1 o, nosta neulomaton neulotun yli, 6 o, langankierto, 1 n, 1 o, 1 n
nelospuikko kuten edellisellä kerroksella.
Toista näitä kahta kerrosta,
neulo edellisen kerroksen langankierto seuraavalla kerroksella oikein.
Toista näitä kahta kunnes ranteenlämmitin on riittävän pitkä.
Neulo 2-3krs nurjaa,
päättele.
Ristin nämä Linnanneidon ranteenlämmittimiksi,
koska tuo käden päälle tuleva osa on niin viehkeän muotoinen ja tuo mieleeni jotain keskiaikaista.

Punainen pyörylä kuvassa on muuten taitavan Tätini tekemä koru,
jonka voi kiinnittää riipuksena kaulaan tai vaikkapa rintakoruksi vaatteeseen.
Siinä on tiukalle rullalle kiedottua kapeaa puuvillanarua,
joka on ommeltu muutamalla pistolla kasaan.
Sitten on virkattu tuo reunus ja
lopuksi koko komeus on uitettu vesi-liima-seoksessa,
jolloin kuivuttuaan se on kovettunut.
Sopisi muuten koristeeksi ranteenlämmittimiinkin!

Joulun juttuja


Joulukortteja täällä tehtailtiin tänä vuonna tasan sata.
Tuo yksi ainoa kuvassa ollut jäi!
Koko perhe osallistui,
jopa Mies väritteli palloja.
Nuorempi typy oli ihan ihmeissään:
"Iskä, olet tosi taitava ja tarkka!"

Kuvassa on myös mehiläisvaha-kynttilä,
jollaisia kierittelimme joulun alla.
Typyt antoivat niitä opettajilleen itse koristeltujen tulitikkurasioiden kanssa.
Hauska idea, jonka nappasin eräästä blogista.

Joulukuuseen ostimme typyjen kanssa uudet hauskat koristeet.
Jokainen sai valita mieleisensä erään ison tavaratalon valikoimista.
Meillä joulukuusi siis ei ole kauniisti väriteeman mukainen saati yksinkertainen ...
ei, koristeita on aika runsaasti ja moneen liittyy joku tarina tai juttu.
Olen toistaiseksi joustanut yksinkertaisuudesta enemmistön paineen alla!





Joulu sujui leppoisasti kotosalla.
Puikkoihin tai koukkuun en koskenut kertaakaan.
Nyt on jo pieni polte.
Josko tänä iltana saisin näytille jotain ihanaa itse tehtyä ...

tiistai 6. joulukuuta 2011

Sahattu hattu

Mieheni pyysi viime talvena minulta omaa Huopanen hattua.
Toiveena oli saha
- mitäpä muuta kirvesmiehen mielessä.
Vanhalla tutulla Pirkka-lehden ohjeella (en enää sitä netistä löytänyt!) lähdin hattu-osaa toteuttamaan,
terä on aivan omasta päästä, ilman reseptiä.
Komia tuli ja
käyttäjälle kuulemma mieluinen.
En saa lainaksi,
se on hänen!
Lankana siis musta ja harmaa Huopanen,
puikot 8mm pyöröt sekä sukkapuikot.



Mallina taas ihana Camilla;
hieman on hänelle hattu liian iso,
mutta saanette kuvasta idean.