Keskeneräiset kujeet

Keskeneräiset kujeet

torstai 2. helmikuuta 2012

Haaste

Sain Fredrikalta haasteen.
Odottelen hiusten kuivumista ennen nukkumaan menoa,
mikä loistava tilaisuus vastata heti!

Tehtävänä on kertoa 8 asiaa, joita ei ole kertonut aikaisemmin.
Luulisin sen olevan helppoa,
koska yleisesti ottaen kirjoittelen tänne vain käsitöistä.

1. Olen lentänyt kuumailmapallolla.
Huikaiseva kokemus! Tekisin sen uudestaan koska tahansa.

2. Hyppäsin viime sunnuntaina uimahallin kolmosesta.
En muista koska olisin viimeksi tehnyt niin, nyt vain tunti siltä.
Samalla pelottava ja hieno kokemus.

3.Haaveilen omasta kahvilasta;
sellaisesta, jossa kaikki olisi itse leivottua.
Teelaatuja olisi monta. Opettelisin myös hyvän kahvin valmistamisen.
Lisäksi siellä myytäisiin lankoja ja muita neulomis- ja virkkaustarvikkeita.
Järjestäisin siellä myös erilaisia askartelukursseja.

4. Pelkään pimeällä yksin kulkemista, siis kävelyä.
Laulan silloin aina mielessäni tuttuja virsiä.
Se auttaa.

5. Pikkuveljeni kuoli reilu kymmenen vuotta sitten.
Turhaan, tietenkin, nuori ihminen.
Surettaa, ettei hän ikinä tavannut tyttäriämme.
Hän olisi ollut loistava setä!

6. Inhoan käärmeitä!
Ja meidän pihalle on vuosien saatossa eksynyt pari kyykäärmettäkin.
Lamaannun ja poistun paikalta.

7. Lempieläimeni on pöllö.
Viisas ja tarkkakatseinen pöllö.
Tai lammas, joka antaa ihanaa villa,
juoksee karkuun tietämättä syytä, jos kaveritkin juoksevat.

8. Rakastan musiikkia.
Harmittaa etten osaa soittaa mitään soitinta ja että lauluääneni on hieman kehno.
Jos saisin minkä tahansa taidon, ottaisin ehdottomasti laulutaidon.
Laulaisin kuin enkeli. Ja soittimeni olisi sello.

En haasta ketään tähän,
mukaan saa napata, jos siltä tuntuu.

Kauniita unia,
oman kullan kuvia.


keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Helmikuun ylistys


Olen talven tyttö.
Rakastan lunta, pakkasta,
helmikuun kirkkaita, kuulaita talvipäiviä.
Olen riutunut pitkän ja kiduttavan syksyn,
odottaen oikeaa talvea.
Juuri nyt olen onnellinen,
puut paukkuvat pakkasessa, lumi narskuu kenkien alla,
hengitys huuruaa ja aurinko paistaa jo niin kirkkaasti.
Luonto on niin kaunis.
Iltapäivisin lähes itken ilosta,
saanhan ajaa autolla läpi upeiden talvisten maisemien.
On niin kaunista!


Viihdyn luistimilla,
takana on jo aika monta kilometriä.


Rakkaalla Fredrikalla on blogissaan menossa runoviikko.
Siksi etsin minäkin yhden aiheeseen sopivan.

Tuuli

On talvi, tuulee navakasti,
luihin ja ytimiin asti.
Peiton alle pujahda!
Tuuli vinkuu piipussa.
Minä kerään puuta vakkaan,
sitten laitan tulen takkaan.
Kylmä vaikk' ois maailmalla,
lämmintä on raanun alla.


Eeva-Liisa Manner


Pysytään lämpöisinä,
ulkona on jo -18 astetta.
Tästä tulee kylmä yö!



Monta rautaa tulessa

Piispan eläkepäivien torkkupeiton neliöt menivät jo,
ilman kuvaa.
Töissä siis sain hauskan sähköpostin ja pienen pyynnön:
piispa on jäämässä eläkkeelle ja hänelle ja piispattarelle suunniteltiin torkkupeittoja.
Meidän työporukan osuudeksi jäi viisi 18 x 18cm neliötä.
Tein itse kaksi ja loput pyysin työkavereilta.
Toivottavasti lämmittävät leppoisia eläkepäiivä!




Ostin itselleni ne himoitsemani viininpunaiset sukkalangat.
Ovat jo puikoilla,
niistä tulee samanlaiset pitkät polvisukat kuin Esikoistypylle.


Lisäksi ostin työmatkalta Jyväskylästä,
viehättävästä Titityyn myymälästä toisetkin langat ...
pitkään ja hartaasti himoitsemaani Noron Silk Garden Sock-lankaa.
Voi ihanuus!

Ostin myös tarjouskorista ihan perusvihreää Nallen Aloe-lankaa
ja siitä aloitin myös sukat.
Epäilen, että päätyy purkaukseen ja vaikkapa joulupalloksi.
Ei oikein iske perussukat edellä mainittujen herkkujen äärellä.


Koukulla sitten taas onkin jotain hauskempaa
- nimittäin hirrrrrrveen rumalle jumppapallolle uusi elämä.
Kauhavan Kangas-Aitta myy Esteri ontelokudetta, jota ostaa pläjäytin kolme kiloa ja
nyt teen Suuri Käsityölehden 1/2012 ohjeella päällystä pallolle.
Värinä on sellainen graffitin harmaa,
joten voipi olla että pallo päätyy Typyjen suureksi riemuksi olohuoneeseen.


Eikä siinä vielä kaikki!
Puikoilla on vielä edellisen postauksen huivin pariksi pipo.
Ohje löytyi langan (Marks & Kattensin Jytte) vyötteestä.
Pipokelit nimittäin ovat parhaimmillaan juuri nyt!

Ja nyt on pakko mennä taas vähän näpräämään,
että olisi niitä valmiitakin sitten näyttää.
Nyt on kyllä menossa pahimman laatuinen jumitus ...
kun ei huvita!

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Pakkasille - ne ovat vihdoinkin täällä!



Tein itselleni helpon ja nopean tuubihuivin,
sen samaisen ystäväni E:n ideoiman virkatun helmineulekiepsautushuivin,
jollaisen tein Fredrikalle, katso teksti alempaa.

Lankana on Marks&Kattensin Jytte,
koukkuna KnitPicksin 6,5mm.
Ketjusilmukoita x määrä, pituudelta n 144cm.
Sitten virkataan 1kjs, 1k, 1kjs, 1k ... koko ketjusilmukoiden pituus.
Ja niin että aina kjs:n alle jää 1 silmukka väliin.
Sitten käännös ja siihen ketjusilmukkaan kiinteä ja taas kjs ja taas kiinteä edellisen kerroksen ketjuun
-ymmärsittekös?
Helppoa ja todella nopeaa.
Korkeutta huivilla on 17cm.
Kun korkeutta on riittävästi,
virkkaa (tai ompele) kapeat päädyt yhteen.
Joko ihan sellaisenaan tai sitten nurja oikea puoli vastakkain.
Molemmat toimivat hyvin.
Päättele langat ja
kiepsauta pari, kolme kertaa kaulan ympärille.
Ja sitten pakkaseen happihyppelylle,
suunnittelemaan seuraavaa neuletta!

Aion ensin tehdä Piispan eläkepäivien tilkkupeittoon palan (tästäkin lisää myöhemmin) ja
sen jälkeen ehkäpä palkitsen itseni viininpunaisella (!!) sukkalangalla ja
pitkillä polvisukilla!

torstai 5. tammikuuta 2012

Rouva Fredrikalle!

Tämä tuttu lanka (Novitan Puro, sävynä Kajastus) puhui ja kuiski minulle jo ennen joulua.
"Tee minusta kiepsautushuivi Fredrikalle."
Aloitin, mutta tulos ei puhutellut.
Purkasin. Ja jätin muhimaan.
Alkuviikosta minun rakas käsityöystäväni E istui meillä ja
voi että juttua ja silmukoita riitti.
Pannumyssyn tein valmiiksi samana iltana ja
E:n ohjeilla lähti vielä alkuun Fredrikan huivi.
Eipä tarvittu kuin seuraavan aaamun tunteja muutama lisää ja huivi oli valmiina.
Laitoin sen postiin teen ja suklaan kera torstaina,
kuultuani että Villa Alman suunnalla oli potilas kotosalla.
Luonnollisesti tämä postaus muhi luonnoksena siihen asti kun viesti perillemenosta on minut saavutti ...
eli tänään maanataina 9.1.2011 Kusti polki paketin perille!
Ja sisältö miellytti ja ilahdutti saajaansa
- hyvä niin!



keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Tea cosy - teepannun myssy

Lanka-inventaarion tulos oli tyrmäävä:
Novitan Huopasta löytyy paljon,
joten ei mitään tekosyytä olla tekemättä myssyä teepannulle!
Suunnitelmissa se on ollut jo kauan;
onhan rakkaan ystäväni Fri Frun tekemä myssy palvellut lähes parikymmentä vuotta ja on -
noh - kauniisti sanottuna monta teepannua jo nähnyt.



Näin sen tein:

8mm pyöröpuikoilla loin 103 silmukkaa.
Neuloin kolme ensimmäistä kerrosta 1o, 1n,
se estää reunaa rullautumasta.
Kokeilin muuten ensimmäistä kertaa seuraavaa:
neuloin ensimmäisen kerroksen ensimmäisen ja viimeisen silmukan yhteen,
lupaus oli että ei tule rumaa kohtaa. Se toimi!
Sitten neuloin oikeaa noin 25cm.
Tämän jälkeen aloitin kapean nauhakavennuksen
(puikon alussa ylivetokavennus, puikon lopussa 2 s oikein yhteen).
Kavennuksen tein poikkeuksellisesti joka puikolla,
eli niitä kavennuksia tulee joka puikolla molemmissa päissä.
Neuloin aina yhden oikean kerroksen kavennus-kerrosten väliin.
Myssyn antennin neuloin neljällä silmukalla - pitkän ulokkeen ikäänkuin.


Lopuksi tietenkin silmukoiden päättely.
Ja sitten muovipussin ompelu koko komeuden sisälle puuvillalangalla,
tämä siis estää kappaleiden huopumisen yhteen.
Pesukoneeseen 40 asteeseen parin ison pyyhkeen kanssa ja
siinä se sitten melkein onkin.

Muovipussi pois ja langat irti ja
kunnon venyttelyä muotoihinsa.
Lopuksi napakkaa harjausta juuresharjalla ja
tadaa - valmista!!

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Vuoden ensimmäinen

Onnellista Uutta Vuotta täältä Kujeista!

Tänään oli hieno päivä aloittaa taas käsitöiden tekeminen,
sillä televisiosta tuli perinteinen Uudenvuoden konsertti Wienistä.

Ensimmäisenä pyöräytin itselleni jotakin tuiki tarpeellista,
kauan kaivattua:


Kyseessä on teemukin alle virkattu alusta.
Usein teen käsitöitä television äärellä,
teemuki viereisellä tasolla.
Onnekseni en ole kaatanut mukia,
mutta mielessä on käynnyt että virkattu alusta kyllä toimisi nopeana imurina tällaisen onnettomuuden sattuessa.
Niinpä sitten sellaisen tein, vihdoinkin.
Ja pääsin taas eroon yhdestä pienestä jämälankakerästä.


Kuvassa vilahtaa myös Salainen Projektini.
Olen tehnyt työkaverini maaliskuussa syntyvälle vauvalle vaunupeittoa.
Isoäidin neliöitä ja niitä jämälankoja - taas kerran.
Lanka siis Seiskaveikkaa ja koukkuna oli Prymin ihana erogonominen 3,5mm.
Kaunis peitto mielestäni tuli ja
kun tiedän että tulokkaan vaunut tulevat olemaan beigit,
niin uskon että käyttöäkin saattaa löytyä.
Erittäin epätodennäköistä on että työkaverini täällä piipahtaa,
joten uskallan vilauttaa valmistakin peittoa.


Viimeiset silmukat tein Tonava kaunoisen tahdeissa (eli toiseksi viimeisen kappaleen aikana!) ja
langat päättelin viimeisen marssin aikana.
Tehokkaasti käytetty konsertti
- ja ihana aloitus tälle uudelle käsityövuodelle!